Oppi ja liitot 129; 130:1–11, 22–23

Helmikuun 9. päivänä 1843 profeetta Joseph Smith ilmoitti ”kolme tärkeää avainta” (OL 129:9) palvelevien enkelien ja henkien luonteen erottamiseen. Nämä ohjeet on tallennettu lukuun OL 129. Luku OL 130 sisältää profeetan opetuksia useista eri opeista, joita hän antoi ollessaan kokouksessa pyhien kanssa Ramusissa Illinoisissa 2. huhtikuuta 1843.

Mitä vastaisit, jos joku kysyisi sinulta, uskovatko myöhempien aikojen pyhät enkeleihin?

Lue kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraava lausunto:

Kuva

Elder Jeffrey R. Holland

”Alusta asti kautta taloudenhoitokausien Jumala on käyttänyt enkeleitä lähettiläinään välittämään rakkautensa ja huolenpitonsa lapsiaan kohtaan. – –

Yleensä näitä olentoja ei nähdä. Joskus heitä nähdään. Mutta nähtiinpä heitä tai ei, he ovat aina lähellä. Joskus heidän tehtävänsä ovat hyvin suuria ja niillä on merkitystä koko maailmalle. Joskus sanomat ovat henkilökohtaisempia. Toisinaan enkelin tarkoitus on varoittaa. Mutta useimmin se on lohduttaa, tuoda jonkinlaista armollista huomiota ja opastusta vaikeina aikoina.” (”Enkelien palvelus”, Liahona, marraskuu 2008, s. 29.)

Vuodesta 1839 alkaen vuoden 1843 loppuun profeetta Joseph Smith antoi ohjeita useille ihmisille auttaakseen heitä tietämään, kuinka voi erottaa, millaisia palvelevat enkelit ja henget ovat luonteeltaan.

Lue OL 129:1–3 ja pane merkille enkelien ja henkien välinen tärkeä ero. Kuinka enkelit eroavat hengistä?

Lue OL 129:4–7 ja huomaa, kuinka enkelit ja vanhurskaat henget voi erottaa toisistaan.

Jotta voit täysin ymmärtää jakeen 7, muista, että koska hengellä ei ole lihaa ja luuta olevaa ruumista, hän ei voi puristaa kuolevaisen kättä. Jos henki teeskentelee omaavansa kyvyn, jota sillä ei ole, se olisi petos, ja henki, joka yrittäisi tätä, ei olisi vanhurskas henki. Sen vuoksi täydelliseksi tehtyjen vanhurskaiden henget eivät yritä puristaa kättä, kun se ojennetaan heille. Jakeesta OL 129:7 me opimme, että taivaallisen Isän luota lähetetyt oikeat sanansaattajat eivät petä meitä.

Perkele yrittää toisinaan esiintyä ”valon enkelinä” pettääkseen ihmisiä (ks. OL 129:8). Lisäksi ”pyhissä kirjoituksissa puhutaan myös Perkeleen enkeleistä. Nämä ovat niitä henkiä, jotka seurasivat Lusiferia ja jotka karkotettiin pois Jumalan edestä kuolevaisuutta edeltävässä elämässä ja singottiin alas maan päälle (Ilm. 12:1–9; 2. Nefi 9:9, 16; OL 29:36–37).” (PKO, ”Enkelit”, scriptures.lds.org.)

Lue OL 129:8–9 ja ota selville, kuinka voi tunnistaa pahan hengen, joka pyrkii pettämään esiintymällä valon enkelinä.

Kuva

Joseph Smith

Profeetta Joseph Smithin seuraavat sanat saattavat auttaa sinua ymmärtämään, miksi pahat henget aina toimivat luvussa OL 129 annetun ohjeen mukaan: ”Näyttäisi siltä, – – että pahoilla hengillä on rajansa, rajoituksensa ja lakinsa, jotka hallitsevat niitä, ja ne tietävät tulevan kohtalonsa” (julkaisussa History of the Church, osa 4, s. 576).

1. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi yhteenveto siitä, mitä olet oppinut luvun OL 129 pohjalta enkelien, vanhurskaiden henkien ja pahojen henkien välisistä eroista. Selitä, mitä muuta taivaallinen Isä on näissä jakeissa olevien ohjeiden lisäksi antanut sinulle auttaakseen sinua huomaamaan Saatanan petoksia.

Huhtikuun 2. päivänä 1843 profeetta Joseph Smith piti vaarnakonferenssin pyhien kanssa Ramusissa Illinoisissa, noin 30 kilometrin päässä Nauvoosta kaakkoon. Aamukokouksessa kahdentoista apostolin koorumin jäsen, vanhin Orson Hyde piti saarnan ja opetti eräästä pyhien kirjoitusten kohdasta tulkinnan, joka ei ollut oikea ja jonka hän oli oppinut ollessaan aiemmin tekemisissä eri kirkon kanssa. Mikä vastuu profeetalla oli tässä tilanteessa?

Kokousten johtavina virkailijoina toimivilla henkilöillä kuten profeetoilla, vaarnanjohtajilla ja piispoilla on vastuu huolehtia siitä, että kirkon tilaisuuksissa opetetaan oikeaa oppia. Aamukokouksen jälkeen Joseph Smith, Orson Hyde ja muutamat muut nauttivat lounaan Josephin sisaren Sophronian kotona. Lounaalla profeetta sanoi vanhin Hydelle, että hän ”aikoi tehdä joitakin oikaisuja [tämän] saarnaan”. Vanhin Hyde vastasi: ”Ne otetaan vastaan kiitollisuudella.” (Julkaisussa History of the Church, osa 5, s. 323; ks. myös Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 273.)

Kuva

Orson Hyde

Aamuisessa puheessaan Orson Hyde oli tulkinnut väärin kohdan Joh. 14:23. Tutki hetki tätä jaetta.

Viitattuaan tähän jakeeseen Orson Hyde oli kertonut ihmisille, että ”meidän etuoikeutenamme on, että Isä ja Poika asuvat sydämessämme” (julkaisussa Opin ja Liittojen Kirja, oppilaan kirja, uskonto 324–325, 1986, s. 308). Luku OL 130 sisältää profeetta Joseph Smithin oikaisun tähän ajatukseen. Se sisältää myös joitakin muita opetuksia.

Lue OL 130:1–3 ja pane merkille, miksi Orson Hyden käsitys kohdan Joh. 14:23 merkityksestä oli väärä.

Monilla ihmisillä nykyään joko ei ole mitään käsitystä Jumalasta tai – kenties Orson Hyden tavoin, joka oli aiemmin campbellilaissaarnaaja – heillä on väärien perinteiden aikaansaama virheellinen käsitys jumaluuden luonteesta. Me voimme auttaa muita ymmärtämään, millainen taivaallinen Isä todella on ja mikä on heidän suhteensa Häneen.

2. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaus seuraavaan kysymykseen: Kun puhut ihmisten kanssa, joilla on vääriä perimätietoja tai uskonkäsityksiä Jumalasta, kuinka voit olla ystävällinen ja ymmärtäväinen, kun kerrot, mitä tiedät Jumalan todellisesta luonteesta – siitä, millainen Hän todella on?

Tutki jakeita OL 130:22–23 ja pane merkille, mitä totuuksia profeetta Joseph Smith opetti jumaluudesta. (OL 130:22–23 on pyhien kirjoitusten hallittava kohta. Voisit merkitä sen selvästi erottuvalla tavalla, jotta sinun on helppo löytää se myöhemminkin.)

3. Tee pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi seuraavat tehtävät:

   1. Sen pohjalta, mitä opit jakeista OL 130:22–23, kirjoita kaksi tai kolme jumaluutta koskevaa opinkohtaa.

   2. Kirjoita 1–2 virkettä, joissa selität, kuinka voisit jakeissa 22–23 opetettujen totuuksien avulla kertoa muille jumaluudesta.

   3. Miksi mielestäsi on tärkeää ymmärtää, että taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus ovat erillisiä yksilöitä, joilla on fyysinen liha- ja luuruumis?

Monet Isää Jumalaa, Jeesusta Kristusta ja Pyhää Henkeä koskevat perimätiedot perustuvat kuolevaisten miesten ja naisten keksimiin ajatuksiin. Jotkin näistä ajatuksista ovat kehittyneet uskonnollisten johtajien välisten kiistelyjen tuloksena. Meidän tietomme jumaluudesta tulee ilmoituksena, jota Jumala antaa profeetoilleen. Seuraavissa lausunnoissa esitetään lyhyesti jumaluutta koskevia ilmoitettuja totuuksia. Kun luet niitä, merkitse sanoja ja ilmauksia, jotka kiinnittävät huomiosi.

Kuva

First Vision

”Isä Jumala: Sanalla Jumala tarkoitetaan yleensä Isää eli Elohimia. Häntä kutsutaan Isäksi, koska hän on meidän henkemme Isä – –. Isä Jumala on maailmankaikkeuden ylin hallitsija. Hän on kaikkivaltias – –, kaikkitietävä – – ja läsnä kaikkialla Henkensä kautta – –. Ihmiskunnalla on Jumalaan erityinen suhde, jonka ansiosta ihminen on eri asemassa kuin koko muu luomakunta: ihmiset ovat Jumalan henkilapsia.” (Ks. PKO, ”Jumala, jumaluus”, scriptures.lds.org.)

Poika Jumala: Nimellä Jehova eli Jahve eli Herra tunnettu Jumala on Poika, Jeesus Kristus – –. Jeesus toimii Isän johdolla ja on täydellisessä sopusoinnussa hänen kanssaan. Kaikki ihmiset ovat hänen veljiään ja sisariaan, sillä hän on vanhin Elohimin henkilapsista.” (PKO, ”Jumala, jumaluus”, scriptures.lds.org.) Hän on Lunastaja, ja Hän kärsi koko ihmiskunnan synnit ja tuskat ja voitti kaikkien puolesta fyysisen kuoleman.

”Pyhä Henki Jumala: Myös Pyhä Henki on Jumala, jota kutsutaan muiden samankaltaisten nimien [kuten Puolustaja ja Lohduttaja] ohella Hengeksi ja Jumalan Hengeksi. Pyhän Hengen avulla ihminen voi tuntea Isän Jumalan tahdon ja tietää, että Jeesus on Kristus.” (Ks. PKO, ”Jumala, jumaluus”, sciptures.lds.org.) Pyhän Hengen ensisijaisena tehtävänä on todistaa Isästä Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta. Pyhä Henki opettaa totuutta ja vahvistaa totuuden.

4. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi muutama virke, joissa esität lyhyesti, mitä olet oppinut jumaluudesta. Selitä, mitkä totuudet kiinnittivät huomiosi ja miksi. Voisit myös kirjoittaa oman todistuksesi jumaluudesta.

Tarkastele jaetta OL 130:2. Kun teet niin, voisit merkitä sanoja, jotka opettavat seuraavaa opillista lausumaa: Ne ihmissuhteet, joita meillä voi olla taivaassa, ovat samanlaisia kuin ne, joista nautimme maan päällä, mutta niihin yhdistyy iankaikkinen kirkkaus. (Sana yhteisyys jakeessa 2 viittaa henkilökohtaisen vuorovaikutuksemme ja ihmissuhteidemme luonteeseen.)

Kuva

presidentti Henry B. Eyring

Presidentti Henry B. Eyring ensimmäisestä presidenttikunnasta on todistanut näistä iankaikkisista suhteista: ”Iankaikkisia perheitä koskevan tiedon palautuksen ansiosta olemme toiveikkaampia ja ystävällisempiä kaikissa perhesuhteissamme. Suurimmat ilot tässä elämässä samoin kuin tulevissa maailmoissa keskittyvät perheisiin. Olen hyvin kiitollinen siitä varmuudesta, joka minulla on, että jos olemme uskollisia, niin sama yhteisyys, josta nautimme täällä tässä elämässä, on oleva meillä ikuisesti tulevassa maailmassa, iankaikkisessa kirkkaudessa. [Ks. OL 130:2.]” (”Tosi ja elävä kirkko”, Liahona, toukokuu 2008, s. 22.)

5. Tee pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi seuraavat tehtävät:

   1. Vastaa seuraavaan kysymykseen: Kuinka tieto siitä, että ihmissuhteemme maan päällä jatkuvat iankaikkisessa kirkkaudessa taivaassa, voi vaikuttaa kanssakäymiseemme muiden kanssa?

   2. Mieti, minkä yhden asian sinä voit tehdä vahvistaaksesi suhdettasi muihin, varsinkin oman perheesi jäseniin. Kirjoita sitten tavoite, kuinka aiot tehdä niin.

Muita oppeja, joita profeetta Joseph Smith opetti Ramusissa Illinoisissa, on jakeissa OL 130:4–11. Lue nämä jakeet ja pane merkille, mitä profeetta opetti enkeleistä ja maapallon tulevaisuudesta. Jakeiden 10–11 mukaan kaikki ne, jotka perivät selestisen valtakunnan, saavat avukseen urimin ja tummimin, joka auttaa heitä oppimaan ja ymmärtämään taivaallisia asioita. Profeetta ei selittänyt tätä opetusta yksityiskohtaisemmin.

6. Vanhin Jeffrey R. Holland on sanonut: ”Julistamme, että pyhistä kirjoituksista käy itsestään selvästi ilmi, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat erillisiä persoonia, kolme jumalallista olentoa” (”Ainoa todellinen Jumala ja Jeesus Kristus, jonka Hän on lähettänyt”, Liahona, marraskuu 2007, s. 41). Jotta näkisit, miten oppia jumaluudesta opetetaan selkeästi pyhissä kirjoituksissa, etsi ainakin kolme Uuden testamentin kohtaa, joissa opetetaan vanhin Hollandin kuvailemaa oppia. Voi olla hyödyllistä käyttää tutkimisen apuneuvoja, kuten Pyhien kirjoitusten opasta. Kirjoita löytämiesi kohtien viitteet pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi. Voisit kirjoittaa niitä myös pyhiin kirjoituksiisi jakeiden OL 130:22–23 viereen.

7. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:

   Olen opiskellut lukualueen OL 129; 130:1–11, 22–23 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).

   Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: