Jerusalem Jeesuksen aikaan

Matthew J. Grey

professori, muinaiset pyhät kirjoitukset, Brigham Youngin yliopisto

Opi lisää kaupungista, jolla oli tärkeä osuus Vapahtajan palvelutyössä.

Kuva

Jeesus Kristus katselee Jerusalemia

Kristus vaikeroi Jerusalemin vuoksi, Gary Smith

Jerusalemin kaupunki oli ensimmäisellä vuosisadalla keskeisellä sijalla juutalaisessa elämässä, ja siellä tapahtui joitakin Jeesuksen Kristuksen elämän ja palvelutyön merkittävimmistä tapahtumista.

Esimerkiksi Uuden testamentin evankeliumeissa kerrotaan, että Jeesus kävi usein Jerusalemissa seuraamassa juutalaisia pyhiinvaellusjuhlia temppelissä (missä Hän opetti usein sen esipihoilla)¹ ja että Hän vietti kaupungissa viimeisen viikon elämästään kuolevaisuudessa valmistautuessaan pääsiäisjuhlaan². Siinä tilanteessa Jeesus piti viimeiset julkiset saarnansa, joutui ristiriitaan paikallisten viranomaisten kanssa, nautti viimeisen ateriansa opetuslasten kanssa, tunsi tuskaa ja rukoili Getsemanessa sekä kärsi oikeudenkäyntejä, pahoinpitelyä ja ristiinnaulitsemisen, jotka lopulta johtivat Hänen kuolemaansa, hautaamiseensa ja ylösnousemukseensa.

Koska Jerusalem oli näiden Jeesuksen elämän ja palvelutyön ratkaisevan tärkeiden tapahtumien paikka, tämän kaupunkimaiseman ymmärtäminen varhaisella roomalaisella kaudella voi suuresti valaista mieltämme lukiessamme evankeliumien kertomuksia.

Kaupunki Herodes Suuren ja hänen seuraajiensa aikana

Jerusalem, jonka Jeesus olisi tuntenut, muistuttaa tuskin ollenkaan sitä kaupunkia, jossa nykyajan turistit käyvät, mutta pyhien kirjoitusten tekstit, historialliset lähteet ja arkeologiset kaivaukset mahdollistavat ensimmäisen vuosisadan Jerusalemin piirteiden kiehtovan ennallistamisen.³

Toisin kuin galilealainen kyläympäristö, jossa Jeesus vietti suurimman osan palvelutyöstään⁴, Jerusalem oli vauras ja mahtava kaupunki, jonka Herodes Suuri ja hänen seuraajansa olivat vastikään kunnostaneet kuvastamaan roomalaistyylisen rakentamisen, tekniikan ja mukavuuksien viimeisintä tasoa. Tähän sisältyi seuraavaa:

Mahtava temppelivuori, jossa juutalaiset pyhiinvaeltajat eri puolilta Välimeren maailmaa saattoivat temppelissä palvella Israelin Jumalaa. Tietenkin Jeesuskin meni temppeliin käydessään Jerusalemissa.⁵
Sarja muureja ja linnoituksia (kuten Antonian linnoitus), jotka suojelivat kaupunkia.
Kulttuurirakennukset, kuten teatteri ja hippodromi.
Vesijohtojärjestelmä, joka johti vettä kaupunkiin vastaamaan asukkaidensa kasvavia tarpeita ja vierailijoiden säännöllistä tulvaa.
Useita altaita – kuten Betesdan allas pohjoisessa ja Siloan allas etelässä – juutalaisten pyhiinvaeltajien rituaalista upottautumista varten. He tulivat säännöllisesti kaupunkiin viettämään Toorassa mainittuja juhlia. Jeesus itse kävi näillä altailla.⁶

Alakaupunki ja yläkaupunki

Jerusalemin vanhin ja eläväisin osa tänä aikana oli alakaupunki, joka on aivan temppelivuoren eteläpuolella. Siellä oli vilkkaita markkinapaikkoja, ruuhkaisia katuja, majapaikkoja pyhiinvaeltajille ja tavallisten kansalaisten talorykelmiä sekä suurempia asuntoja joillekin kaupungin huomattavammille asukkaille.

Lännessä oli yläkaupunki – Jerusalemin korkein ja vaurain osa. Tänne Herodes rakensi ylellisen palatsinsa (jossa oli kaksi asuinsiipeä, oleskelupuutarhoja ja altaita), ja Juudean yläluokan jäsenet pyrkivät jäljittelemään roomalaista ylimystöä.

Nämä eliittiperheet, joihin kuului Jerusalemin temppeliä hallinnoivia pappeja, asuivat kaupunkihuviloissa. Huviloita koristivat pompeijilaistyyliset seinäfreskot, mosaiikkilattiat, joissa oli kukallisia ja geometrisia kuvioita, sekä kauniit puutarhat. He myös ruokailivat roomalaistyylisessä tricliniassa (huoneissa, joissa voi maata leposohvilla juhla-aterioilla), jossa oli hienot astiat ja muualta tuotetut ruokalajit.

Jeesuksen viimeiset päivät Jerusalemissa

Koska suuri osa tästä ylimyksellisestä elämäntavasta rahoitettiin pappisperheiden saamilla kymmenyksillä ja Jerusalemin temppelin rahataloudesta, Jeesus Kristus tuomitsi julkisesti kaupungin ylemmät luokat siitä, että nämä riistivät köyhiä, että nämä esittelivät rikkauksiaan ja valtaansa ja että nämä kohtelivat kaltoin juutalaisesta yhteiskunnasta syrjäytyneitä.⁷

Tämä ristiriita paikallisen ylimystön kanssa huipentui Jeesuksen elämän viimeisiin tapahtumiin eri puolilla Jerusalemia.

Viimeisenä iltanaan Jeesus söi viimeisen ateriansa opetuslastensa kanssa jossakin kaupungin asuinkorttelissa (joka perimätiedon mukaan sijaitsi läntisellä kukkulalla mutta on saattanut siitä huolimatta olla vaatimattomassa talossa lähellä alakaupunkia). Sitten Hän vetäytyi Öljymäelle, kaupungin muurien ulkopuolella sijaitsevaan viljelyspaikkaan nimeltä Getsemane eli ”öljypuristin”, jossa Hän kärsi tuskissaan ja jossa Hänet vangittiin. Sitten paikalliset pappisjohtajat kuulustelivat Häntä jumalanpilkasta eräässä yläkaupungin varakkaassa kodissa.

Seuraavana aamuna Jeesusta kuulusteltiin jälleen ja Hänet vietiin roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen luo. (Tämä todennäköisesti tapahtui palatsissa, jossa Herodes Suuri oli aiemmin asunut.) Sitten Jeesus pakotettiin kantamaan omaa ristiään kaupungin muurien ulkopuolella, ja Hänet ristiinnaulittiin julkisesti teloituspaikassa nimeltä Golgata eli ”pääkallonpaikka” (todennäköisesti lähellä hylättyä kivilouhosta kaupungin luoteispuolella).⁸ Jeesuksen kuoleman jälkeen Hänen seuraajansa hautasivat Hänet läheiseen hautaan, missä Hänen ruumiinsa lepäsi Hänen kolmantena päivänä tapahtuneeseen loistavaan ylösnousemukseensa asti.⁹

Vaikka nykyään emme ehkä aina tiedä varmuudella Jeesuksen viimeiseen viikkoon liittyneiden tapahtumien tarkkoja paikkoja, niin ensimmäisen vuosisadan Jerusalemin pääpiirteiden ja kaupunkirakenteen ymmärtäminen voi tarjota arvokkaita oivalluksia evankeliumin kertomusten lukemiseen, herättää eloon Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumat ja auttaa meitä pääsemään lähemmäksi Häntä, kun tunnemme Hänen pyhässä kaupungissa suorittamansa sovitustyön voiman.