2016
Tuí, ʻAmanaki Leleí, mo e ʻOfa Faka-Kalaisí: Ko ha Ngaahi ʻUlungaanga Fekauʻaki
Tīsema 2016


Tuí, ʻAmanaki Leleí, mo e ʻOfa Faka-Kalaisí: Ko ha Ngaahi ʻUlungaanga Fakafekauʻaki

ʻE lava ʻe he tuí, ʻamanaki leleí, mo e ʻofa faka-Kalaisí, ʻi he taimi ʻoku ʻuuni ai kinautolú, ʻo tokoni ke tau hoko ko e kau muimui moʻoni ʻo Kalaisi.

ʻĪmisi
rope and blocks

ʻŪ tā mei he iStock/Thinkstock

Neongo ko e tohi ʻa Molonaí he Tohi ʻa Molomoná ʻoku nounou, ʻo vahe pē ʻe 10, ka ʻokú ne ʻomi ha faleʻi fakaʻofoʻofa lahi. ʻOku fakatou akoʻi ʻe Molonai mo Molomona ha ngaahi tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ʻo e ongoongoleleí. ʻI he fakakakato ko ia ʻe Molonai hono fakanounouʻi ʻe heʻene tamaí e Tohi ʻa Molomoná, ʻokú ne toutou fakamanatu ʻa e ngaahi akonaki ʻa ʻene tamaí fekauʻaki mo e fehokotaki ʻa e tuí, ʻamanaki leleí, pea mo e ʻofa faka-Kalaisí. Naʻe fie maʻu mahino ʻe Molomona mo Molonai ke fakamamafaʻi e mahuʻinga ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻe tolu ko ʻení.

ʻI heʻeku ngaahi ʻuluaki ako ʻo e Tohi ʻa Molomoná, naʻá ku faʻa lau ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻe tolu ko ʻení hangē hano fakahokohoko e langa ha falé. ʻE muʻomuʻa mai ʻa e tuí, hoko ai mo e ʻamanakí pea toki muimui mai e ʻofa faka-Kalaisí. ʻOku ngali ko ha fakahokohoko ʻoku lelei. Ko e taimi ʻoku tupulaki ai ʻetau tuí, ʻoku fakalahi ʻetau akó mo e ʻiló, pea tau kamata leva ke fakaʻaongaʻi e tefitoʻi moʻoni ʻo e ʻamanaki leleí. ʻOku oʻi mo tataki fakataha kitautolu ʻe he tuí mo e ʻamanaki leleí ʻi he ngaahi hala naʻe hāʻele ai e Fakamoʻuí, pea ʻoku tau kamata leva ke puke maʻu ʻa e ngaahi lelei ʻo e ʻofa faka-Kalaisí.

Ka, ʻi ha ngaahi fakatotolo kimuí ni mai, kuo mahino ai kiate au ʻa e tuí, ʻamanaki leleí, mo e ʻofa faka-Kalaisí ʻi ha founga kehe. ʻOku ou lau kinautolu he taimí ni ko ha ngaahi ʻulungaanga fekauʻaki, ʻo takitaha fakahoko ha konga mahuʻinga ʻi he fakatupulaki mo e fakamahino ʻo e fakamoʻoní.

ʻOku manako ʻema kiʻi taʻahine ko Soí ke faʻu ha fanga kiʻi monumanu ʻaki hano mioʻi fakataha e ngaahi foʻi pulá. Naʻá ku fakakaukau ʻi ha ʻaho ʻe taha, lolotonga ʻeku siofi ʻene fakahoko ʻení, ki he founga hono fī ʻo e maeá ʻaki hano filohi fakataha ha ngaahi foʻi taká. Naʻe tokoni ʻeni ke u fakakaukau loto ki heʻeku mahino foʻou ki he tuí, ʻamanaki leleí, mo e ʻofa faka-Kalaisí, ko ha ngaahi foʻi taka ʻoku ʻuuni ke maʻu ha maea mālohi.

Tuí: “Te Mou Maʻu ʻa e Mālohí”

ʻOku ʻikai ngata pē ʻi he mahuʻinga ʻo e tui ki he Tamai Hēvaní mo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ke maʻu ai e moʻui taʻengatá ka ki heʻetau moʻui foki he māmaní. “Pea kuo folofola ʻa Kalaisi: Kapau te mou tui kiate au te mou maʻu ʻa e mālohi ke fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku totonu ke fai ʻiate aú” (Molonai 7:33). Kuó u ʻosi fakaʻaongaʻi ʻa e mālohi ko ʻení ʻo tuʻunga ʻi he tuí ʻo tā-tuʻolahi ʻi heʻeku moʻuí. Pea kuó u ʻosi falala ki he tuí ke ne pouaki au ʻi ha ngaahi mōmēniti faingataʻa.

Naʻá ku ʻi ha ʻātakai foʻou pea ko e lea faka-Pilitāniá ʻeku lea fika uá, he lolotonga ʻeku ako ʻi he ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongi—Hauaiʻí. Naʻe faingataʻa pea naʻá ku ʻilo ne u fie maʻu ha tokoni fakaako kapau ʻoku fie maʻu ke u kei maʻu ʻeku sikolasipí. Ka ʻikai ia, he ʻikai ke u lava ʻo hoko atu e akó. ʻIkai ko ia pē, naʻá ku tukupā he ʻikai ke u ako ʻi he Sāpaté.

Lolotonga ʻeku lau e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá ʻi ha ʻaho ʻe taha, naʻe ongo ʻaupito kiate au ha veesi ʻe taha. ʻI heʻeku lau ko ia e vahe 109, veesi 7, ne u aʻu hifo ai ki he laine: “Fekumi ki he ʻiló, ʻio, ʻi he ako pea ʻi he tui foki.” Ne hoko ʻa e veesi ko iá ko e kī ia ki heʻeku lavameʻa fakaakó. Naʻe tāpuekina au ʻi heʻeku akó, ʻi heʻeku ako faivelenga ʻi he tui he ʻaho ʻe ono ʻi he uiké. Naʻe fakatumutumu ha niʻihi ʻi heʻeku kalasí pe naʻe founga fēfē ʻeku maaka lelei kae ʻikai ako he Sāpaté, ʻo hangē ko kinautolú. Ko e meʻa naʻá ku akó, ko e ako ʻi he tuí te ne lava ʻo ikunaʻi ha ngaahi faingataʻa lahi.

Naʻe hoko ha meʻa tatau ʻi heʻeku feinga ki heʻeku ngāue ʻi he pisinisí. Naʻe foaki mai kiate au ha faingamālie ngāue lelei ʻaupito, ka ʻe ngalingali ʻe fie maʻu ai au ke u ngāue ʻi he Sāpaté. Naʻá ku ʻosi tukupā ke ʻoua ʻe ngāue ʻi he ʻaho Sāpaté. Ko hono aofangatukú, naʻe pau ke u tukuange ia. He ʻikai ke u lava ʻo tuku ʻeku tukupā ke tauhi ʻa e ʻaho Sāpaté ke māʻoniʻoní. Pea hangē ko ʻeku tukupā ʻi he kolisí, naʻe tāpuakiʻi au kimui ange ʻaki ha ngaahi faingamālie fakapisinisi kehe naʻe ʻikai fie maʻu ai ke u tukulolo peá ne fakaʻatā ai au ke u tukutaha e Sāpaté ki he lotu ki he ʻEikí.

ʻI heʻetau fī ko ia ʻi heʻetau fakakaukaú ʻa e maea ʻokú ne fakafehokotaki kitautolu ki hotau ngaahi tāpuaki fakalangí, tau kamata ʻaki ha foʻi taka fefeka ʻo e tuí.

ʻAmanaki leleí: “Ke Fokotuʻu Hake ki he Moʻui Taʻengatá”

ʻĪmisi
man standing in field

Ngaahi Taá © Djorje_Stojilijkovic and urfinguss/Thinkstock

ʻOku tau ʻamanaki ki ha ngaahi meʻa lahi: ke hiki hotau tuʻunga ʻi he ngāué; ke lavameʻa ʻetau fānaú; ke tau lavaʻi e ngaahi fie maʻu ʻi heʻetau ngāue he Siasí; ke tau moʻui lelei maʻu pē; ke tau maʻu e meʻa ʻoku tau fie maʻu ke tauhi ʻaki ʻetau moʻuí mo tokonaki maʻa hotau fāmilí. Ka ʻoku maʻu mei fē ʻa e tuʻunga māʻolunga taha ʻo e ʻamanaki leleí, pea ko e fē te ne lava ʻo taki kitautolu ki aí?

Naʻe pehē ʻe Molomona, “ʻOku ou fie lea kiate kimoutolu ʻa ia ʻoku ʻi he siasí, ʻa ia ko e kau muimui anga-fakamelino ʻo Kalaisí, ʻa ia kuo maʻu ha ʻamanaki feʻunga ʻa ia te mou lava ai ʻo hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻEikí” (Molonai 7:3).

ʻI he hoko atu e fakaafe mai ʻa Molomona ke tau hoko ko ha kau muimui moʻoni ʻo Kalaisí, naʻá ne toe foki ki he tefito ʻo e ʻamanaki leleí ʻi heʻene fehuʻi, “Pea ko e hā ʻa e meʻa ke mou ʻamanaki lelei ki aí?” Peá ne toki tali leva ʻa e fehuʻi mahuʻinga taha ko ʻení: “Vakai ʻoku ou pehē kiate kimoutolu te mou maʻu ʻa e ʻamanaki leleí ʻi he fakalelei ʻa Kalaisí pea mo e mālohi ʻo ʻene toetuʻú, ke fokotuʻu hake ki he moʻui taʻengatá, pea ʻe fai ʻeni koeʻuhí ko hoʻomou tui kiate ia ʻo fakatatau mo e talaʻofá” (Molonai 7:41).

ʻOku kehe ʻa e faʻahinga ʻamamaki lelei ko ʻení ia mei he ʻamanaki angamahení. ʻOku maʻu ʻa e ʻamanaki lelei fakalangi ko ʻení ia tuʻunga ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. Ko e ʻamanaki lelei taʻengata ia. Ka ʻikai e faʻahinga ʻamanaki ko iá, te tau omi ki he lotú he uike kotoa pē, taʻeʻilo ko e ngaahi tāpuaki fakaofó ni kotoa ʻoku tau ala maʻu. ʻE lava heʻetau ʻamanaki leleí ʻo tataki fakafoki atu kitautolu ki heʻetau Tamai Hēvaní mo e moʻui taʻengatá, tuʻunga ʻia Kalaisi.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Henelī B. ʻAealingi, ko e Tokoni ʻUluaki ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, ʻi ha konifelenisi lahi kimuí ni, “Ne fakaʻatā [ʻe he Tamaí] Hono ʻAló, ke Ne foaki mai ʻi Heʻene feilaulau fakaleleí, ʻa e ʻamanaki lelei te ne fakafiemālieʻi kitautolú, neongo pe ko e hā hono ngali faingataʻa e hala foki [hake] kiate Iá”1 Te tau lava ʻi he ʻamanaki leleí ke ʻiloʻi ʻa e ngaahi tāpuaki mo e ngaahi faingamālie ʻoku tatali maí, ʻi heʻetau tuʻu maʻu ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí mo tauhi kiate Ia ʻaki hotau lotó, iví, ʻatamaí, mo e mālohí kotoa.

ʻI he mahino ko iá, tau tānaki atu ʻa e foʻi taka hokó ki heʻetau maeá, ʻa ia ko e ʻamanaki leleí.

ʻOfa faka-Kalaisí: Kuo Foaki ki he Kau Muimui Moʻoní

ʻĪmisi
mother studying with child

Ko e ʻulungaanga hono tolu ke toe fakamālohia ange ai ʻetau maeá ko e ʻofa faka-Kalaisí. ʻOku tau kamata fakatupulaki ʻa e meʻaʻofa ʻo e ʻofa faka-Kalaisí ʻi heʻetau feinga fakamātoato ke faʻifaʻitaki ki he Fakamoʻuí. Neongo ia, ko e kānokato ʻo e meʻafoaki ko ʻení ʻoku foaki ia kiate kitautolu ʻe he ʻOtuá, ʻi heʻetau fekumi fakamātoato ki ai ʻi he lotú. Ko e taimi ʻoku tau muimui ai kiate Ia naʻá ne foaki mai e moʻuí, ʻoku tau kamata leva ke ʻilo ʻa e ʻuhinga moʻoni ʻo e ʻofa faka-Kalaisí, ʻa ia “ko e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí” (Molonai 7:47).

Hangē ko hono akoʻi ʻe Molonaí, “Lotu ki he Tamaí ʻaki ʻa e ivi kotoa ʻo [e] lotó, koeʻuhí ke fakafonu ʻa kimoutolu ʻaki ʻa e ʻofá ni, ʻa ia kuó ne foaki kiate kinautolu kotoa pē ʻoku muimui moʻoni ʻi hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí; koeʻuhí ke mou hoko ko e ngaahi foha ʻo e ʻOtuá” (Molonai 7:48). ʻI heʻetau hoko ko e kau muimui fakamelinó, ʻoku pau kuo tau ʻosi maʻu ha ʻamanaki lelei feʻunga, ka koeʻuhí ke foaki mai ʻa e ʻofa faka-Kalaisí, ʻe fie maʻu ke tau hoko ko e kau muimui moʻoni. Kapau ko e kau muimui moʻoni kitautolu, te tau tatau ange mo Ia, he ko e taumuʻa ia ʻo e moʻuí.

ʻI hono tō-kakano ko ia ʻi hotau lotó ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí, ʻoku ngalingali leva te tau pukenimā ʻa e ʻulungaanga faka-ʻOtua ʻo e ʻofa faka-Kalaisí—ke fakatou tokoni ki hotau kāingá mo e ʻOtuá. “Kapau ʻoku angamalū mo loto-fakatōkilalo ha tangata ʻo ne fakamoʻoniʻi ʻi he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ko Sīsū ʻa e Kalaisí, kuo pau ke ne maʻu ʻa e manavaʻofá; he kapau ʻoku ʻikai te ne maʻu ʻa e manavaʻofá ko e meʻa noa pē ia; ko ia kuo pau ke ne maʻu ʻa e manavaʻofá” (Molonai 7:44).

ʻOku tau maʻu he taimí ni ʻa e ngaahi foʻi taka mahuʻinga ʻe tolu ʻo ʻetau maeá. Tau vakai pe ʻoku founga fēfē ʻenau ngāué.

ʻOku Ngāue Fakataha ʻa e Tolú ni

“Ko ia, kuo pau ke ʻi ai ʻa e tuí; pea kapau ʻoku pau ke ʻi ai ʻa e tuí ʻoku pau ke ʻi ai foki mo e ʻamanakí; pea kapau ʻoku pau ke ʻi ai ʻa e ʻamanakí ʻoku pau ke ʻi ai foki mo e manavaʻofá.

“Pea kapau ʻe ʻikai te mou maʻu ʻa e manavaʻofá ʻe ʻikai teitei faʻa fakamoʻui ʻa kimoutolu ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá; pea ʻe ʻikai foki faʻa fakamoʻui ʻa kimoutolu ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá kapau ʻoku ʻikai te mou maʻu ʻa e tuí; pe ʻoku ʻikai foki ke faʻa fakamoʻui ʻa kimoutolu kapau ʻoku ʻikai te mou maʻu ʻa e ʻamanakí” (Molonai 10: 20–21).

Ko e taimi ʻoku fakatahaʻi ai ʻa e tuí, ʻamanaki leleí, mo e ʻofa faka-Kalaisí, ʻoku ʻikai ke nau toe hangē kinautolu ha fokotuʻutuʻu ʻo ha falé; ka ʻoku nau fetuiaki. ʻOku ʻikai ke toki ʻosi ʻetau langa e tuí, pea tau toki maʻu e ʻamanaki leleí, pe toki ʻosi hono maʻu e ʻamanaki leleí, pea toki fakatupulaki e ʻofa faka-Kalaisí. ʻOku nau ngāue fakataha kotoa. Pea ʻi heʻenau fetuiakí, ʻoku tau tokoni fakataha ke faʻu hotau ʻulungāngá mo ʻetau fakamoʻoní.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Henry B. Eyring, “Ko e Fakafiemālié,” Liahona, Mē 2015, 20.