Sopusointuisen ryhmäkeskustelun johtamisesta

Kuva

Adult classroom. You are looking at the classroom from the side where a woman is talking and others are looking at her.

Kuva

Adult classroom. You are looking at the classroom from the front where there are some open scriptures and a musical baton.

Evankeliumiaiheista keskustelua johtaessasi voi olla hyödyksi, että pidät itseäsi ikään kuin orkesterin johtajana. Ne, joita opetat, eivät ole konserttia kuunteleva yleisö. He ovat orkesteri, jossa jokaisella on oma osansa musiikin luomisessa. Orkesterin johtaja sovittaa muusikot yhteen, saa jokaisen tekemään parhaansa ja vaikuttaa osaltaan siihen, että heidän musiikistaan muodostuu innoittava taideteos.

Mielekäs evankeliumiaiheinen keskustelu voi olla kuin kaunista musiikkia. Hyvä keskustelu johtaa siihen, että oppilaat ymmärtävät syvällisemmin käsiteltävänä olevat evankeliumin opit ja tuntevat aitoa halua toteuttaa evankeliumin totuuksia käytännössä.

Seuraavassa on muutamia periaatteita, jotka parantavat johtamiasi keskusteluja:

Opeta ihmisiä, älä oppiaiheita. Ne, joita opetat, osallistuvat halukkaammin keskusteluihin, kun he tuntevat sinun välittävän heistä eivätkä usko sinun vain haluavan päästä oppiaiheen loppuun. Oppijat haluavat tuntea, että olet valmistautunut vahvistamaan ja lisäämään heidän uskoaan Herraan pelkän tosiasioiden esittämisen sijaan. Oppijat, jotka tuntevat opettajansa ja muiden luokan jäsenten rakastavan heitä, ovat halukkaampia kertomaan oivalluksiaan ja kokemuksiaan.

Edistä innoitusta. Yhdessä vietettävä aika on sinulle ja niille, joita opetat, tilaisuus saada ilmoitusta, ei ainoastaan sinun tilaisuutesi kertoa siitä, mitä tiedät. Yksi opettajan päätehtävistä on johtaa keskustelua, niin että oppijoilla on tilaisuus tuntea Hengen vaikutusta ja havaita totuuksia omakohtaisesti. Ilmoituksen virratessa kaikki – sekä opettaja että oppijat – rakentuvat ja riemuitsevat yhdessä (ks. OL 50:22). Voit tietää, että keskustelunne ovat kohottavia, kun sekä opit että opetat Hengen avulla.

Innosta kaikkia osallistumaan. Osallistuminen ei välttämättä tarkoita, että jokaisen on vastattava ääneen kysymyksiin. Jotkut osallistuvat mieluummin yksinkertaisesti kuuntelemalla tai tekemällä muistiinpanoja. Jotkut haluavat kertoa ajatuksiaan, kunhan heillä on aikaa pohtia ja valmistautua. Voisit etukäteen ottaa yhteyttä muutamaan luokan jäseneen ja pyytää, että he valmistautuvat kertomaan ajatuksiaan jostakin tietystä aiheesta.

On muutamia muitakin tapoja auttaa oppijoita osallistumaan keskusteluun. Voisit esimerkiksi

• pyytää heitä pohtimaan, kuinka he vastaisivat johonkin kysymykseen, ennen kuin pyydät heitä vastaamaan

• pyytää heitä kirjoittamaan vastauksensa paperille, minkä jälkeen voisit pyytää muutamia heistä kertomaan vastauksensa muille

• pyytää heitä vastaamaan kysymyksiin vierustoverilleen tai pienissä ryhmissä.

Joskus ryhmässäsi saattaa olla jäsen, joka haluaa hallita keskustelua. Jos näin tapahtuu, voisit sanoa esimerkiksi: ”Kuunnellaanpa välillä jotakuta sellaista, joka ei ole vielä kertonut ajatuksiaan.” Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen puhua tällaisen henkilön kanssa kahden kesken ja kiittää häntä hänen ajatuksistaan ja samalla selittää, kuinka tärkeää on kannustaa muitakin osallistumaan keskusteluun.

Älä pelkää hiljaisuutta. Hiljaisuus voi vaikuttaa keskustelun laantumiselta, mutta oppijoille se voi olla arvokasta aikaa pohtia asioita.

Esitä mielekkäitä kysymyksiä. Esitä kysymyksiä, jotka kannustavat oppijoita ajattelemaan syvällisesti pyhien kirjoitusten kohtien ja evankeliumin periaatteiden merkitystä. Kun valmistelet oppiaihettasi, mieti kysymyksiä, jotka auttavat niitä, joita opetat, ymmärtämään oppimiaan totuuksia ja soveltamaan niitä käytäntöön. Muutamalla hyvin muotoillulla kysymyksellä voi olla suuri vaikutus.

Kuuntele tarkasti. Usein opettajat huolehtivat niin kovasti siitä, mitä aikovat sanoa seuraavaksi, etteivät he kuuntele esitettyjä kommentteja tarkasti. Jos kuuntelet vilpittömästi niitä, joita opetat, he tuntevat, että heitä arvostetaan, ja he todennäköisemmin osallistuvat keskusteluun. Presidentti Thomas S. Monson on sanonut: ”Jokaisella – – on kertomus, joka odottaa kertomista. Kuunteleminen on välttämätön osatekijä opetuksessamme ja oppimisessamme.” (”Esimerkkejä suurista opettajista”, Liahona, kesäkuu 2007, s. 76.)

Esitä jatkokysymyksiä. Kun oppijat kertovat oivalluksiaan ja kokemuksiaan, saatat tuntea, että heillä olisi enemmänkin kerrottavaa. Voit halutessasi esittää tällaisia jatkokysymyksiä: Mikä siinä on sinulle tärkeää? Milloin olet nähnyt sellaista omassa elämässäsi? Miten se vaikuttaa meihin tänä päivänä? Kenellä muulla on tähän jotakin sanottavaa? Onko jollakulla teistä tähän liittyvä ajatus, josta haluaisitte kertoa? Missä muissa pyhien kirjoitusten kohdissa opetetaan tätä totuutta?

Huomioi vastaukset. Kun joku vastaa, sinun tulee huomioida se jollakin tavoin. Voit tehdä sen kommentoimalla vastausta myönteisesti tai esittämällä jatkokysymyksen.

Pidä huoli opin puhtaudesta. Muista, ettei evankeliumin opettamisen ensisijaisena päämääränä ole vain hyvä keskustelu. Pikemminkin tarkoituksena on ymmärtää oppia niin että sydämemme voi muuttua ja voimme kokea kääntymyksen. Osa vastuutasi keskustelun aikana on varmistaa, että opetetaan tosi oppia.

Jos joku sanoo jotakin sellaista, mikä ei ole opillisesti oikein, sinulla on velvollisuus tuoda esiin oikea oppi. Voisit lähteä siitä, mikä vastauksessa on oikeaa oppia, lukea aiheeseen liittyvän pyhien kirjoitusten kohdan tai yleiskonferenssissa esitetyn opetuksen tai lausua todistuksesi.

Näiden ehdotusten avulla voit johtaa suurenmoisia evankeliumiaiheisia keskusteluja. Et pidä keskusteluja yllä vain saadaksesi ajan kulumaan. Voit johtaa tehokkaita keskusteluja, niin että oppijat saavat henkilökohtaista ilmoitusta, kehittävät keskinäistä ykseyttä ja syventävät ymmärrystään Jeesuksen Kristuksen evankeliumista.