Edes hurrikaani ei voinut pysäyttää meitä

Kuva

Couple standing in hurricane aftermath

Kuvitus Suzanne Simmons

Pian sen jälkeen kun palasin lähetystyöstä, minut kutsuttiin tansseihin. Tansseissa kadotin puhelimeni, ja eräs nuorukainen tarjoutui auttamaan sen etsimisessä. Jutellessamme huomasimme, että olemme kumpikin palvelleet lähetystyössä ja että meillä on monia yhteisiä ajatuksia ja tavoitteita.

Suhteemme kehittyi edelleen, ja menimme kihloihin. Unelmanamme oli tulla sinetöidyiksi Washington D.C:n temppelissä ennen kuin se suljettaisiin peruskorjauksen vuoksi maaliskuussa 2018. Tehtyämme tuon päätöksen meitä kuitenkin koeteltiin. Ensinnäkin minä menetin työpaikkani, eikä minulla ollut mitään keinoa säästää rahaa temppeliin menoamme varten. Seuraavaksi Puerto Ricoon oli suuntaamassa hurrikaani, joka iskisi juuri ennen hääpäiväämme.

Kun hurrikaani Maria sitten iski, se hävitti suuresti kaunista saartamme. Myymälät suljettiin. Sähköt katkesivat, ja vettä, ruokaa ja muita perusvarusteita oli vaikea löytää. Me menetimme kaiken, mitä olimme suunnitelleet käyttää häävastaanotollamme. Meidän oli peruttava vastaanotto, ja näytti siltä kuin meidän olisi peruttava vihkimisemmekin. Matkustaminen Puerto Ricoon ja sieltä pois oli rajoitettua, eikä kukaan tiennyt, kuinka pitkään sitä kestäisi. Aloin lannistua, ja mieleni täyttyi epäilyksillä ja hämmennyksellä.

Eräänä iltana puhuimme sulhaseni kanssa tilanteestamme. Matkustaminen oli epävarmaa, eikä meillä olisi vastaanottoa eikä häävaatteita, mutta Henki vahvisti, että meidän pitäisi turvata Herraan. Tärkeintä oli tulla sinetöidyksi temppelissä. Rukoilimme taivaalliselta Isältä apua.

Kun lentoliikenne Puerto Ricosta taas alkoi, meidän oli tehtävä uudet lentosuunnitelmat ja varattava uusi sinetöimispäivä. Hurrikaanin jälkeen viestintäyhteydet olivat viikkojen ajan poikki, mutta erään ystävän matkapuhelin toimi. Hän antoi meidän ottaa sillä yhteyden temppeliin. Pystyimme järjestämään kaiken uudelleen, jotta meidät voitaisiin yhä sinetöidä! Muutama viikko ennen matkaamme sukulaiset ja ystävät lahjoittivat kenkiä ja vaatteita ja auttoivat meitä hankkimaan paljon tarpeellista vihkimistämme varten.

Kun viimein astuimme temppeliin, jätimme kaikki huolemme taakse. Käsi kädessä aloitimme yhteisen tulevaisuutemme. Voin todella sanoa, että tunsin Herran käden ohjaavan meitä ja vakuuttavan meille, että niin kauan kuin luotimme Häneen, kaikki järjestyisi. Nyt meitä on siunattu kauniilla pojalla ja me olemme perhe, joka on sinetöity yhteen koko iankaikkisuudeksi.