Akonaki ʻa e Kau Palesitení
Vahe 23: Kau Tauhi ʻo e Fanga Sipí


Vahe 23

Kau Tauhi ʻo e Fanga Sipí

ʻOku ʻi ai ha malu ʻi hono poupouʻi mo muimui ʻi he palōfitá mo e kau taki kehe ʻo e Siasí.

Mei he Moʻui ʻa Sipenisā W. Kimipoló

Naʻe faʻa akonaki maʻu pē ʻa Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo ʻo kau ki he mahuʻinga hono poupouʻi ʻo e kau taki fakalotofonua mo e kau taki māʻolunga ʻo e Siasí. Lolotonga ha fakatahaʻanga ʻa e lakanga fakataulaʻeikí ʻi ha konifelenisi lahi ʻi ʻEpeleli ʻo e 1978, naʻá ne fakamatala ai ki ha ngaahi ongo naʻá ne maʻu ʻi heʻene kei siʻí ʻo kau ki he tokotaha kotoa pē naʻe hoko ko haʻane pīsope: “Naʻe ʻi ai maʻu pē ʻemau pīsope lelei. Naʻa mau ʻofa maʻu pē ʻiate ia. Ko Pīsope Saniteli mo Pīsope Muti mo Pīsope Taila mo Pīsope Uilikini. Naʻá ku ʻofa ʻi heʻeku kau pīsopé kātoa. ʻOku ou fakatau-ange pē ʻoku ʻofa hoku ngaahi tokoua kei talavoú ʻi heʻenau kau pīsopé ʻo hangē ko ʻeku ʻofa ʻi heʻeku kau pīsope ʻaʻakú.”1

ʻI haʻane toe lea ʻe taha naʻá ne pehē ai: “ ʻOku ou manatuʻi pē ʻeku haʻu mo ʻeku tamaí mei ʻAlesona ʻi heʻeku kei siʻí ki he koni-felenisi lahí. Naʻá ku fiefia he fanongo ki he lea ʻa e Kau Takimuʻá kotoa.… Naʻá ku fiefia ʻi heʻenau ngaahi leá pea naʻá ku tali faka-mātoato ʻenau ngaahi fakatokangá neongo ʻeku kei siʻí. ʻOku kau e kau tangatá ni ʻi he kau palōfita ʻa e ʻOtuá, ʻo hangē tofu pē ko e kau palōfita ʻo e Tohi ʻa Molomoná pea mo e Tohi Tapú.”2

Naʻe faʻa fakahā ʻe Palesiteni Kimipolo ki he kāingalotú ʻa ʻene houngaʻia ʻi heʻenau fie poupou kiate ia mo e kau taki kehe ʻo e Siasí: “Ko e feituʻu kotoa pē ʻoku ou ʻalu ki ai ʻoku mou fakahā ha ʻofa mo angaʻofa lahi kiate au pea ʻoku ou fakamālo ai ʻi he loto fakatōkilalo moʻoni. Ko ha mana ia ki hoku laumālié. ʻOku hanga ʻe hoʻomou ngaahi lotú mo hoʻomou ʻofá ʻo poupouʻi au. ʻOku fanongo ʻa e ʻEikí ki hoʻomou ngaahi lotú pea fai tāpuekina au mo hoku Ngaahi Tokouá ʻaki ha moʻui lelei mo ha ivi peá Ne tataki ʻa kimautolu ʻi he ngaahi ngāue ʻo Hono puleʻangá ʻi he māmaní. ʻOku mātuʻaki hounga lahi ʻeni kiate kimautolu hono kotoa.”3 Naʻá ne lea foki ʻo kau ki he ʻofa ʻokú ne maʻu mo e kau taki kehe ʻo e Siasí ki he Kāingalotú: “ ʻOku mau ʻofa ʻiate kimoutolu mo fakatau-ange ʻe kakato hoʻomou fakalakalaká mo hoʻomou fiefiá mo e nēkeneká, he ʻoku mau ʻilo ʻe toki lava pē ke maʻu kinautolu ʻi he muimui ki he ngaahi folofola ʻa e ʻOtuá ʻi hono fakafou mai ʻi Heʻene kau palōfitá mo ʻEne kau takí.”4

Ngaahi Akonaki ʻa Sipenisā W. Kimipoló

ʻOku tataki ʻe he ʻEikí ʻa Hono Siasí ʻo fakafou ʻi ha kau taki kuo fili fakalangi.

Ko e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí tonu pē, ʻa e ʻEikí mo e Fakamoʻuí, ʻoku ʻulu ki he Siasí ni ʻi Hono tuʻunga fakaʻeiʻeikí mo e nāunaú kotoa. ʻOkú Ne tataki ʻa ʻEne ngaahi ngāué ʻo fakafou ʻi Heʻene kau palōfitá mo e kau ʻaposetolo kuo uiuiʻi fakalangí.5

Ko hono fakalele ʻo e ngaahi meʻa ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻoku fai ia ʻe he Kau Palesitenisī ʻo e Siasí pea mo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, pea mo ha kau tokoni toko lahi kehe a ia ko ha Kau Taki Māʻolunga pea ʻoku aʻu atu hono fakalele ko ʻení ki he kau palesiteni fakasiteikí mo e fakamisioná pea mo e kau pīsopé. Ko e kau tangata ko ʻení ko e kau tauhi ia ʻo e fanga sipí. Kuo tuku ʻe he ʻEikí ki he kau tangata ko ʻení ke nau taki Hono puleʻangá ʻi māmani, pea kuó Ne foaki foki kiate kinautolu ʻa e mafai mo e fatongia, ʻo nau taki taha pē mo hono anga. Kuó Ne foaki foki ki he kau tangata ko ʻení ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí, ʻa ia ko Hono mālohi pē ia ʻOʻona mo Hono mafai ʻokú Ne vaheʻi atu ki he tangatá. ʻOkú Ne ʻafioʻi pea ʻokú Ne fakamoʻoniʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku fai ʻe he kau tamaioʻeiki ko ʻeni kuo fili mo paní.6

Ko ʻeku fakamoʻoni ia kiate kimoutolú kuo uiuiʻi fakalangi ʻa e kau taki ʻi he Siasi ko ʻeni ʻo Sīsū Kalaisí mo vaheʻi ke nau taki ʻi he laumālie ʻo e kikité ʻo hangē ko ia ne fai ʻi he ngaahi kuonga fakakosipeli kehé.7

Kuo tuku ʻe he ʻEikí ha kau taki ki he mēmipa kotoa pē ʻo e Siasí ni ʻi ha tuʻunga ʻe tolu: Ko e Pīsopé pe Palesiteni Fakakoló, ko e Palesiteni Fakasiteikí pe Palesiteni Fakamisioná, mo e Kau Taki Māʻolungá. ʻOku falalaʻanga ʻa e kau takí ni. Mahalo pē ʻe fakangata-ngata ʻa e ʻiló, pe ko e ako fakaʻatamai ʻa ha taha ʻo kinautolú ni, ka ʻoku ʻi ai ʻa ʻene totonu ki he ngaahi fakahā ʻa e ʻEikí maʻa Hono kakaí pea ʻokú ne maʻu ʻe ia ha fetuʻutakiʻanga hangatonu ki he ʻOtuá.8

Talu mei hono kalusefai ʻo e ʻEikí kuo aʻu ʻo toko laumano ha kakai tangata kuo ui ʻe he Fakamoʻuí ke nau maʻu ʻa e ngaahi lakangá mo e ngaahi fatongiá, ʻoku hala ʻatā ha tokotaha ai ʻoku hao-haoa, ka neongo ia naʻe ui kātoa kinautolu ʻe he ʻEikí pea kuo pau ke hikinimaʻi mo poupouʻi kinautolu ʻe kinautolu te nau hoko ko e kau ākonga ʻa e ʻEikí. Ko e laumālie moʻoni ia ʻo e ongoongoleleí.9

ʻE maluʻi kitautolu ʻe he kau taki kuo fili, fakangofua, mo faka-nofó mei he “poto kākā ʻo e tangatá, mo e poto ʻi he fiemuʻá.” [ʻEfesō 4:14.] He ʻikai teitei lava ke kākaaʻi ha taha ʻo kapau te ne maluʻi ia mei hano taki halaʻi ki he koví ʻaki haʻane muimui ʻi he Laumālié mo e kau taki totonu ʻo e Siasí.10

ʻOku ʻikai ha taha ʻe toe tokanga lahi ange ke maʻu ʻa e tataki ko ʻeni mei he ʻEikí ke ʻaonga ki he faʻahinga ʻo e tangatá pea mo e kakai ʻo e Siasí ka ko e Kau Taki ʻoku nau ʻi he ʻulu ʻo e Siasí ni.11

ʻOku ou ʻilo ʻoku fetuʻutaki ʻa e ʻEikí mo ʻEne kau palōfitá, pea ʻokú Ne fakahā ʻa e moʻoní ki Heʻene kau tamaioʻeikí ʻi he ʻahó ni ʻo hangē ko ia naʻá Ne fai ʻi he ngaahi ʻaho ʻo ʻĀtama mo ʻĒpalahame mo Mōsese mo Pita mo Siosefá mo ha niʻihi toko lahi kehe ʻi he ngaahi kuonga kotoa pē. Ko e moʻoni ʻoku foaki ki he tangatá ʻa e ngaahi pōpoaki ʻo e maama mo e moʻoni ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻahó ni ʻo hangē ko ia ne fai ʻi ha toe kuonga fakakosipeli pē.12

ʻOku akonaki ʻaki ʻe he kau palōfitá ʻa e ngaahi pōpoaki tatau.

Mahalo ʻe fifili ha niʻihi ki hono ʻuhinga ʻoku lea ʻaki ai ʻe he Kau Taki Māʻolungá ʻa e ngaahi meʻa tatau ʻi he konifelenisi kotoa peé. ʻI heʻeku ako e ngaahi lea ʻa e kau palōfitá ʻi he ngaahi senituli kuo hilí, ʻoku mahino ʻaupito ʻa e founga naʻa nau fakaʻaongaʻí. Hangē ko e ngaahi lea ʻa ʻAlamaá, ʻoku tau feinga ke akonaki ʻaki ki he kakaí “ ʻa e fehiʻa taʻe ngata ki he angahalá mo e koví.” ʻOku tau malanga ʻaki ʻa e “fakatomalá, mo e tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí” (ʻAlamā 37:32, 33.) ʻOku tau fakahīkihikiʻi ʻa e loto māʻulaló. ʻOku tau feinga ke akonaki ki he kakaí ke nau “taʻofi ʻa e fakatauvele kotoa pē ʻa e tēvoló ʻaki ʻenau tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí” (ʻAlamā 37:33.) ʻOku tau akoʻi hotau kakaí ke “ ʻoua naʻa nau teitei fiu ʻi he ngāue leleí” (ʻAlamā 37:34.)

ʻOku lea ʻaki ʻe he kau palōfitá ʻa e ngaahi meʻa tatau koeʻuhí he ʻoku tau fehangahangai mo e ngaahi palopalema tatau pē. Siʻi ngaahi tokoua mo e tuofāfine, kuo teʻeki ai liliu e ngaahi founga ke fakaleleiʻi ʻaki e ngaahi palopalema ko ʻení. Ko ha toki maama kamo taʻe feʻunga moʻoni ʻene ngāué kapau ʻokú ne ʻoatu ha faka- ʻilonga kehe ki he vaka kotoa pē ʻoku hū atu ki ha taulanga. Ko ha tangata taki fononga taʻe pau moʻoni ia ʻokú ne ʻiloʻi pē ʻa e hala ʻoku malu ke kaka hake ai ʻi he tafaʻaki moʻungá ka ne kei ʻave kinautolu ʻokú ne tokangaʻí ʻi ha ngaahi hala fakatuʻutāmaki ʻa ia kuo teʻeki ha taha ʻe toe foki mai ai.13

Ko e taimi kotoa pē ʻoku mau akonaki ai kiate kimoutolu, ʻoku ʻikai lava ʻe he kau takí ia ʻo ʻoatu ha hala foʻou pe toe fakaʻofoʻofa ange ke tau foki atu ai ki he ʻafioʻanga ʻo ʻetau Tamai Hēvaní. ʻOku kei tatau pē ʻa e halá. Ko ia, kuo pau ai ke toutou fai ha faka-lotolahi fekauʻaki mo e ngaahi meʻa tatau pē pea kuo pau ke tou-tou fai ʻa e fakatokangá. Pea ʻoku ʻikai pehē ko e lahi ko ia hono toutou lea ʻaki ʻo e moʻoní pea toe siʻi ange ai hono mahuʻingá mo ʻene moʻoní. Ko e moʻoni, ʻoku toe lahi ange ia ai.14

ʻOku lava pē ke u fakakaukau loto atu kapau naʻe tuʻu ʻa e ʻEikí ʻi he Moʻunga ʻŌlivé pea kapau naʻá Ne akonaki ki he kakaí, te Ne folofola ʻaki ʻa e ngaahi meʻa tatau pē ko ia kuo lea ʻaki pe ʻe lea ʻaki [ʻi heʻetau ngaahi konifelenisí]. ʻOku lava pē ke u fakakaukau loto atu kapau naʻá Ne tuʻu ʻi he Tahi Kālelí pea ʻi ai mo e ngaahi vaka ʻi he tahí pea tuʻu takatakai ʻiate Ia ʻa e kakaí, te Ne folofola ʻaki ʻa e ngaahi meʻa tatau pē: ke tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, ke tauhi kitautolu ke tau maʻa ange mei māmani, pea ke tau moʻui ʻaki ʻa e fekau kotoa pē kuo tuku mai ʻe he ʻOtuá kiate kitautolú. Ko e ngaahi meʻa ia te Ne lea ʻakí, pea ko e ʻaho ní, ʻokú Ne folofola ʻaki e ngaahi meʻa ko ʻení ʻo fakafou mai ʻi Heʻene kau tamaioʻeikí.15

Naʻe faʻa tukunoaʻi pe fakafisingaʻi e kau palōfitá ʻi honau kuongá.

Naʻe laka ki muʻa ʻa māmani ʻi he taimi naʻe muimui ai ʻi he kau palōfitá; ko e taimi naʻe ʻikai ke tokanga ai kiate kinautolú, ko e meʻa pē naʻe iku ki aí ko e ʻikai ke ʻi ai ha fakalakalaka, pōpula, mo e mate.16

Naʻa mo e Siasí ʻoku ʻi ai pē ha toko lahi ai ʻoku nau fakasani-sani ʻa e fonualoto ʻo e kau palōfita ʻo e kuo hilí ka nau tolomakaʻi ʻa e kau palōfita moʻuí ʻi heʻenau ngaahi fakakaukaú [vakai, Mātiu 23:29–30, 34].17

ʻOua muʻa naʻa tau fai e fehālaaki ʻa e kakai naʻa nau moʻui ʻi muʻá. ʻOku toko lahi ʻaupito ha kakai ʻi ha ngaahi tui fakalotu kehekehe ʻoku nau tui ki he kau palōfita hangē ko ʻĒpalahamé, Mōsese, mo Paula ka ʻoku ʻikai ke nau fie tui ki he kau palōfita ʻo e ʻaho ní. Naʻe lava pē foki ke tali ʻe he kakai fuoloá ʻa e kau palōfita mei ha kuonga ʻi muʻa atú, kae ʻikai ke nau tali ʻa e kau palōfita ʻi honau kuonga pē ʻonautolú.18

Kuo lahi hono ngāue ʻaki e kumi ʻuhingá ʻi he ngaahi senituli kuo hilí ke kapusi ai e kau talafekau fakalangi ko ʻení [ʻa e kau palōfita moʻuí]. Kuo fakasītuaʻi ha kau palōfita koeʻuhí ko ʻenau haʻu mei ha feituʻu ʻoku ʻiloʻi ai kinautolu ʻe he kakaí. “ ʻE tupu ha lelei mei Nāsaleti?” (Sione 1:46.) Naʻe toe fai foki e fehuʻi ko ʻení ʻo kau kia Sīsū, “ ʻIkai ko e foha ʻeni ʻo e tufungá?” (Mātiu 13:55.) Pe ko e hā pē ha founga ʻe fakaʻaongaʻi, ko e founga vave taha pē ke fakafisingaʻi ʻaki e kau palōfita māʻoniʻoní ko hono kumi ha ʻuhinga, neongo ʻene loí mo ʻene ngali valé, ke kapusi ai ʻa e tangatá koeʻuhí ke ʻoua naʻa lava ʻo fakahoko ʻene pōpoakí. Ko e kau palōfita ko ia naʻe ʻikai leʻoafea ka nau leʻovalé, naʻe lau kinautolu ia ko e meʻa noa pē. Naʻe ʻikai fanongo ha kakai ia ʻe niʻihi ki he pōpoaki ʻa Paulá ʻo nau pehē ʻoku hā vaivai hono sinó pea ko ʻene leá naʻe kovi [vakai, 2 Kolinitō 10:10]. Mahalo naʻa nau faka-māuʻi ʻe kinautolu ʻa Paula ʻi he anga hono leʻó pe ko ʻene tōʻonga leá, kae ʻikai ʻi he ngaahi moʻoni naʻá ne lea ʻakí.

… ʻOku lahi ʻaupito e ngaahi meʻa ʻoku tau tokanga ki ai ʻi māmaní pea ʻoku puke atu kitautolu ʻe honau niʻihi, pea ʻoku aʻu pē ki he kakai leleí ʻoku afeʻi kinautolu mei heʻenau muimui ʻi he moʻoní koeʻuhí pē ko e lahi ʻenau tokanga ki he ngaahi meʻa ʻo māmaní.…

Ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku lahi fau ai hono tuku ʻe he kakaí honau lotó ki he fakaʻapaʻapa mo e ngaahi meʻa ʻo e māmaní ʻo ʻikai ai ke nau ako ʻa e ngaahi lēsoni ko ia ʻou fie maʻu taha ke nau akó. ʻOku faʻa siʻaki e ngaahi moʻoni faingofuá ia kae fakahoko e ngaahi fakakaukau taʻe ʻaonga ʻa e tangatá pea ko e ʻuhinga ʻeni ʻe taha ʻoku fakasītuaʻi ai e kau palōfitá.…

Naʻe ʻikai ngata pē ʻi he fakafisi ʻa e kau palōfita māʻoniʻoní ke muimui ʻi he ngaahi akonaki hala ʻa e tangatá, ka naʻa nau fakahā ʻa e ngaahi fehālaaki ko ʻení. ʻOku ʻikai ai ha ofo ʻi he ʻikai faʻa tali ʻe he kakaí ʻa e kau palōfitá. Naʻe faʻa fakafisingaʻi e kau palōfitá koeʻuhí he naʻa nau ʻuluaki fakafisingaʻi ʻe kinautolu e ngaahi founga hala ʻa e kakai ʻo honau kolo tonutonú.…

ʻOku faʻa hoko e kau palōfitá ia ko ha meʻa ʻoku ʻikai faʻa sai ki he kakai ʻoku nau fakakaukau fakamāmaní. ʻOku faʻa lahi e maʻu hala ki he kau palōfita māʻoniʻoní ʻo pehē ʻoku fefeka ʻenau foungá mo nau vave ke hiki ha fakamatala ke pehē ai “Ne u ʻosi talaatu pē.” Ko e kakai ʻofa moʻoni e kau palōfita kuó u ʻiloʻí. ʻOku tupu mei heʻenau ʻofá mo ʻenau angatonú ʻa e ʻikai ke nau hanga ʻo fetongi e pōpoaki ʻa e ʻEikí koeʻuhí ke ongoʻi fiemālie ai e kakaí. ʻOku nau fuʻu angalelei kinautolu ke nau fai ha meʻa taʻe ʻofa. ʻOku ou fakamālō ʻoku ʻikai feinga ʻa e kau palōfitá ke manakoa kinautolu ʻe he kakaí.19

ʻOku fie maʻu ke akoʻi ʻe he ngaahi mātuʻá ʻa ʻenau fānaú ke nau poupou mo muimui ʻi he kau taki ʻo e Siasí.

Te ke akoʻi fēfē hoʻo fānaú ke nau ʻofa ʻi he kau taki ʻo e Siasí? Kapau ʻokú lea ʻaki maʻu pē e ngaahi meʻa lelei kau ki he kau palesitenisī fakakoló, kau palesitenisī fakavahefonuá, kau palesitenisī fakamisioná, mo e Kau Palesitenisī ʻo e Siasí, ʻe tupu hake pē hoʻo fānaú ʻo ʻofa ʻi he kau takí.20

ʻOku tau lotua e kau taki ʻo e Siasí. Kapau ʻe manatuʻi maʻu pē ʻe he fānaú e kau taki ʻo e Siasí ʻi he ngaahi ʻaho ʻoku nau fakahoko ai ʻa e ngaahi lotu fāmilí pea ʻi heʻenau ngaahi lotu lilo ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí, he ʻikai ʻaupito pē ke nau hē kinautolu mei he moʻoní.…

Ko e fānau ʻoku nau lotua e kau takí, te nau tupu hake pē ʻo ʻofa ʻiate kinautolu, nau lea lelei kau kiate kinautolu, fakaʻapaʻapaʻi mo faʻifaʻitaki kiate kinautolu. Ko kinautolu ʻoku nau fanongo maʻu pē ki he lea ʻofa kau ki he kau taki ʻo e Siasí ʻi he lotú, te nau tui ki he ngaahi malanga pea mo e ngaahi naʻinaʻi te nau fanongo ki aí.

Ko e taimi ʻoku lea ai e fānau tangatá ki he ʻEikí ʻo kau ki heʻenau pīsopé, te nau fakamātoato ʻaupito ʻi he taimi ʻoku nau ʻinitaviu ai mo e pīsopé ʻo aleaʻi ʻa ʻenau hiki hake ʻi he lakanga fakataulaʻeikí mo ʻenau ngāue fakafaifekaú pea mo honau ngaahi tāpuaki fakatemipalé. Pea ʻe fakaʻapaʻapaʻi foki ʻe he fānau fefiné ʻa e ngaahi founga ngāue kotoa ʻa e siasí ʻi heʻenau lotua ʻa e kau taki ʻo e Siasí.21

ʻOku maʻu ʻa e malú ʻe kinautolu ʻoku muimui ʻi he kau maʻu mafai ʻo e Siasí.

ʻE malu maʻu pē e kāingalotu ʻo e Siasí kapau te nau muimui ofi ki he ngaahi fakahinohino mo e ngaahi naʻinaʻi pea mo e taki ʻa e kau maʻu mafai ʻo e Siasí.22

ʻOku fokotuʻutuʻu ʻe he kau maʻu mafai kuo tuku ʻe he ʻEikí ʻi Hono Siasí ha taulanga, ha hūfangaʻanga, pe ko hono fakalea ʻe tahá, ha pou tukituki, maʻá e kakai ʻo e Siasí. He ʻikai teitei hē mamaʻo ha taha ʻi he Siasí ni kapau ʻokú ne pikimaʻu ki he Kau Maʻu Mafai ʻo e Siasí kuo tuku ʻe he ʻEikí ʻi Hono Siasí. He ʻikai teitei ʻalu hē ʻa e Siasí ni; he ʻikai teitei taki kimoutolu ʻe he Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ʻi ha ngaahi hala ʻoku taʻe totonu; kuo teʻeki ai hoko ia pea he ʻikai pē hoko ia ʻi ha taimi. ʻE ʻi ai pē ha niʻihi fakafoʻituitui ʻe kiʻi lotolotoua; ka he ʻikai pē ha taimi ʻe toko lahi ai ʻa kinautolu ʻi he Fakataha Alēlea ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ʻe hala. Kuo fili kinautolu ʻe he ʻEikí; kuó Ne tuku kiate kinautolu ha ngaahi fatongia pau. Pea ʻe malu ʻa e kakai te nau ofi kiate kinautolú. Ko e taimi pē ʻe kamata mavahe atu ai ha taha ʻo fakafepaki ki he maʻu mafaí, ʻokú Ne ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻaupito. ʻOku ʻikai ke u pehē ko e kakai poto tahá pē, pe ako lelei tahá pē ʻa e kau taki ko ia ʻoku fili ʻe he ʻEikí, ka ko e kakai kinautolu kuo fili, pea ko e taimi ʻoku nau hoko ai ko e kakai naʻe fili ʻe he ʻEikí, ko ʻEne kau maʻu mafai ia ʻokú Ne talí, pea ʻe malu ʻa e kakai ʻoku nofo ʻo ofi kiate kinautolú.23

Kapau te tau moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí mo muimui ʻi he faleʻi ʻa e kau taki ʻo e Siasí, ʻe tāpuakiʻi kitautolu ke tau fakaʻehi- ʻehi mei he ngaahi palopalema lahi ko ia ʻoku nau fakamamahiʻi ʻa e māmaní.24

Tau fakafanongo muʻa kiate kinautolu ʻoku tau poupouʻi ko e kau palōfita mo e kau tangata kikité, pea pehē ki he kau taki kehé ʻo hangē pē ʻoku fakafalala ki ai ʻetau moʻui taʻengatá koe- ʻuhí he ʻoku fakafalala ia ki ai!25

Ngaahi Fokotuʻu ki he Akó mo hono Akoʻí

Fakakaukauʻi e ngaahi fakakaukau ko ʻení ʻi hoʻo ako pe teuteu ke akoʻi e vahé. Vakai ki he peesi v–x ki ha tokoni makehe ʻe fiemaʻu.

  • Fakaukau angé ki he founga kuo fai tāpuekina ai hoʻo moʻuí ʻi hoʻo poupouʻi e kau taki ʻo e Siasí ʻi he ngaahi tuʻunga ko ia ʻe tolu naʻe fakamatala ki ai ʻa Palesiteni Kimipoló (vakai, peesi 308–309). Ko e hā ha ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi hoʻo moʻuí ʻa ia ʻokú ke manatuʻi?

  • Toe vakai ki he konga ko ia ʻoku kamata ʻi he peesi 309. Ko e hā ha ngaahi pōpoaki motuʻa naʻá ke tokangaʻi hano toe fai mai ʻi ha ngaahi konifelenisi lahi kimuí ni mai?

  • Toe vakai kakato ki he palakalafi ʻuluaki mo e ua ʻi he peesi 311. ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku faingataʻa ai ki ha kakai ʻe niʻihi ke muimui ki he kau palōfita moʻuí? Ko e hā ha ngaahi fakatātā ʻo ha ngaahi meʻa naʻe hoko kimuí ni mai ʻokú ke manatuʻi?

  • Ko e hā e meʻa ʻe lava ke tau fakaʻaiʻai ʻaki e fānaú mo e niʻihi kehé ke nau fakaʻapaʻapaʻi e kau taki ʻo e Siasí pea muimui kiate kinautolu? (Vakai ki he peesi 313 ke maʻu ha ngaahi fakatātā ki ai.)

  • Toe vakai ki he konga fakaʻosi ʻo e vahé. Ko e hā ʻoku ʻi ai ai ʻa e malu ʻi he muimui ki he kau taki ʻo e Siasí?

Ngaahi Potufolofola ʻOku Nau Fekauʻakí:ʻEfesō 2:19–20; 4:11–16; Hilamani 13:24–29; T&F 1:14, 38; 21:4–6; 121:16–21

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1978, 68; pe Ensign, Mē 1978, 45.

  2. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1978, 115; pe Ensign, Mē 1978, 76.

  3. ʻI he Conference Report, ʻOkatopa 1978, 110–11; pe Ensign, Nōvema 1978, 73.

  4. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1974, 65; pe Ensign, Mē 1974, 46.

  5. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1976, 7; pe Ensign, Mē 1976, 6.

  6. Ko e Mana ʻo e Fakamolemolé (1969), 359.

  7. ʻI he Conference Report, ʻOkatopa 1958, 57.

  8. That You May Not Be Deceived, Brigham Young University Speeches of the Year (Nōema 11, 1959), 12–13.

  9. Ko e Mana ʻo e Fakamolemolé, 303.

  10. That You May Not Be Deceived, 13.

  11. “Second Century Address,” Brigham Young University Studies, faʻahitaʻu māfana ʻo e 1976, 447.

  12. ʻI he Conference Report, ʻOkatopa 1976, 164; pe Ensign, Nōvema 1976, 111.

  13. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1976, 7; pe Ensign, Mē 1976, 6.

  14. President Kimball Speaks Out (1981), 89.

  15. ʻI he Conference Report, Konifelenisi ʻa e ʻĒlia Manila Filipainí ʻi he 1975, 4.

  16. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1970, 121; pe Improvement Era, Sune 1970, 94.

  17. “… To His Servants the Prophets,” Instructor, ʻAokosi 1960, 257.

  18. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1977, 115; pe Ensign, Mē 1977, 78.

  19. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1978, 115, 116; pe Ensign, Mē 1978, 76–77.

  20. The Teachings of Spencer W. Kimball, ed. Edward L. Kimball (1982), 460.

  21. The Teachings of Spencer W. Kimball, 121.

  22. The Teachings of Spencer W. Kimball, 461.

  23. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1951, 104.

  24. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1980, 128; pe Ensign, Mē 1980, 92.

  25. ʻI he Conference Report, ʻEpeleli 1978, 117; pe Ensign, Mē 1978, 77.

ʻĪmisi
President Kimball greeting people

Ko e fakafeʻiloaki ʻa Palesiteni Kimipolo ki he kakaí ʻi heʻene hū atu ke fai ʻa e konifelenisi lahí ʻi he Tāpanekalé ʻi Sōleki.

ʻĪmisi
Paul teaching

“Naʻe ʻikai fanongo ha kakai ia ʻe niʻihi ki he pōpoaki ʻa Paulá ka naʻa nau pehē naʻe hā vaivai hono sinó pea ko naʻe ʻikai sai ʻene leá.”