Kuinka seminaari voi nyt tehostaa perheenne Tule ja seuraa minua -kokemusta

Sisar Bonnie H. Cordon, Nuorten Naisten ylijohtaja, on opettanut, että kun nuoria pyydetään ”osallistumaan opettamiseen, olemaan mukana siinä suuressa työssä kotona”, he auttavat ”vahvistamaan kotia”.¹

Nuoret janoavat totuutta, ja he ovat innokkaita kertomaan siitä! Sitä voi olla hieman vaikea uskoa, jos on joskus saanut teini-ikäiseltä vastaukseksi tyhjän katseen. Kaikki me vanhemmat ja opettajat olemme! Me seminaarinopettajat esitämme koko ajan nuorille kysymyksiä. Toisinaan saamme vastaukseksi tyhjän katseen siitä yksinkertaisesta syystä, että nuorillamme ei ole vastauksia. Mutta kun seminaari ja Tule ja seuraa minua -opetusohjelma sovitetaan yhteen, meidän seminaari-ikäiset lapsemme pystyvät helpommin soveltamaan seminaarissa oppimiaan asioita perheen evankeliumiaiheisissa keskusteluissa ja päinvastoin. Olemme jo nähneet sitä seminaariluokissamme.

Vuoden 2019 alussa, kun uusi Tule ja seuraa minua -ohjelma oli vasta alkamassa, saatoimme tuntea oppilaiden innokkuuden. Vaikka opiskelimme seminaarissa Oppia ja liittoja, oppilaat alkoivat kertoa, mitä he olivat oppineet tutkiessaan perheensä kanssa Uutta testamenttia. He olivat hyvin innostuneita siitä. Kun opiskelimme seminaarissa lukua OL 89 (viisauden sana), niihin aikoihin opiskelimme Tule ja seuraa minua -ohjelmassa lukua Joh. 2 (kun Jeesus Kristus muuttaa veden viiniksi). Kun oppilaat löysivät yhteisiä periaatteita ja ajatuksia näiden kahden lukualueen välillä, he pystyivät kertomaan ikätovereilleen, mitä he olivat oppineet kotona. He osallistuivat paljon enemmän, ja keskustelu oli eloisampaa, koska oppilailla oli sanottavaa. He pystyivät soveltamaan kotona oppimiaan asioita siihen, mitä he oppivat seminaarissa.

Kuva

family rowing in the same direction

Vuonna 2020 Mormonin kirjan opiskeleminen kotona, seminaarissa ja pyhäkoulussa avaa oppilaille entistä laajempia mahdollisuuksia kertoa siitä, mitä he oppivat eri paikoissa.

Seminaarissa käytämme muutamia oppimismenetelmiä, jotka voivat olla avuksi perheen pyhien kirjoitusten tutkimisessa. Niistä tietäminen voi auttaa teitä huomaamaan, kuinka saada nuorenne paremmin mukaan kotiin keskittyvään pyhien kirjoitusten tutkimiseenne.

Kun perheenä ryhdytte opiskelemaan, teidän nuorenne ovat jo opiskelleet samoja periaatteita samasta pyhästä kirjasta, ja he saavat oivalluksia, jos he ovat jo opiskelleet niitä periaatteita seminaarissa. Heistä ei tunnu, että he ”joutuvat valokeilaan”, kun pyydätte heitä kertomaan, koska heillä itse asiassa on kerrottavaa. Heidän kokemuksensa seminaarissa osaltaan voimaannuttaa heitä puhumaan evankeliumista kotona. Perheilloista ja perheen yhteisistä pyhien kirjoitusten tutkimishetkistä tulee enemmänkin aikaa, jolloin kerromme toisillemme henkilökohtaisista oivalluksista.

Seuraavassa on muutamia avoimia kysymyksiä, joilla voisitte kutsua nuorianne kertomaan oppimastaan kotona:

1. Minkä hengellisen kokemuksen sait tänään seminaarissa?

2. Mikä teki sinuun suurimman vaikutuksen tänään?

3. Minkä sellaisen periaatteen olet oppinut seminaarissa, joka voi mielestäsi auttaa meitä perheenä?

4. Minkä sellaisen pyhien kirjoitusten kertomuksen olet oppinut tänään, jonka voisit kertoa meille?

5. Mikä pyhien kirjoitusten kertomus seminaarissa on vaikuttanut elämääsi?

6. Millä tavoin olet tänään seminaarissa tuntenut innoitusta olla parempi?

7. Mitä olet oppinut Vapahtajasta sen pohjalta, mitä olet oppinut seminaarissa?

Saattaa tulla hetkiä, jolloin perheenne opiskelu on edellä sitä, mitä opiskellaan seminaarissa. Niinä hetkinä seminaarinopettajat voivat muokata edellä olevia kysymyksiä ammentaakseen siitä, mitä nuoret oppivat kotona.

Seminaarissa pyhien kirjoitusten tutkiminen ei ole enää vain ulkoa opettelemista. Me keskitymme oppien hallintaan – auttamaan oppilaita ymmärtämään ja soveltamaan pyhien kirjoitusten kohdissa opetettua oppia sekä saamaan siitä todistuksen. Kyse on enemmänkin siitä, että syvennämme kääntymystä tosi oppiin ja tiedämme, kuinka opettaa sitä voimallisesti.

Esimerkiksi jos jossakin jakeessa opetetaan jumaluudesta, niin kun seminaarissa tutkimme sitä pyhien kirjoitusten kohtaa, me etsimme muita jakeita, joissa opetetaan jumaluudesta. Sitten kannustamme oppilaita huomaamaan, mitä voimme oppia jumaluudesta niiden jakeiden pohjalta. Lopuksi keksimme tilanteita, joissa oppilaat näyttelevät, kuinka he voisivat niiden pyhien kirjoitusten kohtien avulla selittää jumaluutta koskevia uskonkäsityksiämme.

Voisitte hyödyntää tätä lähestymistapaa kotona ja kutsua nuorianne

1. opettamaan pyhien kirjoitusten kohdan periaatteita

2. jakamaan aihetta käsitteleviä rinnakkaisviitteitä

3. auttamaan perhettänne oppimaan jakeet ulkoa tai muistamaan, mistä ne löytyvät

4. keskustelemaan siitä, kuinka nämä opetukset soveltuvat elämäänne.

Seminaarissa tähdennetään kovasti käsitettä, jota nimitämme syvälliseksi oppimiseksi – oppimiseksi, joka johtaa kääntymykseen. Yksi avain syvälliseen oppimiseen on se, että valmistaudumme oppimiseen paremmin. Oppilaiden valmistautumisen parantaminen on erilaista jokaisen seminaariluokan kohdalla, mutta yksi asia, jota jotkin seminaariluokat kokeilevat, on valmistautumistehtävät. Kotiin lähtiessään oppilailla on mukanaan tehtäväksi annettu pyhien kirjoitusten lukualue ja muutamia tutkimiseen liittyviä kysymyksiä, niin että he lukevat pyhien kirjoitusten kohdat, joita opiskelemme yhdessä. Kun seminaari- ja Tule ja seuraa minua -opetusohjelmat ovat tiiviimmin yhdenmukaistettuja, oppilaat voivat käydä läpi seminaarin valmistautumistehtäviä perheen kanssa. Se antaa perheille vielä yhden uuden tavan oppia yhdessä.

Voisitte pyytää nuortanne

1. käymään valmistautumistehtävät läpi perheen kanssa

2. kertomaan seminaariluokan jälkeen, mitä muuta hän oppi aiheesta.

Olette ehkä huomanneet, että Tule ja seuraa minua -opetusohjelma usein kannustaa meitä asettamaan tavoitteita. Sitä tähdennämme myös seminaarissa. Opetamme oppilaitamme asettamaan täsmällisiä tavoitteita, ei vain yleisiä tavoitteita kuten ”Ole terveempi”. Kun oppilas asettaa jonkin tavoitteen, hän suunnittelee, milloin, missä ja miten hän aikoo saavuttaa sen tavoitteen.

Eli jos teini-ikäinen asettaa tavoitteeksi kehittyä kärsivällisemmäksi, seuraavana vaiheena on suunnitella, millä tavoin hän aikoo kehittyä siinä. Millä tavoin tai missä tilanteissa hänellä mielestään on vaikeuksia kärsivällisyyden kanssa? Eräs oppilas päätti, että hän voisi olla kärsivällisempi ajaessa. Kun puhuimme siitä, kuinka hän voisi harjoitella kärsivällisyyttä sillä hetkellä, hän keksi suunnitelman siitä, että hän kuuntelisi autossa rauhoittavaa musiikkia ja laittaisi kojelautaan muistilapun, joka muistuttaa häntä pyytämään rukouksessa kärsivällisyyttä joka kerta, kun hän istuu autoon.

Voisitte pyytää nuortanne

1. kertomaan tavoitteistaan

2. kertomaan, kuinka voitte asettaa ja saavuttaa samanlaisia tavoitteita perheenä.

Teillä on mahtava tilaisuus ujuttaa hieman innokkuutta perheen yhteiseen pyhien kirjoitusten tutkimiseen, ja nyt yhteensovitetun opetusohjelman myötä voitte kutsua seminaari-ikäisiä lapsianne kertomaan, mitä he oppivat. Kun he opiskelevat samaa pyhää kirjaa seminaarissa ja perheensä kanssa Tule ja seuraa minua -ohjelmassa, he saavat voimaa enemmän kuin koskaan aiemmin vahvistaa perhettään evankeliumia koskevilla oivalluksillaan.

Tämä seuraava vaihe kirkon pyrkimyksissä tulla ”kotiin [keskittyväksi kirkoksi], jota tukee se, mitä tapahtuu seurakuntiemme ja vaarnojemme rakennuksissa”², mahdollistaa sen, että nuorilla on entistä suurempi rooli kotinsa vahvistamisessa. Olemme yhtä mieltä kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin kanssa hänen sanoessaan: ”Mielestämme tämä on valtava kehitysaskel tänä aikana, jolloin nuoremme tarvitsevat entistä enemmän voimaa. Mielestämme on suurenmoista, että tämä yhteensovittaminen koordinoidaan sen mukaan, mitä muualla kirkossa tehdään, ja uskomme, että tästä tulee suurenmoinen vuorovaikutussuhde, jossa kirkko tukee – ja nyt voimme lisätä, että seminaari tukee – kotiin keskittyvää evankeliumin tutkimista.”³