2007
Tämä kaikista taloudenhoitokausista suurin
Heinäkuu 2007


Tämä kaikista taloudenhoitokausista suurin

Kuva

Haluan puhua teille maailmassa jatkuvasta levottomuudesta ja eräistä kohtaamistamme haasteista. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen kansainväliset tapahtumat ja miltei täysin uuden merkityksen saanut sana terrori ovat tehneet meistä pelokkaampia ja ahdistuneempia. Tiedän, että monet teistä ovat miettineet sydämessään, mitä tämä kaikki tarkoittaa maailman loppua ja elämäänne siinä ajatellen. Monet ovat kyselleet: ”Onko tämä Vapahtajan toisen tulemisen ja kaiken sen aikaa, minkä on profetoitu liittyvän siihen?”

Tosiaankin joskus hieman syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen eräs lähetyssaarnaaja kysyi minulta vilpittömästi ja täynnä uskoa: ”Vanhin Holland, ovatko nämä viimeisiä aikoja?” Näin hänen kasvoiltaan heijastuvan vakavuuden ja pelkoa hänen silmissään. Sanoin: ”Kyllä, vanhin, me elämme viimeisiä aikoja, mutta siinä ei ole oikeastaan mitään uutta. Vapahtajan luvattu toinen tuleminen alkoi vuonna 1820 profeetta Joseph Smithin ensimmäisestä näystä. Voimme olla varmoja siitä, että elämme viimeisiä aikoja –vuosia ja taas vuosia niistä.” Kättelin häntä ystävällisesti ja saatoin hänet matkaan. Hän hymyili, näytti pystyvän asettamaan kaiken tämän rauhallisemmin jonkinlaiseen asiayhteyteen ja piti päänsä vähän pystymmässä lähtiessään luotani.

Kiirehdin sanomaan, että tiedän, mitä tuo nuorimies todella kysyi. Se, mitä hän todellisuudessa tarkoitti, oli: ”Saanko suoritetuksi lähetystyöni loppuun? Kannattaako minun ollenkaan hankkia koulutusta? Voinko toivoa pääseväni naimisiin? Onko minulla tulevaisuutta? Onko minulle edessäpäin minkäänlaista onnea?” Ja minä sanon teille sen, mitä sanoin hänelle: ”Kyllä, varmasti – kaikkiin noihin kysymyksiin.”

Mitä tulee itse voitokkaan, kaikkien nähden tapahtuvan toisen tulemisen ja siihen liittyvien maailmaa järisyttävien tapahtumien varsinaiseen ajankohtaan, minä en tiedä, milloin se tapahtuu. Kukaan ei tiedä. Vapahtaja sanoi, etteivät edes taivaan enkelit tietäisi (ks. Matt. 24:36).

Meidän tulee tarkkailla merkkejä, meidän tulee elää niin uskollisesti kuin suinkin voimme ja meidän tulee kertoa evankeliumista kaikille, jotta kaikki voisivat saada siunauksia ja suojelusta. Emme kuitenkaan saa lamaantua vain sen tähden, että tuo tapahtuma ja siihen liittyvät tapahtumat ovat jossakin edessämme. Me emme voi lakata elämästä elämää. Meidän pitäisi itse asiassa elää täydempää elämää kuin koskaan ennen. Onhan tämä kuitenkin aikojen täyttymisen taloudenhoitokausi.

Uskokaa älkääkä pelätkö

Haluan sanoa vain kaksi asiaa teille, joita tulevaisuus huolestuttaa. Sanon ne rakastaen ja suoraan sydämestäni.

Ensiksi, me emme saa koskaan antaa pelon tai pelon isän (itsensä Saatanan) johdattaa meitä pois uskostamme ja uskollisesta elämästämme. Jokaisen henkilön kaikkina aikoina on täytynyt kulkea uskon turvin kohti tulevaisuutta, johon on aina kuulunut jonkin verran epävarmuutta. Se kuuluu suunnitelmaan. Olkaa vain uskollisia. Jumala pitää teistä huolen. Hän tietää nimenne ja Hän tietää tarpeenne.

Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen on evankeliumin ensimmäinen periaate. Meidän on kuljettava eteenpäin. Jumala odottaa teillä olevan kylliksi uskoa, päättäväisyyttä ja luottamusta Häneen, jotta voitte jatkuvasti kehittyä, elää ja iloita. Hän ei odota teidän pelkästään kohtaavan tulevaisuutta; Hän odottaa teidän tarttuvan tulevaisuuteen ja muovaavan sitä – rakastavan sitä, iloitsevan siitä ja nauttivan mahdollisuuksistanne.

Jumala odottaa innokkaasti tilaisuutta vastata rukouksiinne ja täyttää unelmanne, aivan kuten Hän on aina tehnyt. Hän ei kuitenkaan voi tehdä niin, ellette rukoile, eikä Hän voi tehdä niin, ellette unelmoi. Lyhyesti sanottuna Hän ei voi tehdä niin, ellette usko.

Kaksi lohdullista pyhien kirjoitusten kohtaa

Seuraavat kaksi pyhien kirjoitusten kohtaa on osoitettu niille, jotka elävät vaarallisia aikoja.

Ensimmäinen on Opin ja liittojen luvusta 101. Tämä ilmoitus saatiin, kun Missouriin kokoontuneet pyhät kärsivät kauheaa vainoa. Pahimmillaan se oli luultavasti vaikeinta ja vaarallisinta aikaa – sanoisinko ”terrorintäyteisintä” – mitä kirkko oli koskaan kokenut.

Herra sanoi kuitenkin kansalleen tuona pelottavana aikana:

”Sen tähden olkoon sydämenne lohdullinen, mitä tulee Siioniin; sillä kaikki liha on minun kädessäni; olkaa levollisia ja tietäkää, että minä olen Jumala.

Siionia ei siirretä sijaltansa, vaikka sen lapset on hajotettu.

Ne, jotka jäävät jäljelle ja ovat puhdassydämisiä, palaavat ja tulevat perintöosillensa, he ja heidän lapsensa, ikuisen ilon lauluin, rakentamaan Siionin autioita paikkoja –

ja kaikki tämä, jotta profeettojen kirjoitukset täyttyisivät.” (OL 101:16–19.)

Olkoon sydämenne siis lohdullinen, mitä tulee Siioniin. Ja muistakaa perustavinta laatua oleva määritelmä, mitä meille on Siionista koskaan annettu – ne, jotka ovat puhdassydämisiä (ks. OL 97:21). Jos pidätte sydämenne puhtaana, te ja teidän lapsenne ja lastenlapsenne laulatte ikuisen ilon lauluja rakentaessanne Siionia – eikä teitä siirretä sijaltanne.

Toinen kohta, johon viittaan, on se, mitä Vapahtaja sanoi opetuslapsilleen juuri ennen ristiinnaulitsemistaan näiden ollessa peloissaan, hämmentyneitä ja vainottuja. Viimeisissä heille kaikille kuolevaisuudessa antamissaan neuvoissa Hän sanoi: ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33.)

Muistakaamme siis koettelemusten maailmassa uskomme. Palauttakaamme mieleen muut annetut lupaukset ja profetiat, kaikki ne, jotka rauhoittavat, ja eläkäämme täydempää elämää pelkäämättömämpinä ja rohkeampina kuin minään muuna aikana.

Kristus on voittanut maailman ja raivannut meille tien. Hän on sanonut meille meidän aikanamme: ”Vyöttäkää – – kupeenne ja valmistautukaa. Katso, valtakunta on teidän, eikä vihollinen voita.” (OL 38:9.)

Kolme profeetallista lainausta

Siitä päästäänkin toiseen seikkaan, jonka haluan sanoa tästä ajasta, jota me elämme. Me esiinnymme kuolevaisuuden näyttämöllä suurimpana evankeliumin taloudenhoitokautena, mitä ihmiskunnalle on milloinkaan annettu, ja meidän täytyy hyödyntää se parhaalla mahdollisella tavalla.

Pidän kovasti näistä profeetta Joseph Smithin (1805–1844) sanoista: ”Siionin rakentaminen on asia, josta Jumalan kansa on kaikkina aikoina ollut kiinnostunut. Se on aihe, jota profeetat, papit ja kuninkaat ovat käsitelleet erityisen mielellään. Iloisen odotuksen vallassa he ovat odottaneet aikaa, jota me elämme, ja taivaallisen, riemullisen odotuksen sytyttäminä he ovat laulaneet ja kirjoittaneet ja profetoineet tästä meidän ajastam- me – –. Me olemme se otollinen kansa, jonka Jumala on valinnut tuomaan esiin myöhempien aikojen kirkkauden.”1

Kiinnittäkää huomiota tähän presidentti Wilford Woodruffin (1807–1898) samankaltaiseen vakuutukseen: ”Kaikkivaltias on tämän kansan kanssa. Me saamme kaikki tarvitsemamme ilmoitukset, jos me teemme velvollisuutemme ja olemme kuuliaisia Jumalan käskyille. – – Niin kauan kuin minä – – elän, haluan tehdä velvollisuuteni. Haluan myöhempien aikojen pyhien tekevän velvollisuutensa. – – Heidän velvollisuutensa on suuri ja valtava. Jumalan ja kaikkien pyhien profeettojen silmät katsovat meitä. Tämä on se suuri taloudenhoitokausi, josta on puhuttu aivan maailman alusta asti. Meidät on koottu yhteen – – Jumalan voimalla ja käskystä. Me teemme Jumalan työtä. – – Täyttäkäämme tehtävämme.”2

Viimeiseksi saanen lainata vielä presidentti Gordon B. Hinckleyä, nykyajan profeettaamme, joka parhaillaan opastaa meitä nykyhetken haastavien aikojen halki: ”Me, tämä sukupolvi, olemme kaiken edeltä menneen loppusato. Ei riitä, että meidät vain tunnetaan tämän kirkon jäseniksi. Meidän harteillamme on vakava velvollisuus. Tunnustakaamme se ja tehkäämme työtä sen hyväksi.

Meidän täytyy elää Kristuksen todellisina seuraajina, jotka rakastavat kaikkia, vastaavat pahaan hyvällä, opettavat esimerkin avulla Herran teitä ja suorittavat sitä suurta palvelusta, jonka Hän on meille pääpiirteittäin esittänyt.

Eläkäämme sen kirkkaan valon ja ymmärryksen ja iankaikkisen totuuden lahjan mukaan, joka on tullut meille läpi kaikkien menneisyyden vaarojen. Jollakin tavoin kaikista niistä, jotka ovat kulkeneet maan päällä, meidän on annettu syntyä tänä ainutlaatuisena ja merkittävänä aikana. Olkaa kiitollisia, ja ennen kaikkea, olkaa uskollisia.”3

Omalla tietyllä aikakaudellaan profeettamme eivät ole keskittyneet oman aikansa terroriin eivätkä uhkatekijöihin näinä myöhempinä aikoina, joita me elämme, vaan he halusivat puhua mahdollisuudesta ja siunauksesta ja ennen kaikkea vastuusta käyttää hyväksi meille suotuja etuoikeuksia tässä kaikista taloudenhoitokausista suurimmassa. Pidän hyvin paljon profeetta Joseph Smithin sanoista, että aiemmat profeetat, papit ja kuninkaat ”iloisen odotuksen vallassa – – ovat odottaneet aikaa, jota me elämme, ja – –[ovat] laulaneet ja kirjoittaneet ja profetoineet tästä meidän ajastamme”. Mistä he olivat niin iloisia? Voin vakuuttaa teille, etteivät he keskittyneet terroriin ja murhenäytelmään. Presidentti Woodruff sanoi: ”Jumalan ja kaikkien pyhien profeettojen silmät katsovat meitä. Tämä on se suuri taloudenhoitokausi, josta on puhuttu aivan maailman alusta asti.” Saanen toistaa presidentti Hinckleyn sanat: ”Jollakin tavoin kaikista niistä, jotka ovat kulkeneet maan päällä, meidän on annettu syntyä tänä ainutlaatuisena ja merkittävänä aikana. Olkaa kiitollisia, ja ennen kaikkea, olkaa uskollisia.”

En tiedä, miltä tämä kaikki teistä tuntuu, mutta minun mielestäni haihtuu äkkiä kaikki tarpeeton pelko ajasta, jota me elämme, ja tunnen itseni nöyräksi ja olen hengellisesti riemuissani ja motivoitunut mahdollisuudesta, joka meille on annettu. Jumala huolehtii maailmastaan, kirkostaan, johtajistaan, ja Hän huolehtii varmasti teistä. Pitäkäämme huolta siitä, että olemme puhdassydämisiä ja että olemme uskollisia. Kuinka siunattuja te tulettekaan olemaan. Kuinka onnekkaita teidän lapsenne ja lastenlapsenne tulevatkaan olemaan.

Ajatelkaa apukeinoja, jotka meille on annettu, jotta voimme viedä evankeliumin valon pimentyneeseen maailmaan. Meillä on noin 53 000 lähetyssaarnaajaa – paljon enemmän kuin minään muuna aikakautena. Ja tuo määrä uusiutuu kahden vuoden välein lähetyskentille lähtevien korvatessa kotiin tulevat! Mutta me tarvitsemme vieläkin enemmän.

Yli 2 000 vuotta sitten tai niillä main vanhassa maailmassa oli yksi temppeli ja Mormonin kirjan historiassa kaksi tai kolme temppeliä, mutta nyt temppeleiden määrä lisääntyy niin nopeasti, että pystymme tuskin pitämään niistä lukua!

Lisätkää siihen tietokoneen ihme, joka auttaa meitä dokumentoimaan sukututkimuksemme ja suorittamaan pelastavia toimituksia kuolleidemme puolesta. Lisätkää nykyajan liikenneyhteydet, joiden ansiosta johtavat auktoriteetit voivat kulkea ympäri maailmaa ja todistaa henkilökohtaisesti Herrasta kaikille pyhille kaikissa maissa. Lisätkää se, että sinne, minne emme voi mennä, voimme nykyään, kuten pyhissä kirjoituksissa sanotaan, ”lähettää” satelliittilähetyksiä (ks. OL 84:62).

Lisätkää kaikki koulutuksen, tieteen, teknologian, tietoliikenteen, liikenteen, lääketieteen, ravitsemustieteen ja ilmoituksen ainekset, jotka ympäröivät meitä, niin me alamme käsittää, mitä enkeli Moroni tarkoitti toistaessaan poikaprofeetta Joseph Smithille Vanhan testamentin profeetta Joelin sanat, että viimeisinä aikoina Jumala vuodattaisi henkensä ”kaikkiin ihmisiin” ja että koko maailma, koko ihmiskunta, tulisi siunatuksi sillä valolla, joka virtaisi kaiken tutkimuksen piiriin osana Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautusta (Joel 3:1, kursivointi lisätty; ks. myös JS–H 41).

Tarkastellessamme kaikkia näitä siunauksia, jotka meillä on taloudenhoitokaudellamme, pysähdymme sanomaan taivaalliselle Isällemme: ”Niin suuri oot”4.

Hääjuhla

Saanen lisätä tähän taloudenhoitokauden tarkasteluun vielä yhden tekijän. Koska meidän taloudenhoitokautemme on viimeisin ja suurin kaikista, koska kaikki lopulta huipentuu ja täyttyy meidän aikakaudellamme, on yksi tietty, hyvin erityinen velvollisuus, joka tulee meidän nyt kirkossa olevien osaksi ja jota ei ole ollut aivan samalla tavoin kirkon jäsenillä millään varhaisemmalla aikakaudella. Meillä on velvollisuus valmistaa Jumalan Karitsan kirkko vastaanottamaan Jumalan Karitsa – henkilökohtaisesti, voittoisassa kirkkaudessa, Hänen tuhatvuotisessa roolissaan herrojen Herrana ja kuninkaiden Kuninkaana.

Meillä kirkkona ja kirkon yksittäisinä jäseninä on velvollisuus olla kelvollisia, jotta Kristus voi tulla luoksemme, olla kelvollisia, jotta Hän voi tervehtiä meitä ja hyväksyä ja vastaanottaa meidät ja syleillä meitä. Elämän, jonka me Hänelle tarjoamme tuona pyhänä hetkenä, täytyy olla Hänen arvoisensa!

Pyhien kirjoitusten kielellä me olemme niitä, jotka on nimetty koko historian ajan, niitä, joiden täytyy valmistaa morsian (kirkko) sulhasen (Vapahtaja) tuloa varten ja olla kelvollisia saamaan kutsu hääaterialle (ks. Matt. 22:2–14; 25:1–12; OL 88:92–96).

Kun siis jätän syrjään tulevaisuudenpelon, minut valtaa suunnaton velvollisuudentunne valmistaa elämäni (ja siinä määrin kuin voin, auttaa valmistamaan kirkon jäsenten elämä) sitä kauan profetoitua päivää varten, jolloin me esittelemme kirkon Hänelle, jonka kirkko tämä on.

En tiedä, milloin se ainutkertainen päivä tulee. En tiedä, ketkä ovat näkemässä sen. Mutta sen tiedän, että kun Kristus tulee, Hänen kirkkonsa jäsenten täytyy näyttää siltä, miltä Hänen kirkkonsa jäsenten oletetaan näyttävän, ja toimia siten kuin heidän oletetaan toimivan, jos me haluamme olla otollisia Hänelle. Meidän täytyy tehdä Hänen työtään ja elää Hänen opetustensa mukaan. Hänen täytyy voida tunnistaa nopeasti ja vaivatta, että me todella olemme Hänen opetuslapsiaan.

Varmastikin tämän tähden presidentti Hinckley sanoi: ”Ei riitä [meille, teille ja minulle, nyt, omana aikanamme], että meidät vain tunnetaan tämän kirkon jäseniksi. – – Meidän täytyy elää Kristuksen todellisina seuraajina.” Nämä ovat myöhempiä aikoja, ja teidän ja minun on määrä olla parhaita mahdollisia myöhempien aikojen pyhiä.

Eläkää luottavaisina

Odottaako teitä ja jälkeläisiänne näinä myöhempinä aikoina onnellinen tulevaisuus? Ehdottomasti! Tuleeko olemaan vaikeita aikoja, kun pahaenteiset myöhempien aikojen varoitukset ja profetiat täyttyvät? Tietysti. Kestävätkö ne, jotka ovat rakentaneet Kristuksen kalliolle, tuulet, rakeet ja väkevät nuolet pyörretuulessa? Tiedätte, että he kestävät. Teille on luvattu niin. Teillä on siitä Hänen sanansa! Se kallio, ”jolle teidät on rakennettu, – – on varma perustus, perustus, jolle rakentaessaan ihmiset eivät voi sortua” (Hel. 5:12).

Jätän teille rakastavat ajatukseni ja todistukseni paitsi siitä, että Jumala elää, myös siitä, että Hän rakastaa meitä. Hän rakastaa teitä. Kaikki, mitä Hän tekee, on meidän parhaaksemme ja suojaksemme. Maailmassa on pahuutta ja murhetta, mutta Hänessä ei ole mitään pahaa eikä vahingollista. Hän on meidän Isämme, täydellinen isä, ja Hän auttaa meitä löytämään suojan myrskyltä.

Todistan paitsi siitä, että Jeesus on Kristus, pyhä ja ainosyntyinen Jumalan Poika, myös siitä, että Hän elää, että Hän rakastaa meitä, että Hänen sovitusuhrinsa voimasta ja ansiosta myös me elämme ikuisesti.

Tämä on Jumalan kirkko ja valtakunta maan päällä. Totuus on palautettu. Eläkää luottavaisina, myönteisinä, uskovina ja omistautuneina. Suhtautukaa vakavasti elämän haasteisiin, mutta älkää antako niiden pelottaa tai masentaa. Tuntekaa myöhempinä aikoina pyhien iloa – älkää koskaan lamauttavaa pelkoa tai tuhoisaa epätoivoa.

”Älä – – pelkää, pieni lauma. – – Katsokaa [Kristukseen] jokaisessa ajatuksessa; älkää epäilkö, älkää pelätkö.” (OL 6:34, 36.)

”Te [ette] ole vielä ymmärtäneet, kuinka suuria siunauksia Isällä on – – valmistettuna teille. Olkaa – – rohkealla mielellä. – – Valtakunta on teidän, ja sen siunaukset ovat teidän, ja iankaikkisuuden rikkaudet ovat teidän.” (OL 78:17–18.)

Jätän teille siunaukseni, rakkaat terveiseni ja apostolisen todistukseni näiden asioiden todenperäisyydestä.

Kirkon koululaitoksen satelliittilähetyksessä 12. syyskuuta 2004 pidetystä puheesta.

Viitteet

  1. History of the Church, osa 4, s. 609–610; ks. myös ”Meidän armotaloutemme – mitä Joseph Smith siitä sanoi”, Valkeus, huhtikuu 1980, s. 15.

  2. Julkaisussa Messages of the First Presidency of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, toim. James R. Clark, 6 osaa, 1965– 1975, osa 3, s. 258; ks. myös Gordon B. Hinckley, ”Se aamu suuri, kaunoinen”, Liahona, toukokuu 2004, s. 83.

  3. ”Se aamu suuri kaunoinen”, s. 84.

  4. ”Niin suuri oot”, MAP-lauluja, 44, kursivointi lisätty.