Teidän keskuudessanne pidettäköön aikakirjaa

Vanhin Marlin K. Jensen: Pyhissä kirjoituksissa, etenkin Mormonin kirjassa, tehdään selväksi, että ”muistaminen” on eräs evankeliumin pelastava perusperiaate. Me pidämme aikakirjoja, jotta meidän olisi helpompi muistaa. Menneen muistaminen antaa meille tarvittavaa näkökulmaa uskoaksemme Jumalan lapsina tulevaan päämääräämme ja elääksemme siten uskollisemmin nykyisyydessä.

Huhtikuun 6. päivänä 1830, jolloin kirkko perustettiin, Herra antoi profeetta Joseph Smithille käskyn: ”Katso, teidän keskuudessanne pidettäköön aikakirjaa” (OL 21:1). Se on ilmoitus, johon kirkon historioitsijan ja kirjurin virka perustuu.

Pian sen jälkeen kun profeetta sai tietää, kuinka tärkeää Herralle on se, että kirkon historiasta pidetään kirjaa, hän kutsui Oliver Cowderyn ensimmäiseksi kirkon historioitsijaksi ja kirjuriksi. Alussa Oliver kirjoitti muistiin kokousten pöytäkirjoja, patriarkallisia siunauksia, jäsentietoja ja todistuksia pappeuden valtuudesta. Hän alkoi myös kirjoittaa kertomusta kirkon historiasta.

Aikakirjojen pitäminen alkoi Jumalan käskystä ja jatkuu edelleen nykyaikana.

Vanhin Jensen: Kirkon historioitsijan ja kirjurin työ on suurelta osin aikakirjojen pitämistä. Siihen kuuluu kirkon historian lähteiden, toimituksista tehtyjen merkintöjen ja pöytäkirjakokoelmien kokoaminen ja säilyttäminen. Pyhissä kirjoituksissa aikakirjoja myös velvoitetaan käyttämään ”hyväksi kirkolle ja nouseville sukupolville” (OL 69:8).

Historioitsijan ja kirjurin roolit ovat toisiaan täydentäviä, ja toisinaan niitä on miltei mahdotonta erottaa toisistaan. Luultavasti siitä syystä kirkon alkuaikoina nimitettiin toisinaan kirjuri ja toisinaan historioitsija, ja samasta syystä viime aikoina roolit on yhdistetty yhdeksi tehtäväksi.

Vanhin Jensen: Kirkon historian ensisijainen tarkoitus on auttaa kirkon jäseniä vahvistamaan uskoa Jeesukseen Kristukseen ja pitämään pyhät liittonsa. Tätä tarkoitusta toteuttaessamme meitä ohjaa kolme päänäkökohtaa:

Ensiksi, me pyrimme todistamaan palautuksen perustotuuksista ja puolustamaan niitä.

Toiseksi, me haluamme auttaa kirkon jäseniä muistamaan ne suuret asiat, jotka Jumala on tehnyt lapsiaan varten.

Kolmanneksi, meillä on pyhiin kirjoituksiin sisältyvä velvollisuus auttaa säilyttämään Jumalan valtakunnan ilmoitettu järjestys. Siihen kuuluvat ilmoitukset, asiakirjat, menettely- ja toimintatavat sekä mallit, jotka tuovat järjestystä ja jatkuvuutta pappeuden avaimien käyttämiseen, pappeuskoorumeiden asianmukaiseen toimintaan, toimitusten suorittamiseen ja niin edelleen – kaikkeen siihen, mikä on pelastukselle välttämätöntä.

Vanhin Jensen: Kirkon historioitsija ja kirjuri voi esittää kirkon virallisen kannan historiallisissa asioissa. Aina on olemassa historiaa koskevia kysymyksiä, ja joskus on historiaa koskevia kiistoja. On hyödyllistä, että on virkaan nimitetty henkilö, jonka puoleen kuka tahansa voi kääntyä halutessaan luotettavia vastauksia.

Kirkon historioitsija johtaa historiallisten paikkojen komiteaa, joka hallinnoi kirkon historiallisia paikkoja ja muistomerkkejä. Hän palvelee myös kirkon aikakirjojen hallintakomitean puheenjohtajana. Tämä komitea valvoo kirkon kaikkien aikakirjojen – kirkollisten ja yhdyskunnallisten – laatimista, käsittelyä ja loppusijoitusta kautta maailman.

Kaikkein tärkeimpiä ja pyhimpiä aikakirjoja ovat ne, joilla todennetaan temppelitoimitusten suorittaminen. Niitä säilytetään osana sitä kirjaa, joka mielestäni ”on kaiken hyväksymisen arvoinen” (OL 128:24). Jäsenet voivat luottaa siihen, että kaikki aikakirjat, myös heidän temppelitoimituksiaan koskevat, ovat turvassa.

Vanhin Jensen: Työskentelen kirkon historia- ja sukututkimusosastolla, joka kokoaa ja säilyttää kirkon historian keskeisen aineiston. Olemme laatimassa tekniikkasuunnitelmaa jonka avulla kykenemme paremmin kokoamaan ja säilyttämään kirkon historiaa ja tarjoamaan sen maailmanlaajuisen kirkon jäsenistön käytettäväksi. On selvää, että Internetillä on yhä tärkeämpi rooli siinä, mitä teemme.

Kirjat, asiakirjat, esineistö, historialliset paikat ja kuvat, joita olemme koonneet vuosien varrella, muodostavat tavallaan kirkon historian ”kruununjalokivet”. Tunnemme velvoitetta tarjota ne kaikkialla asuvien jäsenten saataville hyväksytyin ja tarkoituksenmukaisin keinoin. Mormonin kirjan alkuperäisen painajan käsikirjoituksen sivun katseleminen Internetissä tai käyminen virtuaalimatkalla Smithin perheen mökin yläkerran huoneessa, jossa Moroni ilmestyi nuorelle Joseph Smithille, ovat kokemuksia, jotka voivat yhdistää jäsenet menneisyyteemme uskoa edistävällä tavalla.

Tekniikan avulla kykenemme myös paremmin kouluttamaan ja auttamaan paikallisia johtajia, kirjureita ja muita, jotka ovat vastuussa vaarnojen, seurakuntien ja lähetyskenttien vuosihistorioiden kokoamisesta. Tekniikan avulla historiatieto virtaa helpommin kirkon keskustoimistoon ja sieltä taas takaisinpäin.

Vanhin Jensen: Joku sanoi kerran, ettei kansa voi olla suurempi kuin sen kertomukset. Kirkon historia alkaa Joseph Smithin vaikuttavalla kertomuksella hänen tosi kirkon etsinnästään. Kun me uskomme Josephin kertomuksen, meistä tulee osa suurta uskovien joukkoa, joiden elämä muuttuu, kun he ottavat vastaan palautetun evankeliumin. Tästä kokemuksesta tulee hyvin tärkeä osa yhteistä myöhempien aikojen perintöämme. Se myös selittää osaltaan, miksi kirkon alun historia on niin ratkaisevan tärkeä kirkon olemassaololle ja jatkuvalle kasvulle ja elinvoimalle.

Historiassamme on muita suuria kertomuksia, jotka ansaitsevat tulla tunnetuiksi ja opetetuiksi kirkossa ja kotona. Kirtlandin opetukset, Missourin koettelemukset, Nauvoon pyhien voitot ja lopulta karkotus sekä pioneerien vaellus länteen ovat kertomuksia, jotka innoittavat myöhempien aikojen pyhiä, asuivatpa he missä maassa tahansa ja puhuivat he mitä kieltä hyvänsä. Mutta jokaisessa maassa, jota palautettu evankeliumi on koskettanut, on yhtä liikuttavia kertomuksia kirkon noususta ja kehityksestä sekä evankeliumin vaikutuksesta tavallisten jäsenten elämään. Nekin on syytä tallettaa ja säilyttää.

Huomioon ottamisen arvoinen on myös kirkon ja sukututkimuksen välinen suhde. Yleensä toisen tutkiminen johtaa toisen tutkimiseen. Monet kirkon suurimmista kertomuksista sisältyvät henkilö- ja sukuhistorioihin, ja ne ovat osa omaa ja sukumme perintöä.

Lopuksi meidän on muistettava, että kirkon historian perinnön saaminen omakseen vaatii muutakin kuin sitä, että ainoastaan lukee jonkin historiakirjan. Siihen sisältyy se, että käy jollakin historiallisella paikalla tai käy museossa katsomassa historiallista esineistöä, osallistuu sukukokoukseen tai kirjoittaa omaa päiväkirjaa. Avain on siinä, että jokainen on jollakin tavoin itse tekemisissä menneisyyden kanssa.

Vanhin Jensen: Olen oppinut ymmärtämään, että pyhät kirjoitukset sisältävät pyhää historiaa. Kun profeetat kirjoittivat meille, he nivoivat historiallisiin kertomuksiinsa saarnoja ja opetuksia. Esimerkiksi Mormonin kirja alkaa kertomuksella Lehistä ja hänen perheestään. Se on pyhä kirjoitus, mutta se on myös historiallinen kertomus. Mormonin kirja edustaa hienoimman kaltaista historiakirjoitusta, mitä meillä on. Se on myös paras esimerkki historian ja opin välisestä yhteydestä. Olen oppinut ymmärtämään ja arvostamaan voimaa, joka pyhillä kirjoituksilla ja historialla on niiden toimiessa yhdessä.

Olen saanut todistuksen siitä, että kaikki on esillä Jumalan edessä – mennyt, nykyinen ja tuleva. Se on todellakin sopusoinnussa sen kanssa, kuinka pyhät kirjoitukset määrittelevät totuuden – ”tieto asioista sellaisina kuin ne ovat ja kuin ne ovat olleet ja kuin ne tulevat olemaan” (OL 93:24). Me elämme nykyisyydessä. Emme voi nähdä tulevaisuutta, mutta menneisyys on tarkasteltavissamme – jos sitä on säilytetty. Menneisyytemme voi antaa meille näkökulmaa ja perustan, joita emme oikeastaan voi saada millään muulla tavoin. Olipa kyse isoisämme historiasta tai profeetta Joseph Smithin historiasta, myöhempien aikojen pyhiin kuuluvien pioneerien koettelemusten historiasta kirkon alkuaikoina tai myöhempien aikojen pyhiin kuuluvien sotilaiden historiasta toisen maailmansodan aikana – menneisyyden opetukset auttavat meitä selviytymään nykyisyydestä ja antavat meille toivoa tulevaisuuteen.

Olen oppinut arvostamaan profeetta Joseph Smithiä enemmän kuin koskaan aiemmin niiden suunnattomien saavutusten vuoksi, joita hän sai aikaan tämän taloudenhoitokauden perustaneena profeettana.

Kaikesta siitä, mitä olen oppinut arvostamaan, tärkeintä luullakseni on vakaumus siitä, että jos me olemme vilpittömiä sydämessämme ja halussamme tuntea Jumala, me voimme tulla tuntemaan Hänet ja tuntea olevamme tilivelvollisia Hänelle. Siitä voimme kiittää profeetta Joseph Smithin esimerkkiä. Hän oli siitä mallina, hän opetti sitä ja hän antoi lupauksen, että mekin voimme tulla tuntemaan Kristuksen. Itselleni se on mittaamattoman kallisarvoista.

Internetin avulla kirkon historiaan voi tutustua helpommin kuin koskaan. Seuraavassa on joitakin englanninkielisiä lähteitä, jotka ovat kirkon historian verkkosivuilla osoitteessa www.lds.org/churchhistory:

• Joseph Smith -verkkosivusto, jossa on katsaus profeetan elämään ja palvelutyöhön. Sivuilla on historiallisia valokuvia ja asiakirjoja.

• Mormonipioneerien matkat maitse (1847–1868), tietokanta, josta voi hakea Utahiin matkanneita henkilöitä ja komppanioita.

• Historiallisista paikoista kertovat sivut, joissa on tärkeimpien kirkon historiallisten paikkojen sijainti, kuvia ja lyhyt historia.

• Kirkon historia- ja taidemuseon sivut, joissa on näytteillä kirkon ja sen jäsenten historiaa dokumentoivaa taidetta ja esineistöä.