Tiepene Lap
Pere nan Imwen Keiruo
Kapokon Lap en Epreil 2021


Pere nan Imwen Keiruo

Nan ansoun Ihster wet, Sises Krais ketin lukei kitail en wiala, duwehla Ih, emen olen Sameria mwahu, pwehn kauwada Tehnpase wasahn keiruo (Sapwellime Mwomwohdiso) wasahn rukla ehu ong koaros.

Riei ohl oh lih akan, itarete e melahr sounpar 20 samwalahr, mie ansou me I kin laloidkihda ahi pahpao. Ihster inouki me I pahn pwurehng kilang ih.

Ni ansou me I ieiang sukuhl laud nan England, ai pahpao kohdo rehi. Ahi pahpao ese me I laloidkidahr ahi peneinei.

Ahi pahpao kin perenki songseli soahng kei ihte kisin mwenge me soh. Lella aht kohla France, wasa me ndandki mwenge iou kan, ahpw e kin ndahte, “Kita kang mwengehn China.” Ni ah wia peitriark en Mwomwohdiso ansou reirei, ahi pahpao inenen direkihla ngehn oh kadek mehlel. Ehu pwohngo, ni ngilen ampulans ngil laud ahpw tang uk nan Paris, e ahpw nda, “Gerrit, ngilen weriwer ko kasalehda me mie me olahr nan kahnihmwo.”

Nan seiloako, I kehn ngilen sengiseng oh ohlahn mehteikan. Peinakapw men wie netnetiki aiskrihm sang nan ehu riahka tikitik. En liho doupen aiskrihm ko sais en ehu toutou en aiskrihm. Emen ohl paliwar laud ahpw lipworehda peinakapwo ni sohte me wewehki dahme karehda. Weriwering oh sikenseli, ohlo ahpw wekidedi en liho riahkao, kamwerepeseng doupen aiskrihm ko. Sohte mehkot I kak wia ni en ohlo ah kamwutehdi doupen aiskrihm ko pahn ah suht ko. I kak kilang peinakapwo kelkelipwiki pohn ahlo, kihkihpene doupen aiskrihm ohla kau, pilen mese wie kerekerki wen ah nsensuedla. I sohla kak monokehla mwomwen serepeino, kin katamda wen lemei, sohte katapaniki, sawehwe me kitail kin kalap wiahiong mehteikan.

Ni ehu mwurinsawaso, karani Paris, ngehi oh ei pahpao pwarek wasa kaselel ehu iei tehnpas sarawi en Chartres. Malcolm Miller,1 me kin samanih duwen tehnpas sarawio, ahpw kasalehiong kiht wenihmwtok silu en Chartres me mie lupwalupw kei powe. Ohlo nda me mie soaiepen wenihmwtok ko.

Keieun wenihmwo kasalehda duwen en Adam oh Eve ara mweselsang nan Mwetuwel en Eden.

Keriauo kasalehda koasoiepen olen Sameria mwahuo.

Kesiluo kasalehda Ketdo Keriau en Kauno.

Ni eh kapatpene, wenihmwtok en kilahs lupwalupwko, e kawehwehda duwen atail seiloak en nan mour wet. Re luke kitail en kasamwoh koaros ong nan Tehnpase.2

Kilel
Wenihmwtok ni Tehnpas sarawi en Chartres

iStock.com/digitalimagination

Duwehte Adam oh Eve, kitail mwesel sang nan Mwetuwel en Eden kolahng nan sapwen kasongosong oh kahpwal akan.3

Kilel
Wenihmwtok ni Tehnpas sarawi en Chartres

iStock.com/digitalimagination

Pohn atail ahl pwelpar kolahng Jericho, kitail kin loieng kahpwal akan, ohla, oh kohkohsang pohn ahlo medekila.4

Itarete atail pahn kin anahne sawaspene, ahpw pak tohto kitail kin daulih elep ahlo pwehki kahrepe kan.

Ahpw, pwehki limpoak, Olen Sameria Mwahuo kin uhdi oh kidimekihla atail ohla kan wain oh leh. Kilel kan en kamadipw sarawi oh tiahk sarawi teikan, wain oh leh kin idi kitail ong kakehlail en palingehn rehn Sises Krais.5 Olen Sameria Mwahuo kin kihkitailda pohn Sapwellime donki de, pohn kilahs en wenihmwtok kan me mie lupwalupw powe waikitail pohn Pwopwe kan. E ketin ketikikitaillahng ni imwen keiruo, me wia weleiepen Sapwellime Mwomwohdisou. Ni Imwen keiruo, Olen Sameria Mwahuo mahsani, “Apwalih ohlen; … ni ahi pwurehng sapahldo, I pahn pwainehng komwi.”6 Olen Sameria Mwahuo inouki me e pahn sapahldo, met ni lingan oh klohri.

Kilel
Wenihmwtok ni Tehnpas sarawi en Chartres

iStock.com/digitalimagination

Nan ansoun Ihster wet, Sises Krais ketin lukei kitail en duwehla Ih, emen olen Sameria mwahu, pwehn kauwada Tehnpase wasahn keiru (Sapwellime Mwomwohdiso) wasahn rukla ehu me koaros pahn ruksang kahpwal oh melimel kan en mour wet.7 Kitail kin kaunopada ong Sapwellime inou en Ketdo Keriauo ni atail kin wiahiong me “tikitik kan” nan ehuehu rahn”8 me pahn duwehte dahme kitail kin wiahiong Ih. “Me tikitik pwukat” iei emenemen kitail.

Ni atail iang Olen Sameria Mwahuo kolahng ni imwen keiruo, kitail kin esehda soahng limau me pid Sises Krais oh kitail.

Keieu, kitail kin kohdo ni imwen keiruo nin duwen mwomwatail, iangahki atail luwet kan on sohitar kan. Ahpw kitail koaros ahneki mehkoat pwehn toukihda. Atail seilok ong Koht kin kalap wia ehute. Kitail wia ehu ni atail kin ehupene nan ehu kousapw—ni atail kin sohpai soumwahu doar akan, melimel kan, luluda laud kan, apwal lahn pihl, de alahldihn anahn en ehuehu rahn akan. Kitail kin ale kamarain ni atail kin kaweid pene, rongorongpene, iangahki lih koaros, oh ong Ngehno.

Ni en atail mohngiong kan kin wekila oh kitail alehda Sapwellime lingan,9 kitail kin kilang Ih oh pein kitail nan Sapwellime Mwomwohdiso. Pwehki Ih, kitail kin marainkihla, sohte kin mie sawehwe. Pwehki Ih, kitail kin diar dahme kitail anahnehki wiewia mwahu, kahrepen wiewia mwahu, oh kalaudehla atail kak en wiahda mwahu sang. Pwehki Ih, kitail kin diar pwoson soutuk, kasalehda atail nsenohki mehteikan ahpw kaidehn pein kitail, nsenohda, oh likih Koht. Ni Tehnpase wasahn keiruo, kitail kin diar oh kaloallehla atail ehuieng Samatail Koht oh Sises Krais.

E ketin liki me kitail pahn sewese wiahkihla imwen keiruo imwatail, wasa E ketin kupwurki en mie. Ni atail pahn kin sawaski atail koahiek kan oh kak kan koaros, Sapwellime kisakis kan en ngehno pahn kin pil kehlailla oh kapaida.10

Emen sounkawehwe lokaiahn Spain ndahiongie, “Elder Gong, I esehier sang ni Ngehno dahme ke pahn nda pwe ien kak kawehwe,” ohl pwoson menet nda, “sang ni kisakis en lokaia.”

Kisakis en pwoson oh kamehlel kin kohdo, ni sansal ahpw sohte kin duwepene nan ehuehu mwekid kan. Emen riatail lih alehdi koaloalamwahu sang ngehno ansou me ah pwoud mehkihla soumwahu doar COVID-19. Liho ahpw koasoia, “I ese me ngei oh ahi pwoudo pahn pwurehng tuhpene.” Nan ehu mwekid en COVID tohrohr, pil emen riatail lih ahpw koasoia, “I kehn me I anahne peki rehn Kauno oh toahkte kan en ekis karairaiala en ahi pwoudo ah ansou.”

Keriau, E ketin kangoange kitail en wiahkihla Sapwellime wasahn keiruo ehu wasa lingan oh laud, wasa me koaros kak pokonpene, pere kan itar ong koaros. Ni atail wia tohnpadahk kei en Sises Krais, kitail koaros pahrek, sohte me mih nan dake keriau ape.

Koaros lukehng en iang ale kamadipw sarawi, mihting teikan en Rahn Sarawi, oh mwekid teikan.11 Kitail kin kaudekiong Sounkomoruo, medemedewe oh wauneki emenemen. Kitail kin kilang oh pohnese emenemen. Kitail kin poh koamwokomw, mwohndi rehn me mwomwohd kelehpw, esehla ahd akan, iangahki souleng kapw kan, riatail ohl oh lih me pwurodohr kan, peinakapw oh mwahnakapw kan, emenemen seri en Praimeri.

Iaduwen ma kitail me irail, kitail kin kasamwo kempoakepatail kan, me pwarodo kan, me apwtehn keseudo kan, aramas soupisek me kohpene sang wasa tohto. Kitail kin mwahiei, peren, oh kin sesewese emenemen. Ni atail kin sohla kak kanengamah oh pwururda, sohte wewehki, karaun likamw, de peirinda, kitail kin peki mahk pene oh mwahula.

Peneinei ehu sang Africa met koukouson nan United States ahpw koasoia, “Sangete ni keieun rahno, tohn Mwomwohdiso kin kadek oh kasamwo kiht. Koaros kiheng kit pepehm mwahu. Sohte me kasohwei kiht.” Pahpao ahpw nda, “Pwuhk Sarawi padahngki me wahn rongamwahuo kin kohda sang ni kalewen rongamwahuo.” “Oh misineri kan,” pahpao oh nohnou ahpw nda, “se mwahuki nait pwutako oh serepeino en keirda duwehte misineri kan.” Riei ohl oh lih akan, kitail kak menlau kasamwo irail koaros ong nan Sapwellime wasahn keiruo.

Kesilu, nan Sapwellime wasahn keiruo, kitail kin esehla me keieu unsek kan sang rehn Sises Krais, kaiden me unsek kan en sampah. Me likamw oh me sohte wiawi, sampaht kin “kamwomala” me e kaselel oh unsek ni ah kin ekihla wasa sakanakan kan me kin karehda atail kin ahniki pepehm en soitar, tengala ni mwekid en pirap, me ihte mekin pwung, de alahldihn pwukoah riau ansouteh kis. Ahpw, atail Sounkomour Sises Krais mwahngi mehkoaros me pid kitail me kitail sohte mwahuki mehteikan en ese, oh E ketin poakohng kitail. Sapwellimeo iei me wia rongamwahu en keriapak oh kesilipak en sapwungala me mahkpe kin kohda sang ni Sapwellime tohnmetei en tomwo.12 E ketin luke emenemen kitail en duwehla emen olen Sameria mwahuo, sohte kin kadeik oh kin mahkpene nan pwungatail, mehlel ni atail kin nantihong en kapwaiada Sapwellime kosonned akan koaros.

Kitail kin sewese pein kitail ni atail kin sewese mehteikan. I ese ehu peneinei me kouson limwahn oapwot ahl. Aramas akan kin kalap uhdi oh peki sawas. Ehu ni sohrahno peneineio rong ngilen letelet laud ni arail wenihmwo. Pwang oh pwunodikihda ihs me kak ni kuloak 2 nih sohrahn, irail medewe ma, pak ehute met, emen tohrohr kak sawas. Ni en leteleto eh dondodala, irail rong, “Kisiniei—mie kisineiei ehu lullul mwurin imwamwail en!” Olen Sameria mwahu kan kin sawas pene.

Kapahiou, ni Tehnpase wasahn keiruo, kitail wiahla kisehn ehu peneinei en rongamwahu en Sises Krais, angkehdi nan rongamwahu kapwuruwurdo mehlelo, soukohp oh wahnpoaron ieias kan, oh pil ehu kadehde pen Sises Krais—iei Pwuken Mormon. E waikitaldo ni Tehnpase wasahn keiruo oh pil ni Tehnpaseo—tehnpas sarawi. Tehnpas en Kauno wia ehu wasa me, nin duwen ohl me ohla pohn ahl en kohla Jericho, Olen Sameria Mwahuo kak kamwakele oh kalikouwi kitailda, kaunop kitailda pwehn pwurala pahn silangin Koht, oh kapatahiong kitail nan peneinei en Koht. Tehnpas sarawi kan kin langalang ong koaros me momourki Sapwellime rongamwahuo ki pwoson oh peik.

Kaperen pen nan tehnpas sarawi iei me iangahki minimin penehn mour kan, tiahk kan, lokaia kan oh dih kan. Ni tepdahn kokou pen Tehnpas sarawi en Teylorsville Utah, Max Harker sounpar 17 ehukihda soai en ah peneinei me lellehr kaweneu en dih sang arail pahpa, pahpa, pahpa pahpakahlap Joseph Harker oh ah pwoud Susannah Sneath. Nan rongamwahu en Sises Krais kapwurupwurdou, emenemen kitail kak wia ehu mehn kadokepene kehlail ong dih en mwuhr kan en atail peneinei.

Eri, kelimau, kitail ahneki popohl pwehki Koht ketin poakohng Sapwellime serihkan nan songen mour oh mwekid wekpeseng koaros, nan wehi, keinek, oh lokaia, mie pere ong koaros nan Tehnpase wasahn keiruo.

Nan irair en sounpar 40 samwalahr, tohn Mwomwmohdiso kapiledier sampah pwon. Sang 1998 tohn Mwomwohdiso me koukouson likin United States tohto sangehr me koukouson nan United States oh Canada. Nan 2025, se kasik me tohn Mwomwohdiso me koukouson Latin America pahn pahrekiong uwen towe kan me koukouson United States oh Canada. Kapokonpenehn kadaudok pwoson kan en Pahpa Lehi kapwaiadahr kokohp. Souleng Pwoson kan, iangahki paionihr kan, wiahte mehn kolkolpenehn pwoson oh sawas ong Mwomwohdiso en sampah pwon.

Oh, pali laud en memah kan nan Mwomwohdiso met solahr pwopwoud, melahr arail pwoud, de mweipesengehr. Met wia ehu wekidekla laud oh kesempwal. Met iangahki uwe me tohtosang elep tohn Pwihn en Sawas en Lih oh tohn prihsduhd me mah. Ih duwen mwomwen tohn Mwomwohdiso pohn sampa sang 1992 oh nan Mwomwohdiso nan United States oh Canada sang 2019.

Mwomwatail mwohn Kauno nan Sapwellime Mwomwohdiso sohte doke ataill pwopwoud ahpw atail doadoahk, iei, atail kin pwerisek nan atail kadehdehki Sises Krais.13 Me mah kan kin men aramas en ese me irail mah oh kin sawas oh tohnmetei nin duwen me mah. Tohnpadahk kan en Sises Krais kohsang wasa koaros, nan soangen mwohmw, sais, poh, sounpar koaros, emenemen pein ah pwoson, ineng mehlel, koahiek, oh pepehm laud unsek en men kapaiada oh papah. Kitail kin rapahki rahn koaros en kin idawehn Sises Krais ki pwoson pwehn koluhla14oh ahneki popohl.

Nan mour wet, ekei ansou kitail kin awiawi Kauno. Kitail mwein saik lel wasa me kitail koapworopworiki oh men mih ie nan rahn kohkohdo kan. Emen towe poadidio ahpw nda, “Pwoson awiawi Kauno ong Sapwellime kapai kan wia mwekid sarawi ehu. E sohte anahne en pweida sang ni pepehm en insensuedla, pitihkihdi pepehm mwahu, de karaun likiamw ahpw en mih ni wahu sarawi.”15 Ahpw met, kitail wie momour, kaidehn awiawi mour en tapiada.

Aiseia inouki me, “Irail kan me kin koapworopworki Kauno pahn onehda sapahl ar kehl. Re pahn kin kehlail rasehng ikel kan, ni ar pahn kin tang re sohte pahn pwangada, ni ar pahn kin alu, re sohte pahn luwetala.”16

Olen Sameria Mwahuo ketin inouki pwehn sapahldo. Manaman kin wiawi ni atail kin nsenohki emenemen ni Mware. Ni atail kin kokihdo mohngiong ohla kan oh ngehn koluhla kan,17 kitail kak diar kepitien Sises Krais oh neknekla nan Lime kehlail kan.18 Tiahk sarawi kan kin katikada inoun ehupene oh manaman en nanleng kan”20 pwehn kasarawiala ineng oh wiewia. Pwehki Sapwellime limpoak-sapan oh kanengama, Sapwellime Mwomwhohdisou, wialahr atail wasahn keiru.

Ni atail wiahda pere nan Tehnpase wasahn keiruo, atail Olen Sameria Mwahuo kak kakehlaili kitailda pohn atail ahl en mour pwel par ko. Ni limpoak unsek, Samatailo oh Sapwellime Ieros, Sises Krais, ketin inouki meleilei nan mour wet, oh mour soutuk nan mour kohkohdo”20—“pwe kumwail en pil iang mih wasa me I mih ie.”21 I kaping kalahnganki oh kadehdehki lengileng kapai oh sarawi en Sises Krais, amen.