2010
Ngaahi Fehuʻi mo e Talí
Fēpueli 2010


Ngaahi Fehuʻi & Talí

“ʻE founga fēfē haʻaku fakalotoʻi hoku ngaahi kaungāmeʻá [ke nau ʻilo] ko ʻetau ngaahi tuʻunga moʻuí ʻoku fekauʻaki moʻoni ia mo e tauʻatāiná kae ʻikai ko ha kavenga?”

ʻOku lahi fau ʻa e ngaahi filí ʻi he moʻuí; ʻoku tonu ha niʻihi, pea hala ha niʻihi. Kuo foaki mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e ngaahi tuʻunga moʻuí ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau fai ʻa e ngaahi fili ko ē ʻoku leleí. Ko e taimi ʻoku tau moʻui ʻaki ai ʻa e ngaahi tuʻunga moʻui ko ʻení, ʻoku tāpuekina mo maluʻi kitautolu (vakai, Loma 8:28; Mōsaia 2:41; T&F 130:21). Ko e taimi ʻoku ʻikai ke tau moʻui ʻaki ai ʻa e ngaahi tuʻunga moʻui ko ʻení, ʻoku mole meiate kitautolu ʻa e ngaahi tāpuaki ko iá pea ʻe lava ke uesia fakalaumālie kitautolu mo fakaetuʻasino he taimi ʻe niʻihi.

Ko kinautolu ʻoku nau moʻui ʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga moʻui ʻo e ongoongoleleí ʻoku ʻikai ke nau tukuange ai ʻenau tauʻatāina ke filí: ʻoku nau fili pē ke fai ʻa e meʻa ko ē te ne ʻomi kiate kinautolu ʻa e ngaahi tāpuakí mo e nonga ʻi he lotó. ʻOku nau ʻilo ko e talangataʻá te ne ʻomi ʻa e ngaahi palopalemá ki heʻenau moʻuí—ʻa e ngaahi palopalema ʻoku nau fili ke fakaʻehiʻehi mei aí.

Ko e ngaahi tuʻunga moʻui ʻi he Siasí, hangē ko ia ʻoku hā ʻi he Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, ʻoku fakatefito kinautolu ʻi he ngaahi tokāteliné, pe ngaahi moʻoni taʻengatá. Hangē ko ʻení, ko hotau sinó ko e faletapu ia ʻo hotau laumālié (vakai, 1 Kolinitō 3:16). Ko ha tuʻunga moʻui ʻe taha ʻoku fakavaʻe ʻi he tokāteline ko iá ko e Lea ʻo e Potó: tokangaʻi ho sinó ʻaki haʻo kai ʻa e meʻakai leleí pea fakaʻehiʻehi mei he ngaahi meʻa ʻoku fakatuʻutāmaki pea te ne ala maʻunimā hoʻo moʻuí.

Ko ia, ʻi hoʻo moʻui ʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga moʻuí, ʻokú ke moʻui ai ʻo fenāpasi mo e ngaahi moʻoni taʻengata kuo foaki mai ʻe he Tamai Hēvaní. “Pea ʻe fakatauʻatāinaʻi kimoutolu ʻe he moʻoní” (Sione 8:32).

ʻOku ʻOmi ʻe he Talangofuá ʻa e Tauʻatāiná

ʻI heʻeku feinga ke talangofua ki he ngaahi lea ʻa e kau palōfitá, ʻoku ou maʻu maʻu pē ha ngaahi tāpuaki fakaetuʻasino mo fakalaumālie mei he ʻOtuá. ʻOku ou toe ongoʻi loto lahi ange ai ʻi heʻeku fai ʻeku ngaahi filí, pea ʻoku fakatokangaʻi ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻoku ou totongi ʻa e mahuʻinga ʻo e talangofuá ke u maʻu ʻa e tauʻatāina lahi ange ko ʻení. Fakamoʻoʻoniʻi ʻi he lototoʻa ʻa e ngaahi tāpuaki ʻokú ke maʻu ʻi ho tuʻunga ko e mēmipa talangofua ʻo e Siasí. Te ke fakalotoʻi ho ngaahi kaungāmeʻá ʻaki hoʻo leá mo hoʻo tā-sīpingá, ʻoku ʻikai fakangatangata hoʻo tauʻatāina ke filí ʻe hoʻo moʻui ʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga moʻuí, ka ʻoku faʻa fakahoko ia ʻi hoʻo fai ʻo e ngaahi fili ʻoku koví. ʻOku fakahinohino kitautolu ʻe he ngaahi tuʻunga moʻui ko ʻeni naʻe fakahaá ʻi he hala ke tau fai ai ʻa e ngaahi fili ʻoku leleí, ʻokú ne fakaʻatā ke kei ava mai pē ha ngaahi matapā lahi ʻo e faingamālié. ʻOku faʻa fakaʻamua ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻa e tauʻatāina ko iá.

ʻEletā Metiseni, 21, Misiona ʻInitonēsia Sakatá

Fakamatalaʻi Ange ʻOkú ke Fiefia

Naʻa mo au, naʻe fakafehuʻi ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻá, kaungā-kalasí, pea aʻu ki heʻeku faiako ʻi he akó, fekauʻaki mo ʻetau ngaahi tuʻunga moʻuí. Naʻa nau pehē ko e ngaahi tuʻunga moʻui hotau Siasí ʻoku fuʻu fefeka. Naʻe ʻikai ke u fakakikihi mo kinautolu, ka naʻá ku kole hanau taimi ke u vahevahe ai mo kinautolu ʻa e meʻa kotoa pē fekauʻaki mo e ngaahi tuʻunga moʻui hotau Siasí. Naʻá ku kiʻi fakaʻaliʻali ange pē ʻoku ou mātuʻaki fiefia mo ongoʻi fiemālie ʻi heʻetau ngaahi tuʻunga moʻuí. Naʻe ʻikai foki ke u fakaʻaongaʻi ʻetau ngaahi tuʻunga moʻuí ko ha ʻuhinga ia ke u taʻeʻalu ai ki ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ʻa e akó. Ka, naʻá ku fokotuʻu ange ha ngaahi fakakaukau ke muimui ai e ngaahi ʻekitivitī ʻa e akó ki he ngaahi tuʻunga moʻui hotau Siasí. Naʻá ku toe vahevahe ange foki ʻa e ngaahi lelei ʻo e muimui ki he ngaahi tuʻunga moʻui ko iá.

ʻAilini L., 19, Tavao, Filipaini

Fakaafeʻi Ho Ngaahi Kaungāmeʻá ki ha ʻEkitivitī

Naʻe foaki ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e tauʻatāina ke filí ki hono kotoa ʻo ʻEne fānaú. ʻOku kehe ʻetau ngaahi tuʻunga moʻuí mo ia ʻo e māmaní, pea tuʻunga heni haʻatau faʻa fakakaukau he taimi ʻe niʻihi he ʻikai ke tau lava ʻo fai ha ngaahi meʻa. Ka kuo tau maʻu ʻa e mālohi ke filí, pea ʻoku totonu ke tau fili maʻu pē ʻa e meʻa ʻoku lelei taha kiate kitautolú koeʻuhí ke ʻoua naʻa uesia hotau sinó pea mo ʻetau tupulaki fakalaumālié.

Fakaafeʻi ho ngaahi kaungāmeʻá ke nau omi ki ha ʻekitivitī ʻa e Siasí, pea fakaʻaliʻali ange kiate kinautolu ʻa e founga ʻoku tau lava ai ʻo fakahoko ha ngaahi meʻa langaki moʻui mo fakafiefia kehekehe kae ʻikai siʻaki ai ʻetau ngaahi tuʻunga moʻuí. Feinga ke ke ongoʻi maʻu pē ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, pea ʻe faingofua ange leva ai kiate koe ke ke fai ʻa e ngaahi fili totonú mo hoko ko ha sīpinga lelei.

ʻAmanitā V., taʻu 18, Kulitipa, Palāsila

Fai ʻa ia ʻOku Totonú

ʻI he taʻu kuo ʻosí naʻe ʻi ai haku ngaahi kaungāmeʻa naʻe ʻikai ke nau fakaʻapaʻapaʻi ʻeku ngaahi tuʻunga moʻuí. Naʻa nau talamai ʻoku ou taʻeoli, naʻe ʻikai tukuange au ʻe heʻeku ngaahi tuʻunga moʻuí ke u tauʻatāina pe maʻu ha fiefia. Naʻá ku fifili, lotu, mo lau ʻa e folofolá koeʻuhí ke ʻiate au ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní mo ʻomi kiate au ha ivi lahi ange. Naʻá ku toki pehē leva ke u talaange ki hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻoku maʻu pē ʻeku fiefiá ʻaʻaku ʻi ha founga kehe—ʻo ʻikai ko e ifi tapaká, pea ʻikai ko e inu ʻolokaholó. ʻOku ʻomi ʻe he ngaahi tuʻunga moʻui ko ʻení kiate au ha tauʻatāina lahi ange ʻi he meʻa ʻoku nau maʻú, he kuo nau haʻisia kinautolu ki he ʻolokaholó mo e tapaká. Hili ʻeku fakahā ange ʻeni kiate kinautolú, naʻe mahino leva kiate kinautolu. Ka neongo ʻení, naʻá ku pehē leva ke fetongi hoku ngaahi kaungāmeʻá. Naʻá ku tuēnoa ʻi ha vahaʻataimi, ka naʻá ku maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa kimui ange ʻa ia naʻe tatau ʻenau tuʻunga moʻuí mo au, pea kuó u ongoʻi lelei ange ʻeni he taimí ni. ʻE tāpuekina kimoutolu ʻe he Tamai Hēvaní kapau te mou fai ʻa ia ʻoku totonú.

Pelini G., taʻu 15, Kolonia, ʻUlukuai

Ko e Ngaahi Tuʻunga Moʻuí ke Tau Lelei Ai

ʻOku toe ʻi ai foki mo haku ngaahi kaungāmeʻa ʻoku nau maʻu ʻa e faʻahinga fakakaukau tatau ki he ngaahi tuʻunga moʻui hotau Siasí. ʻI he kamataʻangá naʻá ku ongoʻi momou ke fakamatalaʻi, ka naʻá ku fakatokangaʻi he ʻikai mahino kiate kinautolu kapau he ʻikai ke u fakamatalaʻi ange. ʻAi ke nau ʻiloʻi kuo foaki mai ʻa e ngaahi tuʻunga moʻuí ʻe he ʻEikí koeʻuhi ko e lelei ʻa hotau laumālié ke ʻoua naʻa uesia kitautolu ʻe he mālohi ʻoku ʻikai tāú. ʻOku hangē ʻa e ngaahi tuʻunga moʻuí ha ngaahi fakahinohino ʻi he lotolotonga ʻo ha sivi. Kapau he ʻikai ke ke muimui ki ai, ko e moʻoni te ke tō. Pea hangē tofu pē ko e siví, te ke lava pē ʻo fili ke muimui pe ʻikai. ʻE aʻu ki ha taimi ʻe fakahoungaʻi ai ho ngaahi kaungāmeʻá hoʻo tuʻu taʻe-ueʻia ʻi hono tauhi ʻo e ngaahi tuʻunga moʻui ho Siasí, pea ʻe tāpuekina moʻoni koe.

Kilimi L., taʻu 18, Tenisei, Filipaini

ʻOku Maluʻi Kitautolu ʻe he Ngaahi Fekaú

Ko e ngaahi fekau ʻoku faʻa lau ko e ngaahi fakangatangatá ko ha ngaahi maluʻi moʻoni kinautolu. Kuo ʻosi foaki ʻe he ʻOtuá ha ngaahi fakahinohino ke ne maluʻi kitautolu ʻi he ngaahi tafaʻaki kotoa pē ʻo e moʻuí (fakaetuʻasino, fakaeloto, mo fakalaumālie). ʻOku tau ʻilo ha lao fakaetuʻasino ki he maluʻí ke ʻoua naʻa ala ki ha sitou ʻoku vela. Ko e moʻoni te ke lava pē koe ʻo ala ki he sitoú, ka kuo pau ke ke nofo mo e ngaahi nunuʻa ʻo e velá. Kapau te ke fili ke ke mamata ʻi ha ngaahi heleʻuhila kovi pe maumauʻi ʻa e Lea ʻo e Potó, kuo pau te ke nofo mo ha “ngaahi vela” ʻoku mamahi. ʻOku fakatupu ʻe he ʻahiʻahí ha hiki ʻetau tokangá mei he ʻEikí ki he ngaahi fakahōhōloto fakamāmāní, ʻo tau fakaʻikaiʻi ʻa e ngaahi nunuʻa ʻo ʻetau angahalá. Ko e taimi ʻoku fai ai ʻetau filí, ʻoku tau fili ai pē mo e nunuʻá, tatau ai pē kapau naʻe ʻikai ke tau palani ki ai. Hangē ko e faʻa lea ʻa ʻeku fineʻeikí, “Ko e taimi ʻokú ke ʻamanaki ai ke maumauʻi ʻa e ngaahi fekaú, ʻokú ke maʻu ʻa e tauʻatāina ke filí mo lava ke fai ho lotó, ka he ʻikai te ke maʻu ʻe koe ʻa e meʻa naʻá ke fie maʻú.” ʻE ʻomi ʻe he tauhi ʻo e ngaahi fekaú ʻa e fiefia moʻoni ʻoku ou fie maʻú.

Siosefa G., taʻu 13, ʻIutā, USA