2021
Emma suojeli pyhää kirjaa
Maaliskuu 2021


Palautuksen varhaisia naisia

Emma suojeli pyhää kirjaa

Emma Smithin tavoin mekin voimme kunnioittaa pyhiä kirjoituksia ja puolustaa totuutta rohkeasti.

Kuva
Emma Smith on horseback

Kuvitus Toni Oka

Heti puolenyön jälkeen 22. syyskuuta 1827 vaunut töyssähtelivät hiljaa keskellä maaseutua lähellä Manchesteria New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Joseph ja Emma Smith olivat menossa kukkulalle, missä kultalevyille kirjoitettu muinainen aikakirja odotti heitä. Enkeli nimeltä Moroni oli sanonut Josephille, että tämän pitää levyjä hakemaan tullessaan tuoda mukanaan oikea henkilö. Henkilökohtaisen ilmoituksen kautta Joseph tiesi, että tuo henkilö oli hänen vaimonsa Emma.

Emma odotti, kun hänen profeetta-aviomiehensä sai levyt ja sitten piilotti ne onttoon pölkkyyn. Aurinko alkoi nousta, kun pariskunta palasi kotiin.

Seuraavana päivänä Emma kuuli Joseph Smith vanhemmalta, että eräs ryhmä miehiä juonitteli varastaakseen kultalevyt. Emma otti vapaana olevan hevosen ja ratsasti yli tunnin voidakseen varoittaa Josephia, joka ehti saada levyt turvaan lukittavaan laatikkoon.

Tämä ei ollut ainoa kerta, kun Emma suojeli korvaamatonta pyhää kirjaa. Pariskunnan matkatessa Pennsylvaniaan Emma auttoi levyjen kätkemisessä paputynnyriin. Kääntämisen ajaksi Emma antoi Josephille pellavaliinan, jolla peittää levyt, kun he päivisin istuivat keittiön pöydän ääressä, ja hän osti punaisen nahkarasian käsikirjoituksen sivuja varten. Lisäksi hän pyysi langoltaan laatikon, jota hän ja Joseph pitivät vuoteensa alla ja johon levyt lukittiin joka yö. Useita vuosia myöhemmin Emma suojeli profeetan raamatunkäännöksen käsikirjoitusta kantaen sitä hameensa alla, kun hän ylitti jäätyneen Mississippijoen.

Pyhien kirjoitusten suojelemisen lisäksi Emma auttoi Mormonin kirjan kääntämisessä. Hän oli Josephin ensimmäinen kirjuri – kirjoittaen huolellisesti jakeita, joita luemme tänä päivänä. Hän ompeli pussin näkijänkiveä varten, jota Joseph toisinaan käytti kääntämisessä.

Elämänsä loppupuolella Emma muisteli omaa osuuttaan näiden pyhien kirjoitusten tuomisessa maailmaan. ”Minä olin aktiivinen osallistuja”, hän sanoi. Hän todisti, että Joseph oli palautuksen profeetta ja että Mormonin kirja on ”ihmeellinen teko ja ihme”.1

Viite

  1. ”Last Testimony of Sister Emma”, Saints’ Herald, 1. lokakuuta 1879, s. 290.