2016
Ko ha Kilisimasi Makehe
Tīsema 2016


Ko ha Kilisimasi Makehe

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne fai e talanoá ʻi Kololato, USA.

ʻE faingataʻa ke pulia ʻa e Fineʻeikí, ka ʻe kei lelei pē ʻa e Kilisimasí.

“Remember him, as you picture Christmas this year” (Children’s Songbook, 50).

ʻĪmisi
A Different Christmas

Naʻe mei hoko e Kilisimasí, ka naʻe ʻikai fuʻu ongoʻi vēkeveke ʻa Tieko. Ko e fuofua Kilisimasi ʻeni talu mei he vete mali ʻene ongomātuʻá. Pea kuo ʻikai toe ongoʻi tatau ha meʻa. He ʻikai ke ne lava ʻo sio mo hono tokoua ko Samuelá ki he Fineʻeikí he Kilisimasi ko ʻení.

Naʻe talaange ʻe Tieko ki he Tangataʻeikí, “ʻOku kehe ʻa e meʻa kotoa pē.”

“ʻOku ou ʻiloʻi.” Ne mata mamahi e Tangataʻeikí. “Ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku liliu e ngaahi meʻá kimuʻa pea toki fakaʻau ʻo leleí.” Naʻe kiʻi fakalongolongo, pea toki malimali. “ʻE kehe ʻa e Kilisimasí he taʻú ni, ka ʻoku ʻikai ʻuhinga ia he ʻikai ke tau maʻu ha taimi fiefia. Te tau kei fakamanatua pē ʻaloʻi ʻo e Fakamoʻuí.”

Naʻe kamo pē ʻa Tieko. ʻE faingataʻa e pulia ʻa e Fineʻeikí, ka ʻe kei lava pē ke lelei ʻa e Kilisimasí, hangē pē ko e lau ʻa e Tangataʻeikí. Naʻe fie tokoni ʻa Tieko ke ʻai ʻa e Kilisimasi ko ʻení ke fakafiefia.

Naʻá ne ʻalu ki hono lokí ke fakakaukau. Naʻa nau fai he taimi ʻe niʻihi ha ngāue ʻofa fakafāmili he Kilisimasí. Ko e hā te nau ala fai ʻi he taʻu ní?

Naʻe vakai takai ʻa Tieko ʻi hono lokí. Naʻá ne fakatokangaʻi ha kiʻi kā vaʻinga naʻe ʻikai ke toe vaʻinga mo ia. Naʻá ne toʻo hake ia ʻo vilohi ʻa e fanga kiʻi vaʻé. Naʻe kei lelei ʻaupito. Mahalo ʻe lava mo e Tangataʻeikí pea mo Samuela ʻo foaki ha ngaahi meʻavaʻinga ki he longaʻi fānau naʻe ʻikai haʻanau meʻavaʻingá! Naʻá ne maʻu mo ha fanga kiʻi meʻavaʻinga kehe ʻo faʻo ʻi ha kiʻi tangai fakataha mo e kiʻi kaá.

ʻI he ʻosi hono fai ʻeni ʻe Tiekó, naʻá ne ʻave leva e tangaí ki he loki ʻo Samuelá. Naʻá ne ʻeke ange, “ʻE lava ke u tokoni atu he fakamaʻa ho lokí?” “Ko ha meʻa fakaʻohovale ʻeni ki he Tangataʻeikí.”

Naʻe hanga hake ʻa Samuela mei he fakatātā naʻá ne lolotonga taá. “ʻIo.”

Naʻe ngāue fakataha ʻa e ongo tamaikí ke fakamaʻa e loki ʻo Samuelá. Naʻe talaange ʻe Tieko ki ai kau ki he palaní. Naʻá na maʻu mo ha ngaahi meʻavaʻinga ʻe niʻihi naʻe ʻikai toe vaʻinga ʻaki ʻe Samuela ʻo faʻo mo ia ki he tangaí.

ʻI he taimi ne na ʻosi aí, ne na fua hifo leva ʻa e tangaí ki he fungavaka ʻi laló. Naʻe pehē ange ʻa Tieko, “Tangataʻeiki, ne ma maʻu ha ngaahi meʻavaʻinga ʻoku ʻikai ke ma toe vaʻinga ʻaki. ʻE lava ke tau foaki ia ki he longaʻi fānau ʻoku ʻikai ke ʻi ai haʻanau meʻavaʻingá?”

Naʻe fotu ʻohovale ʻa e Tangataʻeikí mo fiefia. “Ko ha fakakaukau lelei ia! Tau ʻave ia ki he ʻapi ʻo e kau tukuhāusiá ʻa efiafi.”

Naʻe fakafiefia e ō ki he ʻapi ʻo e kau tukuhāusiá. Ne lava ʻa Tieko mo Samuela ʻo vaʻinga mo ha niʻihi ʻo e longaʻi fānaú kae talanoa e Tangataʻeikí mo e kakai lalahí.

ʻI heʻenau fokí, ne ʻeke ange ʻe he Tangataʻeikí pe ko e hā mo ha toe meʻa te nau lava ʻo fai ke makehe ai ʻa e Kilisimasi ko ʻení.

Naʻe pehē ʻe Tieko, “Naʻa tau ngaohi ha fanga kiʻi meʻakai he Kilisimasi kuo ʻosí maʻa hotau kaungāʻapí.”

Naʻe talaange ʻe he Tangataʻeikí, “Te tau lava ʻo fai e meʻa ko iá.” “Tau ō ʻo fakatau ha meʻa ke ngaahi ha kūkisi.”

Naʻe fakakaukau ʻa Samuela ko e kūkisí ko ha foʻi fakakaukau lelei.

Naʻe tokoni ʻa e ongo tamaikí ki he Tangataʻeikí hono fakatau ʻo e ngaahi meʻá ʻi he falekoloá. Naʻa nau ngaohi ʻa e takaongá ʻi ʻapi pea ngaohi mei ai ha ngaahi foʻi fetuʻu mo ha ʻuluʻakau. Naʻe teuteuʻi leva ʻe Tieko mo Samuela ʻa e ngaahi kūkisí ʻaki ha lanu engeenga mo e lanu mata. Peá na toki ʻave leva ʻa e ngaahi kofukofu kūkisí ki honau kaungāʻapí.

Naʻe helaʻia ʻa Tieko ʻi he fakaʻosinga ʻo e ʻahó, ka naʻe fiefia. Kuó ne fakahoko fakataha mo Samuela pea mo e Tangataʻeikí ko ha fāmili, pea kuo nau tokoniʻi siʻa niʻihi kehe. Naʻe moʻoni pē Tangataʻeikí. Naʻe kehe ʻa e Kilisimasí, ka naʻe kei lelei pē.