Kun jälleen luokseen saan

1. On Paimenelle laumassaan

niin kallis jokainen.

Hän turvaan niitä kutsuu

ja etsii eksyneen.

Niin lampaat äänen kuullessaan

sen suuntaan kiiruhtaa.

Ne syliin käyvät avoimeen,

kun luokseen palaavat.

2. On Paimenelle tärkeä

myös lapsi jokainen.

Hän öin ja päivin etsii,

jos tieltään harhailen.

Nyt kutsuaan mä kuuntelen,

käyn ääntään seuraamaan.

Voin syliin käydä avoimeen,

kun luokseen palaajan.

3. Hän tien on meille näyttänyt,

ja vaikka eksyisin,

Voin luottaa Vapahtajaan,

Hän antaa anteeksi.

Siks’ ohjeitaan mä tottelen

ja vältän pahuutta,

Ja ilo täyttää sydämein,

kun luokseen palaajan.