Rakastiko taivaallinen Isä minua todella?

Yleensä rakastan musiikkia, toimintaa ja jännitystä, jotka liittyvät joulunaikaan, mutta tämä joulu oli erilainen, koska perheemme oli muuttanut uuteen kaupunkiin. Tiesin, että meidän oli oltava siellä silloin, mutta tunsin oloni orvoksi ja epämukavaksi.

Kerroin tyytymättömyydestäni miehelleni Robille. Olimme muuttaneet useasti avioliittomme aikana, ja hän tiesi, että minua vaivasivat turvattomuuden tunteet. Rob kysyi minulta: ”Ymmärrätkö, kuinka paljon taivaallinen Isä rakastaa sinua?”

”Tietenkin”, vastasin.

”Mutta”, Rob jatkoi, ”tunnetko sydämessäsi, että Hän rakastaa sinua?”

Kyyneleet tulivat silmiini, kun tajusin, etten tuntenut. Niin kauan kuin muistan, minusta oli tuntunut, että olin vähemmän kuin kaikki muut. Rob antoi minulle haasteen rukoilla ja pyytää, että taivaallinen Isä antaisi minun tuntea rakkautensa minua kohtaan. Sinä iltana tein niin.

Muutamaa päivää myöhemmin olin ruokaostoksilla. Tavallisten tavaroiden lisäksi olin suunnitellut ostavani jauhelihaa ja paistin. Tajusin kuitenkin, ettei meillä ollut riittävästi rahaa lihan ostamiseen. Kuluisi vielä viikko, ennen kuin saisimme rahaa. Tarvitsimme myös polttoainetta autoon, jotta voisimme matkustaa toiseen kaupunkiin perhejuhliin.

Emme kärsineet hätää, mutta rukoilin tilanteestamme kertoen taivaalliselle Isälle, että olisi mukavaa, jos meillä olisi jotenkin mahdollisuus ostaa tarvittavat tavarat.

Kun seuraavana iltana valmistelin päivällistä, ovikello soi. Avatessani oven löysin kynnykseltä ainoastaan suuren paperisen ruokapussin. Kumarruin nostamaan sen ja näin, että pussin taitettuun yläreunaan oli niitattu 20 dollarin seteli ja etupuolelle oli kirjoitettu värikynällä ”Hyvää joulua!”

Pussin sisällä oli useita paketteja pakastettua jauhelihaa sekä muutama paketti pihvejä. Olin aivan ällistynyt. En ollut kertonut kenellekään, että rahamme olivat lopussa seuraavaan palkkaan saakka, en edes miehelleni. Kuinka joku saattoi olla niin herkkä Hengelle, että antoi meille paitsi lihaa, jota tarvitsimme, niin miltei täsmälleen sen summan rahaa, joka tarvittiin automme tankin täyttämiseen? Paasto- ja todistuskokouksessa ilmaisin kiitollisuuteni lahjoista toivoen, että niiden lahjoittaja oli kuuntelemassa.

Se kokemus oli minulle käänteentekevä. Taivaallinen Isä oli vastannut rukoukseeni. Hän rakasti minua, Hän tunsi tarpeeni ja antoi minun tietää sen näyttämällä sen minulle. Siitä lähtien olen pyrkinyt parantamaan kykyäni kuulla Hengen kuiskaukset. Rukoilen nyt usein, että voisin olla välineenä vastaamassa jonkun toisen rukoukseen.