Onko tämä kirja Sinulta?

Olin juuri täyttänyt 21 vuotta, ja työskentelin tarjoilijana paikallisen hiihtokeskuksen ravintolassa. Eräänä iltapäivänä kun olin siivoamassa ruokasalia, eräs toinen tarjoilija ojensi minulle kirjan ja sanoi haluavansa minun saavan sen. Kiitin häntä ja otin kirjan vastaan.

Katsoin kirjan kantta: Mormonin kirja. Uteliaisuuteni heräsi, joten päätin mennä keittiöön vilkaisemaan kirjaa. Kannen avattuani löysin viestin, jonka tarjoilija oli kirjoittanut minulle. Hän sanoi siinä, että Mormonin kirja on tosi kirja Jeesuksen Kristuksen evankeliumista ja että hän tiesi kirjan koskettavan sydäntäni. Päätin alkaa lukea kirjaa saman tien.

Lukiessani minut valtasi outo, rauhallinen tunne. Minusta ei ollut tuntunut siltä lukiessani mitään muuta kirjaa paitsi Raamattua. Alkuperäinen tarkoitukseni lukea muutamia sivuja vaihtui pian muutamiksi luvuiksi. En voinut laskea kirjaa pois käsistäni. Sitten tulin kohtaan 1. Nefi 15:11: ”Ettekö muista, mitä Herra on sanonut? – Jos ette paaduta sydäntänne ja pyydätte minulta uskossa, uskoen saavanne ja pitäen tunnollisesti minun käskyni, varmasti nämä asiat ilmaistaan teille.”

Minun täytyi tietää, oliko tämä kirja totta. En tiennyt, kuinka Jumalaa puhutellaan rukouksessa, joten katsoin yksinkertaisesti ylöspäin keittiön kattoon ja kysyin: ”Onko tämä kirja Sinulta?” Tunsin heti lujan vastauksen: ”Kyllä.” Muistan ajatelleeni: ”Vau. Taidanpa lukea tämän kirjan kokonaan!”

Kolme kuukautta myöhemmin saatuani Mormonin kirjan luettua ajoin Kaliforniaan tapaamaan isääni. Hänen kotinsa lähistöllä ajoin erään rakennuksen ohi, jonka edustalla olevan mosaiikkiteoksen tunnistin. Käännyin nopeasti rakennuksen pysäköintialueelle ja huomasin ulkona erään miehen.

”Minkä takia Lehin näky elämän puusta on teidän rakennuksessanne?” kysyin. Silloin hän esitteli minulle kirkkonsa, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon. Hain autosta Mormonin kirjani ja aloin esittää miehelle kysymyksiä kaikista niistä kohdista, jotka olin lukiessani ympyröinyt. Hän hiljensi vauhtiani ja selitti, että kirkolla on lähetyssaarnaajia, jotka omistavat kaksi vuotta elämästään vastatakseen kysymyksiin, kuten niihin, joita minulla oli.

Annoin hänelle isäni osoitteen, ja myöhemmin kaksi vanhinta tuli tapaamaan minua. Minuun teki vaikutuksen se, miten innokkaita he olivat vastaamaan kaikkiin kysymyksiini. Vieläkin suuremman vaikutukseen minuun teki se, että heidän opettamansa uudet ajatukset tuntuivat minusta kuin tutuilta asioilta, jotka muistin jälleen. Viisi viikkoa myöhemmin minut kastettiin kirkon jäseneksi.

Siitä on vierähtänyt kolmekymmentäkaksi vuotta, ja luen Mormonin kirjaa yhä päivittäin. Se on ollut jatkuvana valon ja suunnan antajana perheelleni ja minulle. Kuinka kiitollinen olenkaan niille muinaisille profeetoille, jotka kaiversivat Jumalan sanat kultalevyihin, Joseph Smithille siitä, että hän kesti vainoa ja koettelemuksia kääntääkseen ja julkaistakseen kirjan totuudet, ja tarjoilijalle, jolla oli sinä päivänä rohkeutta antaa minulle Mormonin kirja.