2016
Ō ʻo Taumātaʻu
October 2016


Ō ʻo Taumātaʻu

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Siōsiá, USA.

Naʻe ʻikai faʻa tatali ʻa Heiteni ke ʻalu ʻo toutai! Kapau pē ā naʻe ʻikai haʻu ʻa Teni. …

“[ʻOku ʻi ai hoku fāmili ʻi māmani. ʻOku nau angalelei kiate au.]” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 98)

ʻĪmisi
gone fishing

“Ta tānaki e nāunaú. Taimi taumātaʻu!” Ko e talaange ia ʻe he Tangataʻeikí.

Ne malimali ʻa Heiteni ʻi heʻene siosio holó. Naʻe matamatalelei mo longomoʻui e meʻa kotoa. Naʻá na maʻu kotoa ʻa e anovaí!

Naʻe muimui ʻa Heiteni he Tangataʻeikí ʻo takai ki mui he kaá ʻo hiki hake ʻa e fuʻu puha meʻa taumātaʻú mei he putí. Naʻe mamafa, ka naʻe ʻikai tokanga ia ki ai. Te ne fata ha puha ʻe liunga ua hono mamafá heni kapau ʻe lava ai ʻo taumātaʻu mo e Tangataʻeikí.

Naʻe ngahaha ʻa e ngaahi ʻakau taumātaʻú ʻi hono fusi hake ʻe he Tangataʻeikí ki tuʻá. Naʻá ne pehē, “Ngali kuo mohe ʻa Teni.” “Te ke lava ʻo fafangu?”

Ne taʻofi ʻe Heiteni ʻene ʻamanaki māfulú. “ʻŌ, ʻIo.”

Naʻe mei ngalo ia ai, naʻe haʻu mo hono kiʻi tehina ko Tení. Naʻe lele holo maʻu pē ʻa Teni mo talanoa leʻolahi. Te ne tuli ʻa e fanga iká ke nau ʻalu!

Naʻe fakasio ki loto he sioʻatá. “Teni, ʻā ā.”

Ka naʻe kei mohe maʻu pē ʻa Teni ia.

Ne kiʻi longo ʻa Heiteni. ʻE lelei, ka mohe ai pē ʻa Teni lolotonga ʻenau ō ʻo taumātaʻú.

Ne toho fakalongolongo atu leva ʻe Heiteni ʻa e puha meʻa taumātaʻú ki he feituʻu ne taumātaʻu ai e Tangataʻeikí he mataanó.

“Ko e mounú ʻeni, ʻa e kelemutú mo e toengá kotoa!”

Ne toʻo atu leva ʻe he Tangataʻeikí ʻa e puhá mei ai. “Sai, mālō.” Ne hanga hake leva ʻa e Tangataʻeikí. “Ko e fē ho tehiná?”

Ne fakahila atu ʻa Heiteni ki he kaá. Fakafokifā pē kuó ne fakakaukau pe te ne ongoʻi fēfē nai kapau ʻe ʻā tokotaha hake ʻi ha feituʻu foʻou. Ne fakakaukau ʻa Heiteni he ʻikai sai. Ko hono moʻoní, mahalo te ne ongoʻi ilifia lahi. Pea naʻe kei taʻu nima pē ʻa Teni.

“Tali siʻi, Tangataʻeiki. Te u vave mai pē.” Ka ʻi he taimi naʻe sio ai ki he loto kaá, kuo pulia ʻa Teni ia!

Naʻe ʻikai toe ongoʻi ʻe Heiteni ia e ʻalamuhu ʻa e fanga ʻinisēkité. Naʻe hangē naʻe longotai ʻa e meʻa kotoa.

“ʻOku ʻikai ke ʻi heni ʻa Teni ia!” Ko e kaila atu ia ʻa Heitení.

Naʻe fakatovave atu ʻa e Tangataʻeikí ʻo vakaiʻi ʻa e kaá.

Ne pehē ange e Tangataʻeikí, “Mahalo ʻokú ne kumi kitaua.” “ʻOku ʻikai fuʻu fuoloa. He ʻikai fuʻu mamaʻo.”

Naʻe feinga ʻa Heiteni ke ne ogoʻi fiemālie, ka naʻe lēlea hono lotó. “ʻE lava ke u fai ha lotu?”

“ʻOku ou tui ko ha fakakaukau lelei ‘aupito ia.”

Naʻe fakamālō ʻa Heiteni ki he Tamai Hēvaní ko hono kiʻi tehiná mo kole ke na lava ʻo ʻilo ʻa Teni he vave tahá ke ʻoua naʻa siʻi ilifia.

Ko e taimi ne ʻosi ai e lotu ʻa Heitení, kuo ʻikai toe fuʻu lēlea hono lotó.

Naʻe hili atu leva ʻe he Tangataʻeikí hono nimá ki he uma ʻo Heitení. “Ko e hā te ke fai kapau ko Teni koe? “Te ke ʻalú ki fē?”

Ne fakatokangaʻi ʻe Heiteni naʻe ava ʻa e matapā he tafaʻaki ʻe taha ʻo e kaá. Mahalo pē naʻe ʻikai fakatokangaʻi ʻe Teni kinaua he mataanó. Naʻe tuhu atu leva ʻa Heiteni ki ha kiʻi hala naʻe ofi mai. Naʻá ne talaange, “Mahalo te u kamata luelue he hala ko ʻeé.”

Naʻá na fakatovave atu leva he kiʻi halá.

Ko e sekoni kotoa pē naʻe tuai mo faingataʻa. Naʻe lotu loto pē ʻa Heiteni ʻi heʻene luelué. Naʻá na fononga taimi nounou pē, peá na afe mai ʻi ha piko he kiʻi halá ʻo fakatokangaʻi atu ʻa Teni ʻi muʻa.

“Teni!” Ko e kaila atu ia ʻa Heitení.

Naʻe tafoki hake ʻa Teni pea malimali. “Hei, naʻá mo oó ki fē?”

Naʻe toe lele vave ʻa e taimí. Naʻe lele atu ʻa Heiteni kia Teni ʻo ne fāʻofua kiate ia.

Ne talaange ʻe Heiteni, ʻʻOku ou fiefia lahi heʻema ʻilo koé.” Naʻá ne fai ha kiʻi lotu fakamālō nounou ʻi hono lotó.

Ka naʻe malimali pē ʻa Teni. “Ko e fē ʻa e iká?”

Ne talaange ʻe Heiteni, “Haʻu, te u fakahinohino atu.” Naʻe ʻikai faʻa taʻofi hono vaʻé mei he lele ki he anó. “Tau sio pe ko hai te ne maʻu ʻa e ʻuluaki mataʻiiká. Te u tokoni atu ke fakamounu hoʻo mātaʻú.”