2015
Ko e Falala ki he Ongoʻi Fakapapau mei he ʻEikí
Sune 2015


Ko e Falala ki hono Fakapapauʻi Mai ʻE he ʻEikí

Mahalo he ʻikai fakatauʻatāinaʻi maʻu pē kitautolu mei hotau ngaahi faingataʻaʻiá, ka ʻi heʻetau fekumi ki he ongoʻi fakapapau mei he ʻEikí, te tau lava ʻo ʻilo ʻoku lelei ʻa e meʻa kotoa ʻi he taimi faingataʻá.

ʻĪmisi
Mongolian young woman standing by a curtained window looking out.

Naʻá ku nofo ʻi he loki silesitiale ʻo e temipalé, ʻo fakakaukauʻi ʻa e huʻunga ʻo ʻeku moʻuí—ʻoku ʻalu hala moʻoni ia mei he meʻa naʻá ku palaní. Naʻe puleʻi ʻe he loto hohaʻá ʻeku fakakaukaú, ʻo hange ko e tokolahi ʻo e kakai lalahi kei talavoú: Te u maʻu fēfē ʻa e maaka leleí pea mo e moʻui fakasōsialé? Te u fakafisi nai mei heʻeku ngāué? kumi ha ngāue nai ʻe taha? Te u fakahū fēfē ha paʻanga lolotonga ia ʻoku ʻikai haʻaku paʻangá? Ko e hā ʻoku teʻeki ke u mali aí? Naʻe fakamamahi ʻene hoko atu ʻa e lisí. Kuó u ʻosi ʻalu ki he temipalé ʻo kumia ha fakafiemālie, lotua ha ongoʻi fakapapau ʻoku ʻi he toʻukupu ʻo e Tamai Hēvaní ʻeku moʻuí. “ʻE lelei nai ʻa e meʻa kotoa pē ʻi heʻeku moʻuí?” Naʻá ku fehuʻi. Naʻe hoko vave mo mahino mai ʻa e talí ki heʻeku fakakaukaú: “ʻOku Lelei ʻa e meʻa kotoa.”

Naʻe mahino kiate au ʻi he momeniti ko iá, neongo naʻe ʻikai tatau ʻeku moʻuí mo e meʻa naʻá ku palaní, ka naʻe kei hoko pē ʻo fakatatau mo ʻEne palaní pea ko Ia naʻe pulé. Kuo faitokonia au ʻi ha ngaahi faingataʻa lahi ʻe he ongoʻi fakapapau fakafiefia ko ia ʻokú Ne ʻafioʻi mo Ne tokangaʻi au, neongo kapau ʻoku ʻikai ke Ne toʻo maʻu pē hoku ngaahi faingataʻaʻiá. Te tau lava ʻo ʻilo ʻoku tokoniʻi ʻe he ʻEikí kitautolu ʻi he ngaahi kavenga mafasia kuo hilifaki kiate kitautolú, ʻi heʻene mahino mo tau feinga pea mo tatali ki he ngaahi ongoʻi fakapapau ko ʻení.

Ongoʻi Fakapapau ʻo e Fakatauʻatāinaʻí

ʻOku mahino, ʻoku ʻikai ko e tali maʻu pē ʻa e ʻEikí ki heʻetau ngaahi kolé ko hano fakatauʻatāinaʻi kitautolu mei hotau ngaahi faingataʻaʻiá. Ka, te Ne lava ʻo tāpuakiʻi kitautolu ʻaki ha ngaahi momeniti mahuʻinga ʻo e ongoʻi fakapapaú ʻi ha fakahā fakafoʻituitui—ongoʻi fakapapau ʻokú Ne tataki ʻetau moʻuí pea te Ne fakatauʻatāinaʻi kitautolu mei hotau ngaahi faingataʻaʻiá. Mahalo pē he ʻikai fakatauʻatāinaʻi kitautolu ʻe he ngaahi ongoʻi fakapapau ko ʻení mei hotau ngaahi faingataʻaʻiá ka te ne lava ʻo ʻomi kiate kitautolu ʻa e mālohi ʻoku tau fie maʻu ke fakatauʻatāinaʻi kitautolú, ʻo aʻu ai pē kapau ko e fakatauʻatāinaʻi ko iá ko ha fakafiemālieʻi pē ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. Kuó u fakatokangaʻi ha ngaahi sīpinga lahi ʻi he folofolá ʻo e founga ʻoku faʻa ʻomai ai ʻe he ʻEikí ʻa e ngaahi ongoʻi fakapapaú kimuʻa ʻi he fakatauʻatāiná.

Lolotonga hono taki ʻe Hilamani ʻene kau tau loto-toʻa ʻe toko 2,060 pea mo e kau tau kehe ʻa e kakai Nīfaí, naʻa nau maʻu ha fakamahino mei he ʻEikí. Hili haʻanau tatali ʻi ha ngaahi māhina lahi ki ha meʻakai mo ha fakatokolahi ʻo e kau taú, naʻa nau meimei mate he fiekaiá feʻunga mo e aʻu atu ʻa e meʻakaí pea mo ha kau tangata tokosiʻi. Naʻa nau fakaiku tafoki ki he ʻEikí ʻi heʻenau manavasiʻi naʻa ʻikai feʻunga ʻa e kiʻi meʻakai siʻisiʻí ni mo honau tokolahí, pea naʻa nau “fakahā hake [honau] laumālié ʻi he lotu ki he ʻOtuá, ke ne fakamālohiʻi ʻa [kinautolu] mo fakahaofi ʻa [kinautolu].” ʻOku fakamatala ʻe Hilamani, naʻe hili ʻenau lotú, “naʻe ʻaʻahi mai ʻa e ʻEiki ko homau ʻOtuá kiate kimautolu ʻaki ʻa e ongoʻi fakapapau te ne fakahaofi ʻa kimautolu; ʻio, ʻo ne folofola ai ʻaki ʻa e fiemālie ki homau laumālié, ʻo ne foaki mai kiate kimautolu ʻa e tui lahi, ʻo ne fakatupu ʻemau ʻamanaki lelei ki homau fakahaofi ʻiate iá” (ʻAlamā 58:10–11). Naʻe ʻoange ʻe he ngaahi ongoʻi fakapapau ko ʻení kia Hilamani mo ʻene kau taú ha mālohi ke tuiaki atu mo ikunaʻi honau ngaahi filí.

Naʻe maʻu foki ʻe Siosefa Sāmita ha ongoʻi fakapapau mei he ʻEikí he lolotonga hono tuku pōpula ia ʻi he Fale Fakapōpula Lipetií. Naʻe fakahā kiate ia he lolotonga ʻo ʻene lotu tāumaʻú:

“ʻE hoku foha, ke ʻi ho laumālié ʻa e melinó; ʻe kiʻi fuofuoloa siʻi pē ʻa hoʻo faingataʻaʻiá pea mo hoʻo ngaahi mamahí;

“‘Pea ʻe toki hakeakiʻi koe ʻe he ʻOtuá ʻi ʻolunga ʻo kapau te ke kātakiʻi ia ʻo lelei; te ke ikunaʻi ʻa ho ngaahi fili kotoa pē” (T&F 121:7–8).

Naʻe ʻoange ʻe he ongoʻi fakapapau ko ʻení kia Siosefa ʻa e loto-toʻa mo e loto-lahi ke kei hoko atu ʻi he ngaahi faingataʻa naʻá ne meimei ikunaʻi iá.

ʻI he ngaahi meʻá ni pea ʻi ha ngaahi sīpinga kehe (vakai, hangē ko ʻení, Mōsaia 24:8–16), naʻe ʻikai ke fakatauʻatāinaʻi he taimi pē ko iá ʻe he ʻEikí ʻa e kau tui faivelengá mei honau ngaahi faingataʻaʻiá. Ka, naʻá Ne ʻaʻahi kiate kinautolu ʻaki ha ongoʻi fakapapau te Ne fakahaofi ʻa kinautolu ʻi Hono taimi pē ʻOʻona. Ko e ngaahi ongoʻi fakapapaú ni, kapau te tau fakaʻaongaʻi e lea ʻa ʻEletā Lisiate G. Sikoti ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, ʻoku hangē ko ha “ngaahi kofukofu ʻo ha hueloʻi laʻā fakalaumālie” kuo tuku ʻe he Tamai Hēvaní ʻi hotau halá ke ne “huluhulu [hotau] halá.”1 Taimi ʻe niʻihi ko e ongoʻi fakapapau ko iá ko e meʻa pē ia ʻoku tau fie maʻu ke tuiaki ʻi hotau ngaahi faingataʻaʻiá, ʻo ʻiloʻi ʻe ʻi ai ha fakahaofi aofangatuku.

Ko e Fekumi ki he Ngaahi Ongoʻi Fakapapaú

ʻOku faingataʻa ʻa e moʻuí. ʻOku ʻi ai ha ngaahi taimi ʻoku tau fehuʻia ai, ʻi he siʻi ʻo ʻetau falala kiate kitautolú pea mo e meʻa ʻoku tau malava ke ikunaʻi ai ʻa e meʻa fakamamahí, ʻi he mole ʻo ʻetau ʻamanakí. ʻE lava ke faʻa ongo ʻo hangē he ʻikai toe ʻosí hotau ngaahi faingataʻaʻiá. Pea neongo ʻoku faʻa hoko mai ha ngaahi ongoʻi fakapapau ʻoku ʻikai ke tau ngāueʻi, ka ko e taimi lahi ʻoku fie maʻu ke tau kumia ʻa e ngaahi ongoʻi fakapapau ko ia ʻokú ne talamai ʻe ʻi ai ha fakamolemole mei heʻetau ngaahi faingataʻaʻiá.

ʻOku faʻa hoko mai e ngaahi ongoʻi fakapapau mei he ʻEikí ʻi he leʻo ʻo ʻEne kau tamaioʻeikí: kau taki fakalotofonuá, kau faiako ʻinisititiutí mo e kau faiako Lautohi Faka-Sāpaté, pea tautautefito ki Heʻene kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló. Naʻe fakamanatu mai ʻe Carol F. Makongikī, ko e tokoni ʻuluaki ʻi he kau palesitenisī lahi ʻo Kau Finemuí, “ʻOku tau ongoʻi e leʻo ʻo e ʻEikí mo e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí ʻi heʻenau ngaahi leá.”2

ʻOku toe hoko mai foki ʻa e ngaahi ongoʻi fakapapau ko ʻení ʻi he leʻo ʻo e Laumālié ʻi heʻetau fetuʻutaki fakamātoato mo e Tamai Hēvaní ʻi he lotu tāumaʻú, ʻi heʻetau lau mo fifili ki he folofolá, pea mo ʻetau ō ki he temipalé mo ʻetau ngaahi houalotu ʻo e Siasí, ʻi heʻetau tokoni ki he niʻihi kehé mo feinga ke fai ʻa e meʻa ʻoku totonú. Ko hono fakanounoú, ʻoku hoko mai e ngaahi ongoʻi fakapapau mei he ʻEikí ʻi he taimi ʻoku tau “kumi ia ʻaki [hotau] lotó kotoa mo [hotau] laumālié kotoá” (Teutalōnome 4:29) pea mo talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú.

Naʻe maʻu ʻe Hilamani mo ʻene ngaahi kau taú ha ongoʻi fakapapau ʻi he ʻosi ʻo ha ngaahi lotu fakamātoato lahi; Naʻe maʻu ʻe Siosefa Sāmita ha ongoʻi fakapapau hili ʻene lotu mo fifilí. Naʻe siviʻi ʻe he ʻEikí ʻi he ongo meʻá ni ʻenau kātakí mo e tuí kimuʻa pea toki foaki ange ʻa e ongoʻi fakapapaú—ko ha fakamanatu lelei ia ʻoku totonu ke tau pīkitai ki heʻetau tuí mo faʻa-kātaki ʻi he lolotonga ʻo e ngaahi faingataʻa ko ʻení.

Ko e Tatali ki he Ngaahi Ongoʻi Fakapapaú

ʻĪmisi
Mongolian young woman standing by a window looking out.

Mahalo he ʻikai hoko mai e ongoʻi fakapapau mei he ʻEikí ʻi he founga mo e taimi ʻoku tau ʻamanaki ki aí, ʻo tatau mo ha ngaahi toe sivi pē ʻo e faʻa kātakí. Mahalo naʻa fie maʻu ke tau lotua ke maʻu ha “mata ke sio” (ʻIsikeli 12:2) ki he toʻukupu ʻo e ʻEikí mo e ongoʻi fakapapau ʻi heʻetau moʻuí. Naʻe lea ʻa ʻEletā Tēvita A. Petinā ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá kau ki he founga ʻe lava ke fakakau ai ʻi he ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí ʻa e ngaahi ongoʻi fakapapau ko ʻení mo ne pehē ʻoku “ʻikai ke nau hoko noa pē pe tupukoso. ʻI heʻetau faivelenga mo talangofuá ʻoku lava ai ke tau maʻu ʻa e ngaahi meʻafoaki mahuʻingá ni, pea ko e taimi lahi, ʻoku tokoni e taimi ʻa e ʻEikí ke tau ʻiloʻi ai kinautolu.”3

Ko e taimi lahi, ʻoku fie maʻu ha kātaki lahi ange ʻi he tatali ki he fakahaofí pe ongoʻi fakapapau ʻo e fakatauʻatāinaʻí ʻi he meʻa ʻoku tau fakakaukau ʻoku tau maʻú. Mahalo ʻe fie maʻu ke tau fehangahangai mo ha ngaahi faingataʻa lalahi kimuʻa pea tau toki maʻu ha faʻahinga ongoʻi fakapapau. Hangē ko e fakamatalaʻi ʻe ʻEletā Sikotí, ko e “ngaahi kofukofu hueloʻi laʻā fakalaumālie” ʻoku foaki ʻe he ʻEikí “ʻoku faʻa hoko mai ia ʻi he hili ʻo e faingataʻa lahi tahá, ko ha fakamoʻoni ʻo e ʻofa mamahi mo e ʻofa ʻa ha Tamai ʻoku tokaimaʻananga. ʻOku nau fakahinohino ʻa e hala ki ha fiefia mo mahino lahi ange, pea mo fakamālohia ʻetau loto vilitaki ke tali mo talangofua ki Hono finangaló.”4 Kapau te tau kei faivelenga mo talangofua ʻi hotau ngaahi ʻahiʻahí, ʻe hoko mai ʻa e ongoʻi fakapapau mei he ʻEikí ke tokoniʻi kitautolu ke kei hoko atu.

Ko ’Etau Ongo’i Fakapapau Maʻongoʻonga Tahá

Ko e taupotu tahá, ʻe tatau ai pē pe ko e hā e lahi ʻo e ngaahi ongo’i fakapapau ʻoku tau maʻu ʻoku ʻafioʻi ʻe he Tamai Hēvaní kitautolu mo hotau tūkungá, he ʻikai feʻunga ia ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau kātaki ki he ngataʻangá kapau ʻoku ʻikai ke tau maʻu ha tui mo ha ʻamanaki lelei ʻia Sīsū Kalaisi. Te tau lava ʻi Heʻene Fakaleleí ke maʻu ha ʻamanaki lelei moʻoni ʻe fakatauʻatāinaʻi kitautolu ʻi ha ʻaho mei hotau ngaahi faingataʻaʻiá kotoa. Te tau lava foki ʻo ʻilo ʻoku ʻi ai hotau Fakamoʻuí ke kaungā ongoʻi moʻoni mo kitautolu, he “ko ʻene hāʻele hifo ki lalo ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē, ʻa ia ʻokú ne ʻafioʻi ai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pe” (T&F 88:6). ʻOku mahino kiate Ia hotau ngaahi faingataʻá pea mo ʻetau ngaahi mamahí koeʻuhí he naʻá Ne “kātakiʻi ʻa e ngaahi faingataʻá mo e ngaahi ʻahiʻahi kehekehe kotoa pē … koeʻuhí ke ne ʻafioʻi … ʻa e founga ke tokoniʻi ai ʻa hono kakaí ʻo fakatatau ki honau ngaahi vaivaí” (ʻAlamā 7:11–12).

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻOku hoko ʻa e palani ne talaʻofa mai ai ha Fakamoʻui mo ha Huhuʻí, ko e fakalotolahi taupotu tahá ia, he ʻoku fakafou ʻi heʻetau tui kiate Iá, ʻa hono hiki hake kitautolu ke tau ikunaʻi ʻa e ngaahi sivi mo e ngaahi ʻahiʻahi ko ʻení. … ʻOku fakafou pē ʻi heʻetau fakahoungaʻi e ʻofa fakalangí ni, ha hōloa ai ʻetau mamahí ke tau lava ʻo matuʻuaki, maʻu ha loto mahino pea iku ai pē ki hano ikunaʻi.”5 Ko e ako kiate Ia mo ʻEne Fakaleleí ko ha ongoʻi fakapapau tonu ia ʻiate ia pē.

ʻOku Lelei ʻa e Meʻa Kotoa

ʻI heʻetau mahino, fekumi, pea mo tatali ki he ngaahi ongoʻi fakapapau mei he ʻEikí, kuo pau ke nau hoko mai. ʻOku totonu ke tau manatuʻi ʻa e ngaahi momeniti mahuʻinga ko iá, hiki kinautolu, pea faʻa fakakaukau ki ai. Kae mahuʻinga tahá, ʻoku fie maʻu ke tau falala mo tui ki ai, hangē ko e tui ʻa Hilamani mo ʻene kau taú mo e Palōfita ko Siosefa Sāmitá, ʻe fakahoko ʻe he ʻEikí ʻEne ngaahi talaʻofa kuó Ne fai kiate kitautolú. ʻOkú Ne fakamanatu kiate kitautolu e ngaahi talaʻofa ko iá ʻo fou Heʻene ngaahi ongo fakapapaú, pea neongo he ʻikai ke nau ʻai ke puli atu hotau ngaahi faingataʻá, ka te tau lava ʻo ʻilo ʻoku tau ʻi ai mo e Tamai Hēvaní ke tokoniʻi mo poupouʻi kitautolu ʻi ha faʻahinga meʻa pē.

Hili e meʻa naʻá ku aʻusia ʻi he temipalé ʻi he ʻaho ko iá, naʻe ʻikai ke hōloa hoku ngaahi faingataʻaʻiá. Naʻe ʻikai ke fakafokifā pe kuó u maʻu ha maaka lelei pe lahi ange ʻeku paʻangá pe lahi ʻeku ngaahi teití. Ka naʻe ʻi ai ha ongoʻi fakapapau nonga ʻi he meʻa naʻá ku faí, neongo hoku ngaahi faingataʻaʻiá, ʻe SAI pē koeʻuhí he ʻoku kei fakataumuʻa pē ʻEikí ke tauhi ʻEne ngaahi talaʻofa ke fakahaofi aú. ʻI he ongoʻi fakapapau ko iá, ʻoku ou ʻilo ai ʻoku lelei ʻa e meʻa kotoa.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Richard G. Scott, “Trust in the Lord,” Ensign, Nov. 1995, 17.

  2. Carol F. McConkie, “Moʻui ʻo Fakatatau mo e Lea ʻa e Kau Palōfitá,” Liahona, Nōvema 2014, 78.

  3. Vakai, David A. Bednar, “The Tender Mercies of the Lord,” Liahona, May 2005, 100.

  4. Richard G. Scott, “Trust in the Lord,” 17.

  5. Jeffrey R. Holland, “Hangē ha Ipu Kuo Maumaú,” Liahona, Nōvema 2013, 40-42.

Ko e “ngaahi kofukofu hueloʻi laʻā fakalaumālié” … ʻoku faʻa hoko mai ia ʻi he hili ʻo e faingataʻa lahi tahá, ko ha fakamoʻoni ʻo e ʻofa mamahi mo e ʻofa ʻa ha Tamai ʻoku tokaimaʻananga. ʻOku nau fakahinohino ʻa e hala ki he fiefia lahi angé.”