Nuorten sotilaiden perhe
Sisar Michelle D. Craig
ensimmäinen neuvonantaja Nuorten Naisten ylimmässä johtokunnassa
”Teidän täytyy ottaa päällenne Kristuksen nimi, joka on minun nimeni” (3. Nefi 27:5).
Vierailin kerran erään perheen luona Chilessä. Perheen isä oli kuollut onnettomuudessa kuukausi ennen tuloani. Yksi perheen lapsista oli poika nimeltä Benjamin. Hän oli 10-vuotias.
Ennen isänsä onnettomuutta Benjamin oli pitänyt perheillassa oppiaiheen. Oppiaihe käsitteli Mormonin kirjan nuoria sotilaita (ks. Alma 53:16–22; 56:42–57). Hän puhui siitä, kuinka urheita he olivat ja kuinka he luottivat Jumalaan.
Kun Benjaminin äiti kuuli onnettomuudesta, hän ajatteli Benjaminin oppiaihetta. Hän sanoi lapsilleen: ”Meidän pitää olla urheita kuten nuoret sotilaat. Meillä on taisteltavana toisenlainen taistelu.”
Se oli vaikeaa Benjaminin perheelle. Tuntui kuin heidän elämänsä olisi kääntynyt päälaelleen. Heidän piti muuttaa toiseen taloon ja asua isoäidin luona. Ja he todella ikävöivät isäänsä. Mutta he tiesivät, että he voisivat jonakin päivänä olla jälleen yhdessä hänen kanssaan. He päättivät olla nuorten sotilaiden perhe. Benjamin kertoi meille: ”Pyrin olemaan urhea.”
Menin heidän kotiinsa haluten lohduttaa heitä. Mutta minä olinkin se, joka tunsi saaneensa siunauksen. Benjamin ja hänen perheensä taistelevat tätä taistelua hyvin urheasti. Heidän uskonsa innoittaa minua.
Me kaikki voimme olla urheita kuten Benjamin. Urheana oleminen ei tarkoita sitä, ettei koskaan tunne olevansa surullinen tai peloissaan. Se tarkoittaa sitä, että uskoo taivaallisen Isän auttavan meitä selviytymään vaikeista hetkistä. Kun eteemme tulee vaikeita asioita, voimme tehdä valinnan luottaa Häneen. Me kaikki voimme olla nuoria sotilaita!