2014
Meidän sivumme
Kesäkuu 2014


Meidän sivumme

Merari C., 11, El Salvador

Lähetyssaarnaajat, Maria Clara A., 9, Brasilia

Paulo ja Carlo D., 10, Filippiineiltä, ovat kaksoset. He odottavat innokkaasti sitä, että ovat tarpeeksi vanhoja saamaan pappeuden ja jakamaan sakramenttia. He nauttivat siitä, että saavat opettaa muille evankeliumia, ja he valmistautuvat jo palvelemaan lähetystyössä. Carlo kertoo kaikille tutuilleen elävästä profeetasta, ja Paulo haluaa viedä Mormonin kirjan kouluun ja lukea sitä luokkatoveriensa kanssa. He tietävät, että on tärkeää lukea pyhiä kirjoituksia joka päivä ja käydä kirkossa sunnuntaisin. Carlo ja Paulo puhuvat sujuvasti kahta kieltä – tagalogia ja ilokoa – ja koulussa he opettelevat englantia. Heistä on hauskaa pelata koripalloa ystäviensä kanssa.

Kerran koulussa ystäväni sanoivat, etten uskalla huutaa kirosanaa tyhjässä luokassa. Kun en halunnut tehdä niin, he kiusasivat ja pilkkasivat minua. Silloin annoin periksi ja sanoin sanan hiljaa ja nopeasti. Sitten olin hyvin pahoillani siitä, mitä olin tehnyt. Sinä iltana rukoilin koko sydämestäni ja tein parannuksen kiroilemisesta. Tiedän, että voin aina kääntyä taivaallisen Isän puoleen ja tietää, mikä on oikein, ja jos jokin on väärin, aion sanoa ei, vaikka ystäväni käskisivätkin minua tekemään väärin. Olen kiitollinen parannuksesta!

Paola L., 10, Meksiko

Kuinka olla Jeesuksen kaltainen

Olimme koulussani valmistautuneet vuoden alusta asti suureen tapahtumaan nimeltä Festidanza. Aivan kuten joka vuosi, se pidettäisiin lauantaina. Sitten yhtenä päivänä johtajamme ilmoitti, että se siirrettäisiin sunnuntaille. Sanoin äidille, että sunnuntaisin me menemme kirkkoon, ja minä pidän mielelläni lepopäivän pyhänä.

Isaías R., 6, Peru

Elämäni paras kokemus oli päivä, jolloin minut kastettiin. Äiti opetti minulle, että kun minut on kastettu, olisin vastuussa kaikista teoistani. Se päivä saapui, ja isä ja minä olimme kumpikin pukeutuneet valkoisiin. Minua jännitti, mutta kun tartuin isää kädestä mennäkseni altaaseen, tiesin, että kaikki sujuisi hyvin. Kun isä sanoi kasterukouksen ja laski minut veden alle, tunsin sydämessäni jotakin kaunista, jota on vaikea selittää. Sitten minut konfirmoitiin ja minä sain Pyhän Hengen lahjan. Olen niin iloinen siitä, että minut kastettiin. Aivan kuten Jeesus Kristus näytti minulle esimerkkiä, minä näytän esimerkkiä pikkuveljelleni. Minä tiedän, että Jeesus Kristus elää ja rakastaa meitä.

Richard H., 8, Guatemala

Agustina B., 10, Argentiina

Marianella B., 7, Argentiina

Minä rakastan lasten osiota Liahona-lehdessä, koska kertomukset auttavat minua saamaan tietoa taivaallisesta Isästä. Pyydän aina äitiä lukemaan minulle ne kertomukset. Minä tykkään palapeleistä, sokkeloista, piirtämisestä ja kertomusten kertomisesta. Minusta on hauskaa oppia uusia asioita Alkeisyhdistyksessä. Minä tiedän, että taivaallinen Isä rakastaa minua, ja Hän rakastaa sinuakin. Minä yritän aina muistaa Hänet ja valita oikein.

Jocelyn C., 4, Nicaragua

Ihan pienestä asti minä olen halunnut saada Aaronin pappeuden. Kun minulla on pappeus, voin jakaa sakramentin ja temppelin ovet avautuvat minulle. On suurenmoinen etuoikeus kuulua palautettuun kirkkoon, ja minä tiedän, että evankeliumi on totta. Pian lähden pois Alkeisyhdistyksestä, jossa olen oppinut hyvin paljon, ja liityn nuorten ryhmään Nuorissa Miehissä.

Santiago P., 11, Ecuador

Santiago ja hänen pikkuveljensä Jairo

”Minulle ilmestyi persoona, jolla oli yllään valkoisin viitta, mitä olin milloinkaan nähnyt. Hänen nimensä oli Moroni.” (Ks. JS–H 30–33.)

Erick H., 9, Meksiko