Kuuluuhan kirkko kaikille?

Kristus on sanonut, että Hänen evankeliuminsa kuuluu kaikille ihmisille. Mutta osaammeko me kirkon jäsenet elää tämän periaatteen mukaisesti? Toimimmeko kirkossa todella niin, että kirkko kuuluu kaikille ihmisille?

Jokainen jäsen poikkeaa jollakin tavalla normista. Joku on aivan uusi eikä tunne kaikkea kirkkoon liittyvää sanastoa. Joku ei ole löytänyt itselleen aviopuolisoa ja tuntee itsensä yksinäiseksi perhekeskeisessä kirkossa. Joku ei puhu samaa kieltä, jota suurin osa seurakuntalaisista puhuu.

Joskus me kirkon jäsenet olemme epätäydellisiä siinä, miten osoitamme rakkautta muita ihmisiä kohtaan. Joskus viihdymme parhaiden kavereidemme kanssa ja unohdamme toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi tai huomioida niitä, jotka ovat erilaisia kuin me.

Pidämmekö huolta, että jokainen tuntee itsensä tervetulleeksi kirkkoon? Pidämmekö huolta, ettemme kommentoi toistemme vaatetusta tai elämänvalintoja? Pidämmekö huolta, ettemme juoruile tai puhu pahaa muista?

Tutustutaan ympärillämme oleviin ihmisiin ja etsitään yhteisiä asioita. Osallistutaan toimintoihin ja hankitaan yhteisiä kokemuksia muiden kanssa. Puhutaan hienotunteisesti aiheista, jotka ovat herkkiä muille. Ollaan ystävällisiä eikä jätetä ketään yksin. Kerrotaan rohkeasti, jos joku jäsen on ollut mielessä. Sillä voi olla iso merkitys.