Sukututkimus yhdistää perhettäni

Olin lähetystyössä Kanadassa, kun korona alkoi. Jouduin palaamaan kotiin muutamia kuukausia aikaisemmin kuin oli alun perin tarkoitus. Lähetystyöni oli uskomaton kokemus – erilainen kokemus.

Menin kasteelle viisi vuotta sitten ja olen perheestäni ainoa kirkon jäsen. Lähetyskentälle tullessa sanottiin: ”Tiedät, miksi sinut on lähetetty siihen kaupunkiin. Joskus kosketat niitä ihmisiä, mutta joskus he koskettavat enemmän sinua.”

Minulle lähetystyö oli hyvin vahvistava kokemus. Palvelin lähellä Torontoa, joka on sangen kansainvälinen kaupunki. Tulin siellä läheiseksi moniin eri kansallisuuksiin kuuluvien ihmisten kanssa. Tulin lähemmäksi Kristusta. Oli hyvä havaita, miten toisten auttaminen – minkä ei tarvitse olla mitään suurta – voi olla ihmisille tosi tärkeää. Menet vain ja vaikkapa puhut ihmisten kanssa.

Lähetyskentällä oli eräs kirkon jäsen, joka työskenteli auttaakseen sekä lähetyssaarnaajia että muita ihmisiä sukututkimuksessa. Lähetysjohtajamme vaimolle merkitsi paljon, että jokainen lähetyssaarnaaja tiesi suvustaan ja oppi siitä lisää. Minä aloitin sukututkimukseni juuri lähetyskentällä ollessani.

Kun viikoittain keskustelimme vanhempieni kanssa, oli helppo aloittaa puhuminen suvusta ja sukututkimuksesta. Se oli hyvä senkin vuoksi, että he oppivat tietämään kirkosta muutakin kuin sakramenttikokoukset. Äidilleni oli hyötyä näistä keskusteluista. Hän oppi, miten monipuolista tietoa voikaan olla saatavilla, kun vain tietää, mitä hakee.

Äitini vanhemmista kumpikaan ei ole elossa. Oli vaikea päästä eteenpäin hänen sukulinjoissaan. Isän sukulinjoista toisessa päästiin kahdeksan sukupolven taakse, koska sukuselvitystä oli tehty jo aiemmin, mutta sitten ei päästykään eteenpäin. Opin kuitenkin huomaamaan, että vaikka tietoja olikin tallennettu erääseen ohjelmaan, ne eivät välttämättä täsmänneet oikeiden sukutietojen kanssa.

Kotiinpaluuni jälkeen äitini on usein kysynyt, mitä sukututkimukselleni kuuluu. Koska opiskelen ja käyn työssä, sukututkimus on ollut jonkin aikaa minultakin pysähdyksissä. Joskus ei välttämättä huomaakaan, miten Herra innoittaa, jotta palapelin palat menisivät paikoilleen. Haluankin nyt löytää aikaa sukututkimukselle, mutta tarvitsen siinä varmasti apua.