2010–2019
Lih Likilik kan
Epreil 2017


Lih Likilik Kan

Lih likilik kan inenen kesempwal rehn Sounkomour Sises Krais oh ahneki koapworopwor nan inou en Sapwellime tomw en tohnmeteio.

Riei lih kempoake kan, se inenen poakoahng kumwail oh kalahngan ong kumwail pwehki amwail mpahi oh pasapeng kaselel ong sapwellimen Presidensi Keieu luhko oh #IWasAStranger utuht. Kumwail menlao kin wie kapakap, rongorong kepehse kan me kin sang rehn Ngehno, oh wia kaweid kan me kumwail kin alehdi.

Ma I kin seiseiloakselihte wasa pwukat de wasa teikan nan sampah, e sohte wiahda mehkot ma emen idek, “Ke tamataman ie?” Pwehki I sohte nohn mwahu, I anahne nda me I sohte kin kalaptamataman ahd akan. Ahpw, I taman limpoak mehlel me Sahm Nanleng ketin mweidehng ie I en pehm ni ei kin tuhong Sapwellime serepein oh pwutak kesempwal akan.

Ansou kis samwalahro I ahnikihdi ansou mwahu en pwarek ekei lih kempoake me wie sensel nan kalapwuhs. Ni ansou me se wia aht rahnmwahu en komwurumwur, emen lih mwahuo ahpw peki, “Sister Burton, menlao ke dehpa manokeikitala.” I koapworopwoarki me liho oh mehteiko me mwauki I en tamataman irail pahn pehm me I saik manokeirailla ni ei pahn koasoaiahieng kumwail ekei ahi madamadau kan.

Lih likilik kan nan Sapwellimen Sounkomour Ansouo: Inenen kesempwal rehn Sounkomour Sises Krais.

Iangatail lih akan nan mwehi kan kasaledahr soangen wiepen peik en doadoahk en tohnpadahk me kitail pil kin doadoahkalahng. “Kadehde Kapw kin kasalehda koasoaiepen [ekei] lih akan me ekei ederail kitail ese oh ekei kitail sehse, me kin doadoahngki arail pwoson Sises Krais oh Sapwellime Tomwo, wehwehkihier oh momourkihier Sapwellime padahk kan, oh kadehdehkihier Sapwellime doadoahk, manaman akan, oh kaun. Lih pwukat wiahla karasaras kaselel en tohnpadahk kan oh kadehde kesempwal nan doadoahk en komourlao.”1

Kilel
Lih Likilik kan

Douloale mahsen pwukat nan pwuhk en Luhk. Keieu, nan sapwellimen Sounnkomour doadoahko:

“Kedekede oh  … Sises ahpw ketseliher nan kahnihmw koaros oh wasahn kousoan kan, padapadahk oh kasakasale rongamwahu kan en wehin Koht: oh ehk-riemeno pil iang ih,

“Oh lih likilik kan, … Mary me pil adaniki Magdalene,  … oh Iowana … , oh Susana, oh pil kidalap, me doadoahkohngehr ih.”2

Koasoai en mwurin met wiawihier mwurin Sapwellime Kalohpwualao:

“Oh lih likilik kan … me mwadangala ni sousouo;

“... Ni arail sohte diar kahlapeo, re kohdo, koasoaia … me re kilangada ehu kairoir en tohnleng kei, me koasoaia me e ketin ieias.”3

I wadekehr koasoai pwukat pak tohto, ahpw e lel ansou kis me I sohte tehk mwahu wiewiahn “lih akan” me koasoaiparail sansalehr. Medewe lepin lokaia kan me kawehwepeh kan kerenieng duwehte lepin lokaia likilik me kadokodok ong lih likilik kan me mehlel:“kamehlele,” “mehlel,” “likilik,” “tengeteng,” “sansal,” “eimah,” oh “kehleki mehteikan.”4

Ni ei douloalehier kawehwe kehlail pwuko, I tamanda lih riemen en nan Kadehde Kapwo me mehlel, pwung, karakarahk, me kasalehda kadehde kan en Sounkomouro. Tehn ira, duweikitail, me wia lih ekei me sohte unsek, ara kadehde inenen kehlail.

Tamataman lih me sohte ede ni pwarero me luke mehteiko ren kohla oh kilang dahme e wehwehkihsangehr Sounkomouro? E kasalehda ah kadehde kei ni mwomwen kilel en peidek ehu: “Kaidehn iei Krais met?”5 Ah kadehdeo oh luhko inenen kehlail kahrehda “kidalap … kamehlel ih.”6

Kilel
Martha kadehdehki Sounkomouro

Mwurin kepelsalehdalahn rie ohlo, Lasarus -- Marda, tohnpadahk kempoake oh kempoakepahn Kauno, mahsanih duwen mehkot me ele wia pepehm kahlail, “Kaun, ma komw ket wasaht, riei ohlo sohte kak mehla.” Medewe ahn Martha mehlel ni eh pil doula, “Ahpw I ese, me pil ansou wet, dahme kumwail pahn peki rehn Koht, Koht pahn ketikiheng kumwail.” E pil doula oh kadehdehki, “I kamehlele me kumwail duwehte Krais, Sapwenllimen Koht Iehroso, me uhdahn pahn ketido sampah.”7

Kitail wehwehkiher sang rehn lih riemen pwukat melih likilik kan inenen kesempwal rehn Sounkomour Sises Krais oh ahniki koapworopwor sang ni inou en Sapwellime tomw en tohnmeteio.

Lih likilik kan me kolokol Inou en Kapwurupwurodohu: Inengieng Tohnmetei

Kawao, lih likilik kan kin tohnmetei ni arail kin kadehdehki oh momourki padahk kan en Sises. Lih likilik kan ni tepin rahn akan en Kapwurupwurodou pil wia soahngo. Drusilla Hendricks oh ah peneinei patehng irail ko me, wia towe kapw, lelohng apwal nan ansou en kamakamalahn Souleng kan nan Clay County Missouri. Ah pwoudo tepida sohla kak mwekid oh lokaia nan Mahwin en Pillap Crooked. Drusilla ahpw kelehpwla oh apwalih ohlo kapatahieng epwelpen ah peneinei.

“Ni ehu ansou kansensuwed, ansou me sohla kenen peneineio kisin mwenge, Drusilla tamatamante ngihl ehu me mahsaniheng, ‘Awihte mahs, pwe Kauno pahn ketikihdo.”

Ni ansou me nah pwutako anahnehier en iangala Pwihn en Sounpei en Mormon, Drusilla tepte sapwungki oh kasalehda me e lelohngehr kahpwal en palingehn oh madamadau ni eh kapakapkihong Samatail Nanleng me pid mekotet lao “e mwomwen me ngihl ehu peidohng oh ndahieng, ‘Ke sou anahne lingan me keieu ileileo?’ E sapengki me ‘Ei,’ oh ngihlo pil doula, ‘Ia duwen ahmw leme me ke pahn alehkihdi, ihte ke ahniki tohnmetei laud?”8

Kitail wehwehki sanglih likilik menet me kolokol inou anahne atail inengieng tohnmetei.

Lih Likilik kan Rahnwet: Tamataman oh Kaukaunop Kawawih Sapwellime Ketido Sapahlo

I koasoaiadahr lih likilik kannan sapwellimen Sounkomour ansou oh nan tepin rahn akan en Kopwurupwurodohn rongamwahuo, ahpw ia duwen karasepe kan en mour en tohnpadahk oh kadehde kan en lih likilik kan nan atail ansou?

Kilel
Sister Burton oh rie lih akan nan Asia

Nan ehu ahi kapwukoah kapw ong Asia, I pwurehng perenikihda kidelepen lih likilik kan me I tuhwong. I, ni wiepe me wekisang mehteikan, kesempwalikihda irail me tepin towehla Mwomwohdiso nan arail peneinei nan India, Malaysia, oh Indonesia, me kin nannantiheng momourki tiahk en rongamwahuo nan pein arail wasahn kousoan akan, ekei ansou ni arail kin wiewia lapalahn tohnmetei kan pwehki moumourki rongamwahuo kin kalap wekisang tiahk kan en arail peneinei oh wehi. Lih Likilik kan me I tuheng me arail peneinei kan towehier Mwomwohdiso tohtohsang ehu dih en aramas nan Hong Kong oh Taiwan wie kapakapaiadahte mour en arail peneinei kan, tohn Mwomwohdiso kan, oh kouson akan sang ni mehmehlelieng Soukomouro oh kin inengieng tohnmeteiki kolokol inou kan. Soangen lih likilik kan pil mie nan Mwomwohdiso wasa koaros.

Kilel
Sister Burton oh lih akan nan Asia

Pil emen lih likilik me kapaiadahr ahi mour pahr kei samwalahrowie lokolongkihier sounparehr 15[eisek limau] luwetehlahn, kahpwal, oh suwesuwedilahn soumwahu me ehu me koasoansuwedih oh medmedengki nan uduk en paliwere ahpw mehlel ni peh oh neh kan. Itarete e kin kak mwekidikiseli pohn wihltehr, e kin nantiheng kapingki oh kolokol nah doaropwehn soahng kan me e kak wia”: soahng kei me e kin nantihieng tetehk ansou koaros me ekak wia me duwehte I kak esingek, I kak kadalehla, I kak kapakap, oh I kak pehm limpoak en ahi Sounkomouro. E kin wia ah kadehde likilik me dokehte Krais kerenieng rahn koaros ong peneinei oh kempoakepah kan.

I ahpwtehn rong koasoaiepen lih emen me adaneki Jenny. E wia misineri men me ahpwtehn pwurodo me ah nohno oh pahpa mweipeseng ni ansou me e wiewia ah doadoahk en misineri. E koasoaiahda duwen madamadau en pwurodo ni imweuo “eh masepwehkada [ih] kerenieng mehla.” Ahpw ni imwin ah misin ong Italy, ni eh pwarala ni ihmwen misin presiden ihmwo ni eh pwurupwurodohngehr United States, emenlih eimah, ahn misin presiden pwoud, apwalih mwahu Jenny sang ni eh karakar piten moange.

Soupar kei mwuri, pil emen lih likilik, Terry—me wia stake presiden en Pwihn en Sawas en Lih oh tohnpadahk en Sises Krais-- kapaiada ahn Jenny mour ni ansou me e alehdi malipilip en wiahla ward presiden en Pwihn en Sawas en Lih. Ni ansouo, Jenny koadoakoadoahke en kanekehla eh ntintingih doaropwehn sukuhl pwe en kak alehdi nah degree en toahkte. Terry sohte wiahte soun kaweid ong Jenny pwehki eh wia emen kaun, ahpw e pil mihmihki reh awa 10 nan ihmwen wini ni ansou me Jenny alehdi pakair kopwuriamwei me pid soumwau en kanser en nta. Terry kin pwarala ni ihmwen wini oh tangahkihla Jenny ni rahn akan me kin kileledi en pwarala. Jenny pekmahngki, “Pak kei I leme me I pahn mwus nan were sidohsao.”

Mendahte ah soumwahuo, Jenny wiewiahte ah ngoang en sawas ni eh wia ward presiden en Pwihn en Sawas en Lih. Tehn e mi nan kahpwal laud, e kin telepwohnseli oh pil kadar pwuhk oh email sang ni ah pehto, oh e pil kin peki sister ko ren kin kohla kilang ih. E kin kadarpeseng kisin doaropwe oh kisin likou ong aramas, kin poakoahng rie sister kan sang wasa me doh. Ni ansou me ah wardo peki ehu kilele en wiawihda ni ansou me e wia presiden pwehn wia poadepen arail wardo, iet me irail alehdi. Pwehki Jenny ah wialih likilik men, e lukehieng koaros en ehukipene ahn koaros wisik toutou kan iahngahki pein ah.

Kilel
Pwihn en Sawas en Lih en Ward presidensi lisaropda

Ni duwenlih likilikmen, Jenny wiahki ah kadehde: “Kitail sohte mihte sampah pwe kitail en kamaurala mehteikan ahpw kitail en kamaurala pein kitail. Oh komourlau wo kin alahldi sang ni atail kin patehng Sises Krais; sang ni wehwehkihla Sapwellime mahk oh Sapwellime Tomwo oh Sapwellime pepehm kan en limpoak ong lih kan en Mwomwohdiso. Mwo kin wiawi sang ni soahng mengei kan me duwehte kar piten moangen emen aramas’ kadar ehu kisinlikou me pid duwen pepehm en koapworopwor oh mahk me kapohl, wehwe; de mweidehng lih akan ren seweseikitail.”9

Riei lih kan, ni ansou me kitail kin sehsehla dahme kitail en wia, peikasal, sohte ahniki koapwoaroapwoar, dipada, nsensuwedla, de pwunodada, kitail kak alehda sapwellimen Kauno luhk me kitail en tungoale Sapwellime pihl me momour me duwehte lih likiliko ni pwarero, me luke mehteikan ren wia soahngohte ni atail pil kin wia pein atail kadehde mehlel: “Kaidehn iei Krais met?”

Ni ansou me mour kin sohla pahrek, me duwehte Martha ni ansou me rie ohlo mehla – ni ansou me kitail kin ahnikihdi pahtou pwehki kitail kelekelehpw, sohla kak nainiki seri, limpoak en irail ko me melahr, sohlahr ahl en kak pil ehu pwopwoud oh ahniki peneinei, peneinei kan me nohno oh pahpa mweipeseng, sohla kakehng kahpwal, soumwahu en paliwar oh madamadau, pwunod kamwasik, saloh, pweipweikihla mehn kasahliel, kahpwal en sent, oh kouwahlap en soangoasoangen kahpwal teikan--kitail en tamataman Martha oh kasalehda atail pahn kadehdehki soangenlikiliko: “Ahpw I ese … [oh] kamehlele me kumwail duwehte Krais, Sapwellimen Koht Iehroso.”

Kilel
Lih akan ni lohpwu

Kitail en tamataman kidelepenlih likilik me sohte soikala atail Sounkomour kesempwalo ni ansou me E wie lokolok pohn lohpwuo oh awa kei mwuri irail pil ahniki ansou mwahu en patehng lihlikilik kan me wia sounkadehde en Sapwellime Iasada lingan kouahlapo. Kitail keido Reh sang ni kapakap oh wadek pwuhk sarawi kan. Kitail nantihieng karaniala Ih sang ni kaukaunop ong oh iang aliale kilel sarawi en Sapwellime tomw en tohnmeteio nan wihk koaros ni ansoun kamadipw sarawi oh ni atail kin kolokol inou kan ni atail kin sewese mehteikan ni ansou kan me kin mie arail anahn. Ele kitail pahn kak iangala duwehlalih likilik kan tohnpadahk kan en Sises Krais,   me pahn kawawih Sapwellime ketido sapahl me lingano.

Kilel
Sounkomouro ni Ketdo Keriauo

Riei lih akan, I kadehdehki Pahpa oh Nohno en Nanleng; en atail Sounkomour, Sises Krais; oh I pil kadehdehki Sapwellime Tomw poatoapoato pwehki kitail. I ese me Soukohp Joseph Smith kasarawihla en wiahla soukohp en Kopwurupwurodohu. I ese me Pwuhk en Mormon mehlel oh kawehwehdier sang ni manaman en Koht. Kitail kapaikidahr soukohp me ieias rahnwet, iei President Thomas  S. Monson. Sang ni mehlel pwukat, Ikamehlele! Ni mwaren Sises Krais, amen.

Note: On April 1, 2017, Sister Burton was released as Relief Society General President.