2022
Tē ’imi ra ānei ’outou i te Mesia i te mau mahana ato’a ?
Māti 2022


« Tē ’imi ra ānei ’outou i te Mesia i te mau mahana ato’a ? », Liahona, Māti/’Ēperēra 2022.

Feiā ʼāpī paʼari

Tē ’imi ra ānei ’outou i te Mesia i te mau mahana ato’a ?

Nā te ’ohipa i tupu i roto i te hiero i tauturu iā’u ’ia ’ite ē, tītauhia iā’u ’ia ’imi i te Mesia i te mau mahana ato’a.

Tē ora nei te ta’ata pāpa’i i Tuatemara.

Hōho’a
tē tai’o ra te hō’ē taure’are’a tāne i te mau pāpa’ira’a mo’a i pīha’i iho i te hō’ē ha’amāramarama matara

I tō’u na’ina’ira’a, ’ua uiui au iā’u iho i te mau uira’a mai teie « E paraparau ānei te Vārua Maita’i ? » « ’Ia haere ana’e au i te ra’i, e ’ite ānei au i te Atua ? »

I teienei, e mea pa’ari ri’i au, e nehenehe tā’u e hi’o i muri ’e ’ia ’ite ē, ’ua arata’i tāmau noa te Metua i te ao ra iā’u ’e ’ua fa’a’ite mai iā’u ē, tē vai ra ’oia, ’aita rā i ti’a iā’u i te mau taime ato’a ’ia ’ite i tōna rima i roto i tō’u orara’a. ’Ua ha’amaita’ihia vau i te pa’arira’a i roto i te hō’ē ’utuāfare tē vai ra te ’evanelia a Iesu Mesia i fa’aho’ihia mai, terā rā, ’ua ora noa vau i ni’a i te hō’ē ’itera’a pāpū tīpe’ehia nō te hō’ē tau roa. E mea fifi nō’u ’ia ti’aturi ē, tē vai mau ra te Atua.

I te hō’ē mahana, fātata tō’u e 15 matahiti, ’ua fa’aara tō’u ’episekōpo e tupu te hō’ē tere hiero nō te pāroita. ’Ua mātau a’ena vau i te haere i te hiero ’e tō’u ’utuāfare, nō reira ’aita vau i mana’o ē, e ’ohipa faufa’a rahi teie. ’Aita roa atu e mana’o ta’a ’ē i tupu a’enei nō’u ’e ’aita vau i māramarama i te faufa’a rahi o te mau fafaura’a ’e te mau ’ōro’a e ravehia i roto i te hiero.

I te taera’a mai taua mahana ra, ’ua tomo vau i roto i te hiero ’e ’ua taui au i tō’u ’ahu ’uo’uo. ’A haere ai au nā mua i te hi’o, ’ua ’ite au iā’u iho i roto i te ’ahu ’uo’uo ma te mata ’ata’ata. ’A tīa’i noa ai au i te toe’a o te mau melo o tā’u pāroita, ’ua fa’ahiahia roa vau. Tē māta’ita’i ra vau i te nehenehe o te ’apo’o bāpetizora’a ’e te mau hōho’a pēni, ’e i terā taime, ’ite a’era vau i te Vārua i te ha’aputapū-marū-ra’a i tō’u ’ā’au.

’Eita roa e mo’ehia iā’u te mau parau tei puta mai i roto i tō’u ferurira’a : « Orson, ’o te fare teie o te Fatu. ’Ua here ’oia ia ’oe. Tē hina’aro nei ’oia ’ia taui ’oe i tō ’oe orara’a ’e ’ia tūtava i te ha’amaita’i marū noa ia ’oe. »

’Ua ’ite a’era vau i te here rahi mau i roto i taua mau parau ra, terā rā, i terā iho taime, ’ua teimaha a’era vau i te mana’o fa’ahapa. ’Aita ā vau i ha’afaufa’a a’e nei i te hiero i tāua fāito ra. Nō reira ’ua fa’ahiti a’era vau i te hō’ē pure i roto i tō’u ’ā’au, ma te ani i te Metua i te ao ra ’ia fa’a’ore mai i tā’u hapa.

’E ’ua ’ite au ē ’ua fa’aro’o ’oia i tā’u pure nō te mea ’ua fāri’i au i te hau rahi i roto i tō’u ā’au.

I taua mahana ra, ’ua fa’ahōhonu vau i tō’u fa’aro’o ’e ’ua fāri’i au i te ’itera’a pāpū mau o te ’evanelia tā’u i hia’ai noa na. I taua mahana ra, ’ua ti’a iā’u ’ia parau pāpū mai terā nā pipi e piti a Ioane : « ’Ua ’itea iā’u te Mesia » (hi’o Ioane 1:41).

Mau rāve’a ’ōhie nō te tū’ati atu

Mai taua taime ra, ’ua tūtava vau ’ia ’ite maita’i a’e i te fa’aurura’a a te Metua i te ao ra i roto i tō’u orara’a nā roto i te ’imira’a ia Iesu Mesia i te mau mahana ato’a. Noa atu ē, i te tahi taime, e mea fifi ’ia fa’aro’o i te reo o te Fa’aora nō te māniania o teie nei ao, ’ua ’ite au i teienei ē, tē vai mau ra ’oia ’e tei pīha’i iho ’oia iā’u.

E rave rahi o tātou e mau mahana, i reira tātou e ’ite ai ē ’ua fātata ri’i atu tātou i te pārataito i tei mātarohia. E mau mahana fifi ato’a tō tātou, e fifi i reira tātou e ’aro ai nō te fāri’i i tāna fa’aurura’a, noa atu ā tē tāmata nei ’aore rā e mau mahana ’ohipa roa ’aita e taimehia nō te ’imi iāna. ’Ua ’ite rā vau ē, mai te mea e hina’aro mau tō tātou ’ia ’imi iāna, e ’ite tātou i tōna rima i roto i tō tātou orara’a.

’Ia ’ite ana’e ’outou ē ’ua mutu tō ’outou tū’atira’a i te Fa’aora, ’a ui ia ’outou iho ē, tē tūtava ra ānei au ’ia ’imi i te Mesia i te mau mahana ato’a ?

’Ia ’imi ana’e tātou ’ia riro mai te mau ’āpōsetolo i tahito ra, ma te fa’aru’e i tā tātou mau ’ūpe’a (hi’o Mataio 4:20) ’e te tahi atu mau hōpoi’a ’e mau faufa’a, nō te hō’ē taime, nō te fāriu atu i ni’a iāna, e ’itehia ’oia ia tātou.

E mau puna nō te mana pae vārua ’o tē nehenehe e tauturu ia tātou. ’Ua fa’aha’amana’o mai te peropheta Alama ia tātou ē « nā roto i te mau mea iti ’e te pāpū e fa’atupuhia ai te mau mea rarahi » (Alama 37:6). E nehenehe te mau ’ohipa ha’iha’i nō te fa’aro’o ’e te mau peu pae vārua tā tātou e rave i te mau mahana ato’a e tauturu ia tātou ’ia fa’arahi i tō tātou ’aravihi ’ia ’ite i te Fatu i roto i tō tātou orara’a.

Te tahi o te reira mau mauiha’a pae vārua ’o te mau mea paha mai teie :

  • Te purera’a ma te fa’aro’o

  • Te tuatāpapara’a i te mau pāpa’ira’a mo’a ma te hina’aro mau ’e ma te maita’i

  • Te tāvinira’a ia vetahi ’ē ma te pipiri ’ore

  • Te fa’a’itera’a i tō ’outou ’itera’a pāpū i te hō’ē hoa

  • Te fa’aro’ora’a i te mau hīmene ’aore rā te pehe pae vārua

  • Te haerera’a i te ha’api’ira’a ’evanelia feiā ’āpī pa’ari (institut)

  • Te ha’amo’ara’a i te mahana sābati

  • Te ha’apaera’a i te mā’a

  • Te haere-tāmau-ra’a i te hiero

E rave rahi mea e nehenehe e tauturu ia tātou ’ia ’imi ia Iesu Mesia, te tāviri rā, ’o te ’imi-tāmau-ra’a ïa iāna. ’Ua ha’api’i mai te peresideni Russell M. Nelson : « ’A ’imi ai tātou ’ia riro ’ei mau pipi nā Iesu Mesia, ’ia riro tā tātou mau tūtavara’a ’ia fa’aro’o iāna ’ei mau tūtavara’a ’ā’au tae mau. ’Ei tūtavara’a ferurihia ’e te tāmau māite tā tātou nō te fa’a’ī i tō tātou orara’a i te mau mahana ato’a i tāna mau parau, i tāna mau ha’api’ira’a, i tāna mau parau mau ». 1

’Ua ’itehia ānei ’oia ia ’outou i teie mahana ?

Noa atu ē, ’aita ’outou e fāri’i nei i te mau pāhonora’a ato’a tā ’outou e ’imi ra i teienei, ’a tāmau noa ! ’A ’imi noa i te Mesia ’e ’a ma’iti i te fa’aro’o iāna. Mai te mea e tāmata ’outou i te ’imi iāna i te mau mahana ato’a nā roto i te mau ’ohipa ri’i na’ina’i, ’ua ’ite au ē, e ’ite ’outou i tāna tauahira’a mai te ra’i mai. ’Ua ’ite au e parau mau te reira nō te mea ’ua fāri’i au i te reira.

E ’ite te Metua i te ao ra i tā tātou mau tauto’ora’a. E’ita ’oia e ha’apa’o rahi roa i te ’ū’ana o te mau mea tā tātou e rave nō te ha’amaita’i i tō tātou vārua mai te mea e nehenehe ia tātou ’ia parau i te mahana tāta’itahi ma te ’āueue ’ore ’e te pāpū ē : « I teie mahana ’ua ’itea iā’u te Mesia ! »

Tē pure nei au ’ia ’ite ’e ’ia here tātou i tō tātou Fa’aora i te mau mahana ato’a. ’Ia rave tātou mai tā Moroni i parau ’e ’ia « ’imi i teie nei Iesu » (Etera 12:41). ’Ia ’itehia ho’i ia ’outou ’e iā’u nei, i te hope’a o te mau mahana ato’a, te ta’ata tā Mose ’e te tahi atu mau peropheta i pāpa’i ra ē : ’o Iesu nō Nazareta. Nā roto i te ’imira’a i te Mesia, e ’ite tātou i te rima o te Atua i roto i tō tātou orara’a. Rahi noa atu tā tātou ’imira’a i te Mesia i te mau mahana ato’a, rahi noa ato’a atu tō tātou ’itera’a iāna ’e te ’itera’a i tōna reo, i te fa’aterera’a ’e i te arata’ira’a ia tātou pā’āto’a i roto i tō tātou orara’a.

Fa’ata’ara’a

  1. Russell M. Nelson, « Fa’aro’o iāna », Liahona, Mē 2020, 89.