Uudestisyntyminen kasteen kautta

Vapahtaja opetti meille, että kaikkien ihmisten on synnyttävä uudesti. Ensimmäinen syntymämme tapahtuu silloin, kun synnymme kuolevaisuuteen. Toinen syntymämme alkaa, kun Jumalan pappeuden haltija kastaa meidät vedellä, ja päättyy, kun meidät konfirmoidaan.

Joitakin vuosia sitten Albert Peters kertoi kokemuksesta, jonka hän ja hänen toverinsa saivat erään miehen uudestisyntymisestä. Eräänä päivänä he menivät Atiatin mökkiin Sasinan kylässä Samoassa. He löysivät sieltä vuoteella makaamassa miehen, jonka jäsenet olivat epämuodostuneet ja parta ajamatta. Atiati halusi kuulla heidän sanomansa. Lähetyssaarnaajat kävivät hänen kanssaan ensimmäisen keskustelun, todistivat hänelle ja lähtivät sitten. Kävellessään pois he keskustelivat Atiatin tilasta; mies oli 22 vuotta aiemmin sairastanut polion ja menettänyt sen seurauksena kyvyn käyttää käsiään ja jalkojaan, joten kuinka hänet voitaisiin koskaan kastaa, kun hän oli niin vaikeasti vammainen?

Kun lähetyssaarnaajat seuraavana päivänä kävivät uuden ystävänsä luona, tämä oli puhdas ja parta oli ajeltu; jopa hänen vuodevaatteensa oli vaihdettu. ”Tänään”, Atiati sanoi, ”alan elää jälleen, koska eilen minun rukoukseni kuultiin. – – Olen odottanut yli 20 vuotta, että joku tulisi ja kertoisi minulle, että maan päällä on Kristuksen tosi evankeliumi.”

Nämä lähetyssaarnaajat opettivat tätä vilpitöntä, älykästä miestä muutamien viikkojen ajan. Atiati pyysi heitä paastoamaan kanssaan, niin että hän saisi voimaa mennä veteen ja saada kasteen. Lähin kasteallas oli 8 mailin (13 kilometrin) päässä. Niinpä lähetyssaarnaajat kantoivat hänet autoonsa ja veivät hänet kappelille. Sitten vanhin Peters ja hänen toverinsa nostivat Atiatin ja kantoivat hänet kastealtaan luo. Atiati sanoi: ”Laskekaa minut alas. Tämä on elämäni tärkein tapahtuma. Tiedän ilman epäilystäkään, että tämä on ainoa tie iankaikkiseen pelastukseen. Minua ei kanneta pelastukseeni!” Niinpä he laskivat Atiatin maahan. Valtavin ponnistuksin Atiati onnistui vetämään itsensä pystyyn. Tämä mies, joka oli maannut 20 vuotta liikkumatta, seisoi nyt. Hitaasti, yksi horjuva askel kerrallaan, Atiati laskeutui portaat veteen, jossa ällistynyt lähetyssaarnaaja otti häntä kädestä ja kastoi hänet.

Atiati kertoi vanhin Petersille tietävänsä, että hän pystyisi kävelemään kastepäivänsä aamuna. Hän sanoi: ”Koska usko voi siirtää itsepäisen vuoren, minulla ei ollut mielessäni epäilystäkään siitä, etteikö se korjaisi näitä jäseniäni.” (Ks. ”Yksi horjuva askel kerrallaan”, Valkeus , kesäkuu 1995, s. 28–31.) Uskon, että me voimme sanoa Atiatin todella syntyneen uudesti!

Atiatin tavoin mekin synnymme hengellisesti Jumalasta, kun meidät kastetaan, ja olemme oikeutettuja saamaan Hänen kuvansa kasvoihimme. Kuten Nefi sanoi, kaste on portti ”ja silloin tulee teidän syntienne anteeksianto tulen ja Pyhän Hengen kautta” (2. Nefi 31:17). Kasteen portti avaa tien muihin liittoihin ja siunauksiin.

Huhtikuun 2001 yleiskonferenssipuheesta.