2022
E mā’iti au e fa’aro’o iāna
Māti 2022


« E mā’iti au e fa’aro’o iāna », Liahona, Māti./’Ēperēra 2022.

Te reo o te feiā mo’a i te mau mahana hope’a nei : Mau vahine fa’aro’o

E mā’iti au e fa’aro’o iāna

I te fa’ahitira’a te hō’ē tuahine i te parau nō te faraoa monamona i roto i tōna ’itera’a pāpū, ’ua hi’o vau i ni’a ’e ’ua ha’amata atu vau i te fa’aro’o maita’i.

Hōho’a
e ruru tāviri i ni’a i te ’aira’amā’a, ’e hō’ē vahine e pure ra i muri mai

’Ua fānauhia vau i roto i te ’Ēkālesia, nō reira ’ua haere au i te mau fa’a’oa’oara’a a te Paraimere ’e a te feiā ’āpī. ’Ua ’oa’oa vau i te Paraimere nō te mau hīmene ’e te mau ha’api’ira’a.

Teie rā i tō’u ’āpīra’a, ’ua ha’amata vau i te paruparu i muri a’e i tō’u haerera’a i roto i te hō’ē pāroita ’āpī. ’Ua haere au i te mau fa’a’oa’oara’a nā te feiā ’āpī i te rahira’a o te hepetoma, ’ua fa’aea noa rā vau ’o vau ana’e, ’e ’aita vau i ’āmui rahi roa atu i roto. ’Aita vau e au roa te mau purera’a i te sābati, tē haere nei rā vau i te tahi mau taime. ’Ua ’ite a’era vau ē, ’aita vau i fa’afāriu-mau-hia i te ’evanelia ’e i tāna mau ha’api’ira’a. ’Aita tō’u iho e ’itera’a pāpū.

Mai tei mātauhia i roto i te hō’ē purera’a ha’apaera’a mā’a ’e te ’itera’a pāpū, ’ua hāhi ’ē tō’u ferurira’a. ’Aita vau i fa’aro’o maita’i, ’a fa’a’ite ai te mau melo o te pāroita i tō rātou ’itera’a pāpū, ’ua parau rā vau ’āmene i te hope’a o te ta’ata tāta’itahi. I muri iho, ’ua haere atu te hō’ē tuahine i te terono ’e ’ua ha’amata i te fa’a’ite i tōna ’itera’a pāpū. I tōna fa’ahitira’a i te parau nō te faraoa monamona, ’ua hi’o atu vau iāna ’e ’ua ha’amata i te fa’aro’o maita’i.

« E parauparau vau i te Metua i te ao ra, i te taime ato’a e tunu vau i te hō’ē faraoa monamona », tāna ïa parau. « E fa’ahiti au i te hō’ē pure iti ’ia mara’a maita’i te faraoa monamona. ’Ua ’ite au e pāhono mai ’oia i tā tātou mau pure ».

’Aita vau i tau’a rahi roa i te reira ’itera’a pāpū e tae roa i te taime ’aita tō mātou pere’o’o uira i haruru fa’ahou, tē haere ra ho’i mātou i te fare toa nō te ho’o mai i te tahi mā’a. I taua taime ra, ha’amana’o a’era vau i te mau parau a te tuahine. I reira, ’ua ho’i atu vau i roto i tō’u piha nō te ani i te Atua ’ia tauturu mai ia mātou ’ia haruru te pere’o’o uira. ʼUa tūturi au i raro ʼe ʼua pure. I tō’u fa’aotira’a, ’ua rave mai au i te ruru tāviri pere’o’o ’e ’ua pātia i roto i te patara’a. ’E i reira ’ua tae mai te pāhonora’a i tā’u pure—’ua ha’amata te haruru o te pere’o’o.

Maoti taua pāhonora’a ra nō te hō’ē pure iti ’ōhie roa, ’ua haere au ma te fa’aru’era’a hope roa nō te tae atu i ni’a i te hō’ē ’ē’a tei tauturu iā’u ’ia noa’a tō’u iho ’itera’a pāpū ’e ’ia fa’afāriu hope roa iā’u i ni’a i te ’evanelia. ’Ua riro mai te mau parau o tā’u hīmene Paraimere au roa a’e, « Je ressens son amour », 1 ’ei mau parau hau atu i te mau parau noa o te hō’ē hīmene. ’Ua riro mai te reira ’ei mau mana’o mau i roto roa iā’u.

I teie nei, tē pure nei au nō ni’a i te mau mea ato’a. ’E noa atu ē, e ’ere te pāhonora’a ’aore rā i te taime i te mea tā’u e hina’aro i te mau taime ato’a, tē mā’iti noa nei ā vau ’ia fa’aro’o iāna ’ia ha’amana’o ana’e au i te mau parau a Nephi : « Inaha rā, tē parau atu nei au ia ’outou, ’ia pure ’outou ma te fa’aea ’ore e ti’a ai, ’eiaha e taiā »(2 Nephi 32:9).

Fa’ata’ara’a

  1. Hi’o « Je ressens son amour », Chants pour les enfants, 74–75