Kiitos, veli Jay

”Huomenna on sunnuntai”, kerroin viisivuotiaalle tyttärelleni, kun hän käpertyi syliini. Hänen kasvoilleen levisi hymy.

”Ai kun kiva”, hän sanoi. ”Silloin näen veli Jayn.”

Kiitollisuus täytti sydämeni. Kuinka kiitollinen olinkaan rakastavasta, huolehtivasta Alkeisyhdistyksen opettajasta, joka oli helpottanut muuton jälkeistä siirtymistämme uuteen seurakuntaan. Yhdysvaltain Keskilännessä sijaitsevan kotimme jättäminen ja muuttaminen yli 2 000 kilometrin päähän oli ollut vaikeaa koko perheelle mutta varsinkin esikouluikäiselle Seasonille. Koska hän on ujo luonteeltaan, hän pelkäsi uusia tilanteita ja oli huolestunut kirkkoon menemisestä ensimmäisenä sunnuntainamme uudessa seurakunnassa.

Veli Jay, lempeä ja tehtävälleen omistautunut mies, yhdisti juuri oikean määrän huumoria ja kiintymystä voittaakseen Seasonin luottamuksen. Sinä ensimmäisenä sunnuntaina hän kumartui alas, otti Seasonia kädestä, katsoi tätä silmiin ja sanoi: ”Tulehan, kultaseni. Sinulla on hauskaa meidän luokassamme.”

Kun viikot kuluivat, Season alkoi odottaa sunnuntaita enemmän kuin mitään muuta viikonpäivää. Heti kirkkoon päästyämme hän tähyili seurakuntalaisten joukosta opettajaansa. Tämä hymyili aina tervehdykseksi.

Vuosien varrella veli Jay muisti jokaista oppilasta pienillä lahjoilla juhlapyhinä ja syntymäpäivinä. Kun Seasonin syntymäpäivä lähestyi, tärkein vieras, minkä hän halusi juhlaansa kutsua, oli veli Jay.

Voisiko veli Jay mitenkään käsittää, miten tärkeä hänestä oli tullut pienen tyttömme elämässä? Osaisiko hän koskaan arvata, kuinka tarkasti hänen Alkeisyhdistyksen viisivuotiaiden oppilaiden ryhmänsä sisäisti hänen sanansa ja tekonsa? Pystyisikö hän mitenkään tietämään, miten paljon minulle äitinä merkitsi se, että hän kuului tyttäreni elämään?

Myöhemmin Season siirtyi veli Edwardsin luokkaan ja sai jatkoa ihanille kokemuksilleen Alkeisyhdistyksessä. Miten kiitollinen olenkaan kaikista niistä tunnollisista, hyvin valmistautuneista, nöyristä miehistä ja naisista, joilla on ollut myönteinen hengellinen vaikutus Seasonin elämään.

Koko perheemme on saanut siunauksia niiden omistautuneiden henkilöiden ansiosta, jotka ovat palvelleet meitä hengellisen edistymisen tiellämme. Muistan erinomaisen partiojohtajan, pitkämielisen pappien koorumin neuvojan, kärsivällisen seminaarinopettajan, poikkeuksellisen hienon Nuorten Naisten johtokunnan sekä huolehtivan piispan.

Niin paljon kuin meidän perhettämme onkin siunattu, tiedän, ettemme ole ainoita. ”Veli Jayn” tilalla voisi olla monia ihmisiä, sillä on monia omistautuneita veljiä ja sisaria, joiden palvelu on koskettanut perheiden elämää aivan kuten meidän perhettämme. Kuinka kiitollisia olemmekaan heidän tuomastaan hengestä, heidän sitoutumisestaan, valmistautumisestaan ja rakkaudestaan.

Kiitos kaikkialla kirkossa teille lukemattomille vilpittömille palvelijoille, jotka olette auttaneet meidän perhettämme.