2019
Kakai ʻo Kālelí
Sune 2019


Kakai ʻo Kālelí

ʻI he ʻi māmani ʻa e Fakamoʻuí, naʻá Ne akoʻi mo tokoniʻi ha tokolahi. Ko ha niʻihi eni ʻo e kakai naʻe tokoniʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻi Kālelí. Ko e hā nai ne mei lea ʻaki ʻe he kakaí ni kapau te nau lava ʻo fakamatalaʻi pē ʻenau talanoa ʻanautolú ʻa ia ʻoku hā ʻi he folofolá? Ko ha ngaahi fakakaukau ʻeni ʻe niʻihi.

ʻĪmisi
children in Galilee

Tamasiʻí: Naʻá ku tuʻu pē ʻo ofi kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne Kau ʻAposetoló. Ne kamata fakakikihi e Kau ʻAposetoló fekauʻaki mo ha meʻa, pea naʻe fehuʻi ange ʻe Sīsū Kalaisi kau ki ai. Ne fakalongolongo e Kau ʻAposetoló, pea ʻikai toe lea ha taha he naʻa nau fakakikihi pe ko hai ʻiate kinautolu ʻe lahi taha ʻi he puleʻanga ʻo e langí. Ne kamokamo mai leva e Fakamoʻuí kiate au. Naʻá ku tuʻu ʻi loto ʻiate kinautolu, pea naʻá Ne puke atu au kiate Ia. Naʻá Ne talaange kiate kinautolu, ko hai pē te ne fakavaivaiʻi ia ʻo hangē ha kiʻi tamasiʻí ko e lahi taha ia ʻi he puleʻanga ʻo e langí. (Vakai, Maʻake 9:33–37; Mātiu 18:1–5.)

Talavou: Naʻá ku fanongo kau kia Sīsū Kalaisi mo e ngaahi mana naʻá Ne fakahoko maʻá e kau mahakí. Pea ʻi Heʻene hāʻele mai ki Taipilioó, naʻá ku kau atu mo e kakaí he muimui kiate Iá. Naʻa mau tokolahi, mahalo ko ha kakai ʻe toko 5,000. Naʻe ʻi ai haʻaku foʻi mā paʻale ʻe nima mo haʻaku kiʻi ika ʻe ua. Naʻe ʻave ia ʻe Sīsū Kalaisi pea tāpuakiʻi ia. Ko e meʻa fakaofó, he naʻe fiu e taha kotoa mei he meʻakai pē naʻá ku maʻú. Ka naʻe ʻikai ngata pē ai. ʻI he fiu ʻa e taha kotoá, naʻe tānaki ʻe he kau ākongá e toenga kaí. Ne fonu ai ha ʻū kato ʻe 12. (Vakai, Sione 6:5–14.)

ʻĪmisi
people in Galilee 1

Tangata: Naʻá ku moʻua ʻi he mamateá, pea ʻikai lava ke u toe ngaue. Ne toe hiliō ai ʻa ʻeku toe mahaki teté. Naʻe fuʻu kovi ʻaupito. Ne fanongo hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻoku akonaki ʻa Sīsū Kalaisi ʻi ha fale. Naʻa nau ʻilo te Ne lava ʻo tokoniʻi au, ko ia ai naʻa nau feinga ke ʻoatu au kiate Ia. Naʻe fonu e falé, pea naʻa nau fakakaukau ke tukuhifo au mei he ʻató. Naʻa nau hae ia pea nau tukuhifo au ki lalo ʻi muʻa ʻia Sīsū Kalaisi. ʻI Heʻene ʻafio mai kiate aú, naʻá Ne folofola mai kuo fakamolemoleʻi ʻeku ngaahi angahalá. Naʻá Ne folofola mai ke u tuʻu hake ʻo toʻo hoku mohengá peá u ʻalu. Naʻá ku fai ia—pea naʻe ofo e taha kotoa! (Vakai, Maʻake 2:1–12.)

Tangata ʻeikí: Naʻá ku ʻi Kena he taimi ko iá. Pea naʻe mei mate hoku fohá, ʻa ia naʻe ʻi Kāpaneume. Ne u fanongo ʻoku ʻi he feituʻú ʻa Sīsū, pea naʻá ku ʻalu kiate Ia. ʻI heʻeku fai iá, naʻá ku kole kiate Ia ke ne hāʻele ki Kāpaneume ʻo fakamoʻui hoku fohá. Naʻá Ne talamai ke u ʻalu ki ʻapi he naʻe moʻui pē hoku fohá. Naʻá ku tui kiate Ia. ʻI heʻeku aʻu ki ʻapí, ne fakafetaulaki mai ʻeku kau tamaioʻeikí kiate au. Naʻa nau talamai naʻe moʻui hoku fohá. Naʻá ku fehuʻi ange pe naʻe kamata fakakū ʻene saí. Naʻa nau talamai ʻaneafi ʻi he feituʻulaʻā hono fitú. Ko e taimi tatau pē ia ne folofola mai ai ʻa Kalaisi kiate au ʻoku moʻui hoku fohá! (Vakai, Sione 4:46–53.)

Mele Makitaline: Naʻe kapusi ʻe Sīsū Kalaisi ha tēvolo ʻe toko fitu meiate au. Naʻá ku muimui kiate Ia ʻi Heʻene fononga ki he tukui koló ʻo malanga ʻaki e ongoongoleleí. (Vakai, Luke 8:1–3.) ʻI hono tutuki ʻo Kalaisí, naʻá ku ʻi he veʻe kolosí (vakai, Sione 19:25). Naʻá ku ʻaʻahi ki he fonualoto ne ʻi ai Hono sinó. Ko e fuofua tokotaha au ke mamata kiate Ia hili ʻEne Toetuʻú. Naʻá ku ʻuluaki fakakaukau ko ha tokotaha tauhi ngoue ia, ka ʻi Heʻene ui hoku hingoá, naʻá ku ʻiloʻi ko hoku Fakamoʻuí. (Vakai, Sione 20:11–16.)

ʻĪmisi
people in Galilee 2

Sālome: Ko e uaifi au ʻo Sēpetí mo e faʻē ʻa Sēmisi mo Sioné, ʻa ia ko ha toko ua ia ʻo e Kau ʻAposetolo ʻa Sīsū Kalaisí. Naʻá ku muimui mo tauhi kiate Ia lolotonga ʻEne ʻi Kālelí. Naʻá ku ʻi Kolokota ʻi hono tutuki Iá. (Vakai, Maʻake 15:37–41.) Naʻá ku ʻomi ha ngaahi ʻakau namu lelei ki Hono fonualotó ke tākai Hono sinó, ka ʻi heʻeku aʻu atú, naʻe ʻikai ke Ne ʻi ai. Ka naʻá ku mamata ki ha tangata ʻi ha kofu tōtōlofa hinehina. Naʻá ku ʻuluaki ilifia, ka naʻá ne talamai ke ʻoua te u ilifia. Naʻá ne pehē kuo toe tuʻu ʻa Sīsū Kalaisi pea ʻoku totonu ke u tala ia ki he Kau ʻAposetoló. (Vakai, Maʻake 16:1–8.)

Faʻē ʻi he fono ʻa Saimone Pitá: Naʻá ku fokoutua ʻi ha mofi ne fuʻu tōtuʻa. ʻI he fanongo ai ʻa Sīsū Kalaisí, naʻá Ne hāʻele mai kiate au. Naʻá Ne puke hoku nimá peá Ne fokotuʻu hake au. Tuai e kemo, kuo mole atu e mofí. Naʻá ku ongoʻi sai ʻaupito ʻo aʻu ki heʻeku toe tokoniʻi ʻa kinautolu naʻa mau feohí. (Vakai, Maʻake 1:29–31.)

Uitou ʻo Neiní: Ne toki mālōlō pē hoku fohá. Kuo ʻosi mole atu hoku husepānití. Naʻá ku tengihia lahi ʻaupito. Neongo e tokolahi ʻa e kakaí, naʻe ʻikai lava ke taʻofi ʻeku tangí. ʻI heʻemau fata atu e sino hoku fohá ki he tuʻa ʻā ʻo e koló, ne haʻu ha tangata kiate au. Ko Sīsū Kalaisi ia. Naʻá Ne manavaʻofa kiate au pea talamai ke ʻoua te u tangi. Naʻá Ne hāʻele leva ki hoku fohá. Ne tuʻu maʻu e kakai naʻa nau fata iá. Ne fekau ʻe Sīsū Kalaisi hoku fohá ke tuʻu hake. Pea naʻá ne tuʻu hake! Naʻá ne tangutu hake pea kamata ke ne talanoa mai mo ne haʻu kiate au. Naʻe toe moʻui Ia! Naʻa mau fakalangilangiʻi kotoa e ʻOtuá mo ʻiloʻi naʻe ʻi ai ha palōfita maʻongoʻonga ʻiate kimautolu. (Vakai, Luke 7:11–17.)

ʻĪmisi
people in Galilee 3

Mele: Naʻá ku fanongo kau ki he Mīsaia ʻe hāʻele maí. Ka naʻe ʻikai ke u ʻamanaki atu te u kau ki ai. Naʻá ku fakamaʻu ke u mali mo Siosefa ʻi hano talamai ʻe ha ʻāngelo te u tuʻituʻia ʻi ha tama ʻa ia ʻe hoko ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá pea ke fakahuafa Ia ko Sīsū. (Vakai, Luke 1:26–38.) Pea naʻe hoko mai ʻa e Mīsaiá. Naʻá ku ʻaloʻi Ia ʻi ha ʻaiʻangakai ʻo e manú. Ne ʻaʻahi mai ha Kau Tauhisipi mo ha Kau Tangata Poto kiate Ia mo foaki kiate Ia ha ngaahi meʻaʻofa. (Vakai, Mātiu 2:1–12; Luke 2:1–20.) Naʻá ku ohi hake Ia mo Siosefa, ka naʻá ma faʻa ofo ʻaupito ʻiate Ia. Ne ʻi ai ha taimi ʻe taha ne pulia Ia ʻi ha ʻaho ʻe tolu. Ne faifai peá ma maʻu atu Ia ki he temipalé. Ne fanongo kiate Ia ha kau tangata poto pea nau fai ha ngaahi fehuʻi kiate Ia. (Vakai, Luke 2:40–52.)

Filipe: Ko ha taha au ʻo e Kau ʻAposetolo ʻa Kalaisí. Naʻá Ne fekauʻi atu kimautolu ke malanga ʻaki ʻEne ongoongoleleí. Naʻá Ne folofola mai ke tuku taha ʻemau tokangá ki he fanga sipi hē ʻo ʻIsilelí. Naʻá Ne foaki mai foki kiate kimautolu e mālohi ke fakamoʻui e mahakí, fakamaʻa e kau kiliá, fakamoʻui e maté, mo kapusi e tēvoló. Naʻa Ne folofola mai ke ʻoua naʻa mau ʻomi ha paʻanga pe vala, ka naʻá Ne fakatokanga mai kiate kimautolu ʻe fakatangaʻi kimautolu. Ka naʻa mau falala kiate Ia he naʻa mau ʻiloʻi kapau te mau kātaki ki he ngataʻangá ʻe fakahaofi kimautolu. (Vakai, Mātiu 10:1–10, 17–18, 22–23.)

Tatiusi Siutasi: Ko ha ʻAposetolo au ʻa Kalaisi. ʻI ha ʻaho ʻe taha, lolotonga ʻEne akoʻi kimautolú—hangē ko ia naʻá Ne faʻa faí—naʻá Ne folofola mai he ʻikai te Ne fuoloa ʻi he māmaní. Naʻá Ne folofola mai kapau te mau tauhi ʻEne ngaahi fekaú mo ʻofa ʻiate Ia, te Ne hāʻele mai pea fakahā mai Ia kiate kimautolu. Naʻá Ne folofola te Ne ʻomi e Laumālie Māʻoniʻoní ke tokoniʻi kimautolu ke mau manatuʻi e ngaahi meʻa naʻá Ne akoʻi maí. (Vakai, Sione 14:19–27.)