2010
ʻOku fehuʻi mai ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻa taʻe-siasí pe ko e hā ʻoku tau fakahoko ai ʻa e papitaiso ki he maté. ʻOku nau pehē ʻe kinautolu ʻoku ngali kehe. ʻE founga fēfē haʻaku tali kinautolu?
Sānuali 2010


ʻOku fehuʻi mai ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻa taʻe-siasí pe ko e hā ʻoku tau fakahoko ai ʻa e papitaiso ki he maté. ʻOku nau pehē ʻe kinautolu ʻoku ngali kehe. ʻE founga fēfē haʻaku tali ange?

Naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí, “Kapau ʻe ʻikai fanauʻi ʻa e tangatá ʻi he vaí pea mo e Laumālié, ʻe ʻikai ʻaupito faʻa hū ia ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá” (Sione 3:5). ʻOku ʻuhinga ʻeni, koeʻuhí ke tau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá—ʻa e taumuʻa ʻo ʻetau moʻuí—kuo pau ke papitaiso ʻa e tangatá mo maʻu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní.

Neongo ʻoku fie maʻu ʻa e papitaisó, ka ʻoku ʻi ai ha ngaahi ʻuhinga ia ʻoku teʻeki ai ke papitaiso ai ha kakai tokolahí. ʻOku moʻui ha niʻihi ka ʻoku teʻeki ai ke nau ʻilo ki he ongoongoleleí pea papitaiso ha niʻihi ia ʻaki e mafai taʻe totonú.

Koeʻuhí ʻoku mohu ʻaloʻofa mo faitotonu ʻetau Tamai Hēvaní, ʻoku ʻikai ai ke Ne fakahalaiaʻi ʻa kinautolu naʻe ʻikai ke nau maʻu ʻa e faingamālie ke papitaiso lolotonga ʻenau kei moʻuí. ʻOku fakahoko leva ʻa e papitaiso maʻá e pekiá ʻo fakafofongaʻi ai ʻa kinautolu ʻe he kāingalotu moʻui taau ʻo e Siasí ʻi he temipalé, kae lava ke maʻu ʻe he kau pekia ko ʻení ʻa e faingamālie ke nau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá (vakai, 1 Kolinitō 15:29; T&F 124:29–36; 128:18).

ʻE fili pē ʻa e kakai pekia, ʻoku nau ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié ke nau tali pe fakasītuʻaʻi ʻa e ongoongoleleí mo e ngaahi ouau ʻoku fakahoko fakafofonga maʻanautolú (vakai, T&F 138:58–59).

ʻI hono fakahoko ko ia ʻo e papitaiso maʻá e pekiá, ʻokú ke foaki lahi ange ai ha faingamālie maʻá e fānau ʻa e Tamai Hēvaní ke nau maʻu kotoa ʻEne ngaahi tāpuakí