2008
Hoê taata i rotopu i te nahoa taata
Me 2007


Hoê taata i rotopu i te nahoa taata

E imi ana‘e tatou i ta’na parau no te ora, e amu hope roa ana‘e tatou ma te tamau maite, e ma te itoito i te hotu no roto mai i taua mau parau ra.

Hōho’a
Elder Dennis B. Neuenschwander

I roto i te buka a Luka te tai‘o nei tatou i te parau no te hoê vahine tei pohehia i te tapahi a 12 matahiti te maoro. Ua pau ta’na moni i te imiraa i te rave‘a no te rapaau ia’na, e aita râ i ora. I roto i te nahoa rahi taata ua haafatata maira taua vahine ra na muri mai i te Faaora e ua tapea maira i To’na ahu. Ua hinaaro o Iesu ia ite e, na vai i tapea mai Ia’na i te mea e, ua ite Oia i te mana i reva’tu i rapae ia’na. Aita te mau Aposetolo i maramarama i te uiraa e ua ani atura: « E te orometua, e ui mai hoi oe e, o vai tei faatiaia mai ia‘u, tei nenei mai, e tei tueve mai te tataa atoa ia oe ? »1 Ua mata‘u roa a‘era taua vahine ra e te rurutaina atoa e ua faaite maira e, na’na i tapea mai Ia’na e ua ora roa oia i reira ra. Tuu atura te Faaora ia’na ia haere ma te hau ma te parau atu ia’na e, i ora hoi oia i to’na ra faaroo.

Ua rau te mau mea e feruri e e apo mai i roto i teie aamu iti au roa.

Te hi‘o nei au i te nahoa taata. E riro e, e nahoa rahi teie, i te mea e, ua tueve mai te taata ia Iesu. E riro atoa e, e nahoa taata maniania, i te mea e, te tura’ira’i ra te taata no te tamata ia ite maitai atu Ia’na. Te maere nei au no te aha ratou i tae mai ai i reira. Te rahiraa, ia‘u i mana’o, e tere hi‘opo‘a to ratou. I te mau vahi atoa Ta’na e haere, e na mua te parau apî no ni‘a i To’na taeraa mai e no ni‘a i te aamu no Ta’na mau semeio i te tae. Te hinaaro nei paha ratou ia ite i te tahi mea taa‘e, te tahi ohipa eiaha roa’tu ia ore te ite. Noa’tu e, aita e papa‘ihia ra, tera râ, e mea papû e, e mau Pharisea atoa to roto i te nahoa taata, aita to te atea roa, no te hi‘oraa i te mau rave’a atoa no te ramâ, no te faahaama, e aore ra, no te imi i te hoê mea e ti‘a ai ia ratou ia faahapa ia Iesu. Te vai ra anei te tahi pae o te nahoa tei haere mai no te tahitohito ?

E vahine tei rotopu i teie nahoa taata rahi. Te ite nei au i te hoê vahine haehaa, e te mamahu atoa paha, te haafatata nei oia i te Faaora, na muri mai, e i muri iho, ma te haamâ, faaite atura e, na’na i te tapea i te hiti o to’na ahu. E rohirohi to teie vahine, aita e puai faahou no te mau fifi i farereihia e a’na. E hinaaro rahi to’na i te tauturu. Ia hi‘ohia, e mea na’ina’i roa te mea e faataa‘e nei ia’na i te tahi atu mau taata i rotopu i te nahoa. Aita e taata i tamata i te tapea ia’na ia haere e tae roa’tu i mua ia Iesu. E mea papû e, aita atoa te mau Aposetolo i haapa’o noa’tu ia’na, aita hoi i tamata i te tapea ia’na. Tera râ, te vai ra te hoê mea tei faataa‘e ia’na i te tahi atu mau taata atoa i rotopu i teie nahoa taata i taua mahana ra. Noae, ua mo‘e roa oia i roto i te nahoa taata, ua faaoti râ oia ma te paraparau ore e haere tamau oia i mua e ta’na opuaraa i roto i to’na upoo: haere i te Faaora ra, ma te ti‘aturi e, e mana To’na no te faaora ia’na, e haapa’o mai Oia ia’na, e e pahono mai Oia i to’na hinaaro. Teie noa te mea hoê roa i faataa‘e ia’na i te nahoa taata. Ua haere mai te nahoa taata e hi‘o, area teie vahine nei, i haere mai oia e tii i te ora.

Te vai faahou ra te tahi mau aamu au roa i roto i te mau papa‘iraa mo‘a no ni‘a i te hoê taata faaroo i rotopu i te nahoa taata. Tei rotopu Alama i te mau tahu‘a iino a te Arii Noa. E mau taata teie tei parauhia e, ua faateiteihia ratou i roto i te teoteo o to ratou aau, e mau taata faatau e te haamori idolo, e te parau i te mau parau haavare e te maamaa i te taata.2 Ua faahuru‘e ratou i te e‘a o te Fatu ra, i te mea e, aita ratou i rave i te reira mau mea ma te ite.3 Ia poro a‘era Abinadi i te parau no te tatarahapa, ua tahitohito maira ratou ia’na, e i te hopea ra, ua taparahi pohe ia’na. E nahoa iino teie. Area râ, mai ta te papa‘iraa mo‘a e faaite ra, « te parahi ra râ te tahi i rotopu ia ratou ra »,4 o vai tei ti‘aturi. O Alama ana‘e tei ti‘aturi i te mau mea ta Abinadi i haapii ra. Ma te itoito, ua haere ti‘a mai oia i rapae au i te nahoa no te pee i te Faaora. Aita e nehenehe e parau te puai o te mana faaûru o teie taata hoê i rotopu i te nahoa taata i roto i te aamu o te Ati Nephi.

Hoê o te mau nahoa taata matau-maitai-hia i roto i te Buka a Moromona, o te nahoa ïa i parahi i roto i te fare rahi e te aano i roto i te orama a Lehi no ni‘a i te tumu raau o te ora. Ua î roa taua fare ra i te taata, te taata paari, te taure‘are‘a, te tane e te vahine, te tahitohito e te faatoro maira ratou i te rima i ni‘a i te feia e amu ra i te hotu no te tumu raau.5 Tera râ hoi, te tahi pae o tei amu i te hotu ua faaroo ratou i te nahoa taata e “ma‘iri ihora ratou i te mau e‘a au ore ra, mo‘e atura.6 Area râ, te vai ra te tahi pae, tei amu atoa i taua hotu ra, e aita ratou i tau‘a atu i te nahoa taata.7 Teie ïa te mau taata tei fanao i te taatoaraa o te mau haamaitairaa o te tumu raau o te ora.

Te ti‘araa mau, e ere teie mau aamu no ni‘a i te mau nahoa taata, no ni‘a râ i te mau taata tata‘itahi i roto i taua mau nahoa taata ra. E au to ratou parau no outou e no‘u. Tei roto tatou paatoa i te nahoa taata o teie nei ao. Tatou paatoa, ua au to tatou huru i te vahine ra tei haere mai i te Faaora ra, noa’tu te nahoa taata. Te vai ra tera faaroo i roto ia tatou paatoa e, na te hoê noa a‘e tapea e horo‘a mai i te ora i to tatou varua mauiui e te tauturu i to tatou mau hinaaro tumu.8 Te mau melo apî o te Ekalesia i roto i te mau fenua e rave rahi mai ia Alama te huru. E faaroo ratou i te parau no te ora, eiaha râ te toe‘a o te utuafare e aore ra, te mau hoa. Noa’tu râ i te reira, ua itoito ratou i te farii i te evanelia e ua faatoro i te hoê e‘a na roto i te nahoa taata. Te feruri nei au e, te taa ra ia tatou tata‘itahi i te auraa no te parau e, e amu i te hotu no te tumu raau o te ora i mua i te aro o te feia e tahitohito mai, e tae noa’tu i te auraa no te parau ra e, ia imi i te mau rave’a atoa eiaha e tau‘a atu ia ratou.

E riro te tautooraa i roto i te nahoa taata o te ao nei ei ohipa teimaha e o te vaiiho otare noa ia tatou. E riro atoa ta ratou hutiraa i te taata hoê e titau ra ia haere i mua ia roaa te hoê mea maitai a‘e, ei hutiraa puai e te fifi atoa ia aro.

O vai te nehenehe e farerei, e paturu e i te hopea ra, e faaora i te hoê taata i rotopu i te nahoa taata hau atu i te maitai i te Faaora ? Ua ite Oia i te auraa no te parau ra, e haere tamau maite noa i rotopu i te nahoa faatura ore e ia haapa‘o tamau noa. Eita te nahoa taata o te ao nei e farii Ia’na, ma te parau e, « aita o’na huru, e te nehenehe » e « aita hoi o’na e hoho‘a hinaaro atu ai tatou ia’na ».9 Te na ô ra te Arii Beniamina e, « e mana’o ratou e, e taata ana‘e oia ».10 I muri mai, te papa‘i ra Isaia i te parahiraa o te Mesia i rotopu i te nahoa taata o te ao na roto i teie mau parau:

« I vahavahahia oia, e aore i haapa’ohia e te taata ; e taata mataro i te oto, e ua ite hoi i te mihi… I vahavahahia oia, e aore oia i mana’o-maitai-hia e tatou nei.

« Ua rave mau râ oia i to tatou paruparu, e ua hopoi ê oia i to tatou oto: ua parau râ tatou ia’na e, tairi utua to’na ; mai te taata tairihia e te Atua, i pohe ai ra ».11

Ua papa‘i o Nephi e « E no to ratou ino rahi, e mana’o ai to te ao nei e, e mea faufaa ore oia ».12

I te pae hopea râ, teie Tamaiti Fanau Tahi a te Atua tei haava hape-pinepine-hia e tei taa-ore-hia, e matara mai oia mai roto mai i te nahoa oia Tei Faatahinuhia, te Faaora e te Taraehara no te ao nei. Ua tohu haehaahia taua haereraa mai i rapae i roto i te faahitiraa parau a te Faaora iho i mua i te tahi mau tahu‘a e te tahi mau peresibutero e, « o te ofai i faaru‘ehia e te feia patu fare ra, ua faarirohia ïa ei ofai tiavâ ».13

E au mau taea‘e e au mau tuahine here, te pure nei au ia ti‘a ia tatou tata‘itahi ia haere ti‘a na roto i te nahoa taata o te ao nei ma te hau. I roto i te mau huru faito atoa o te oraraa nei, e haere ana‘e tatou i mua ma te maniania ore e ma te hinaaro papû e tae roa’tu i te Faaora ra, ma te ti‘aturi e, e haapa‘o oia ia tatou, e e mana To’na no te rapaau e no te faaora ia tatou. E imi ana‘e tatou i ta’na parau no te ora, e amu hope roa ana‘e tatou ma te tamau maite, e ma te itoito i te hotu no roto mai i taua mau parau ra. Na roto i te i‘oa o Iesu Mesia ra, amene.

TE MAU NOTA

  1. Luka 8:45.

  2. A hi‘o Mosia 11:5-11.

  3. A hi‘o Mosia 12:25-27.

  4. Mosia 17:2.

  5. A hi‘o 1 Nephi 8:27.

  6. 1 Nephi 8:28.

  7. A hi‘o 1 Nephi 8:33.

  8. A hi‘o Luka 4:18.

  9. Isaia 53:2.

  10. Mosia 3:9.

  11. Isaia 53:3-4.

  12. 1 Nephi 19:9.

  13. Mataio 21:42.