2009
Tapu ʻa e Kapekapé
Sune 2009


Tapu ʻa e Kapekapé

ʻI he 1962, ne u kau ai ki he Kaʻate Fakapuleʻangá mo ha toko 11 ʻo kinautolu naʻe ʻi heʻeku kalasi ʻi he akoʻanga māʻolungá mei Pelesitoni ʻi ʻAitahoó. Naʻe hangē pē ako ia naʻe faí ko ha mālōlō ʻeveʻevá, pea toki kehe ia heʻemau aʻu ki Footi ʻOoti ʻi Kalefōniá.

Naʻe fie maʻu ke mau fepoupouaki kae lava ke mau fiemālie ʻi he ngaahi ʻātakai fakakautau naʻa mau ʻi aí pea mo hono ngaohikoviʻi kimautolu ʻe he kau tama kehé, ʻa ia naʻe ngāue ʻaki ʻe hanau tokolahi ha ngaahi lea mātuʻaki taʻefeʻunga pea hangē ʻoku ʻikai te nau maʻu ha ngaahi ʻulungāanga maʻá. Ne u kumi ʻa e faingamālie kotoa pē te u maʻu ke u fakataha ai mo kinautolu naʻe Siasí ke nau poupou mai mei hono fakahohaʻasi au ʻe kinautolu naʻa mau kaungā akó.

Hili e tefitoʻi ako ne faí, naʻa mau nofo atu pē mo ha toko ua naʻa mau kalasi fakataha ʻi Footi ʻOoti ʻo ako ki he ngaahi fetuʻutaki ʻi he malaʻe taú. Naʻe ʻikai fuoloa kuo kamata ke feʻauhi ha toko ua ʻo e kau tama mālohi ʻi heʻemau kalasi akó pe ko hai te ne lava ʻo fai ʻa e ngaahi lea palakū mo fakalielia tahá. ʻI heʻena ʻā hake ʻi he pongipongi kotoa pē, naʻá na kaikaila ʻaki ha ngaahi lea fakalielia ke lava ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi he ngaahi falemohé ʻo fanongo ki heʻena ngaahi lea ʻulí.

ʻI he pongipongi ʻe taha naʻá ku ʻalu atu ʻo tuʻu ʻi muʻa ʻiate kinaua, he naʻá ku fie maʻu ha fiemālie, peá u talaange ke tuku. Naʻá na mā peá na tafoki mai ʻi heʻena ʻitá ʻo ui ʻaki au ha ngaahi hingoa palakū kehekehe. Hili iá naʻá na fakatokanga mai ke vakai naʻá na maʻu toko taha au ʻi ha feituʻu.

ʻI he konga kimui ʻo e pongipongi ko iá he fai ʻeku tufi vevé, ne u ʻiloʻi ko au toko taha pē naʻe ʻi he vahaʻa ʻo e ngaahi fale mohé. Fakafokifā pē kuó u sio atu ki ha tokotaha ʻoku haʻu ki he feituʻu naʻá ku ʻi aí. Ko e taha ia ʻo e ongo tama naʻá na fakamanamanaʻi aú.

ʻI heʻene lue maí ne u teuteu pē ki ha meʻa te ne fai kiate au. Ka naʻe kamata ke ne talamai ʻene fakaʻapaʻapaʻi lahi aú mo ʻene fakaʻamu ange naʻá ne lototoʻa ke moʻui ʻaki ʻeku founga moʻuí. Naʻá ne talamai ʻe loto-mamahi ʻaupito ʻene ongo mātuʻá kapau naʻá na ʻiloʻi e founga naʻá ne moʻui ʻakí. Naʻá ne pehē he ʻikai te ne toe lea ʻaki ha lea kovi kau fanongo. Hili iá peá ne tafoki ʻo ʻalu.

ʻI heʻeku fakalaka atu he ʻotu fale hono hokó, ne u sio atu ʻoku haʻu e tama hono uá ki he feituʻu ne u ʻi aí. Naʻá ne haʻu ʻo kole fakamolemole mai heʻene tōʻonga naʻe faí. Naʻá ne talamai foki ʻene fakaʻapaʻapaʻi lahi aú, peá ne pehē ʻokú ne ʻamanaki pē ʻe ʻi ai ha ʻaho ʻe lava ke ne moʻui ʻaki e founga naʻe akonekina ai iá.

ʻI he fakaʻosinga ʻo ha uike ʻe taha lolotonga e taimi mālōlō ʻo hoku ngaahi kaungāmeʻa Siasí, naʻe fakaafeʻi au ʻe he ongo talavou ko ʻení ke mau ō mo ʻena kulupú ʻo sio heleʻuhila. Lolotonga ʻemau lue fakataha atú, naʻe kapekape ha tokotaha. Naʻe talaange ʻe he ongo tamá ki he kulupú he ʻikai fai ha kapekape lolotonga ʻeku ʻi ai mo kinautolú.

Hili ʻa e heleʻuhilá, naʻe fakakaukau e kulupú ke mau ō ki ha kalapu ʻo inu kava mālohi, ka naʻe talaange ʻe he ongo talavoú te na ō kinaua mo au he efiafi ko ʻení. ʻI heʻemau toko tolu peé, naʻá na fakafehuʻi mai kau ki hoku fāmilí mo e faʻahinga siasi naʻá ku kau ki aí, ʻa ʻene tokoniʻi e kau talavoú ke fakatupulaki ʻa e ngaahi tuʻunga moʻui ʻoku moʻui ʻaki ʻe heʻemau kulupu ʻo e kau talavou Siasí. Naʻá ku tali ʻena fehuʻí peá u fakamatala ange ʻo kau ki he Siasí.

Ne u ako ʻo ʻiloʻi ʻoku fakalotolahiʻi mo faitāpuekina ʻe he langí ʻa kinautolu ʻoku taukaveʻi ʻa e totonú.

Fakafokifā pē kuó u sio atu ki ha tokotaha ʻoku haʻu ki he feituʻu naʻá ku ʻi aí. Ko e taha ia ʻo e ongo tama naʻá na fakamanamanaʻi aú.