Joulukorttini Obregónista

Kun palvelin lähetystyössä Meksikossa, toverini ja minä tapasimme miehen, joka oli kotoisin Obregónista, Luoteis-Meksikossa lähellä Kalifornianlahtea sijaitsevasta kaupungista. Hän oli kiinnostunut palautettua evankeliumia koskevasta sanomastamme, mutta hänellä oli vain 10 minuuttia aikaa keskustella, koska hänellä oli kiire junaan. Opetimme hänelle kaiken, mitä sinä lyhyenä aikana pystyimme, ja annoimme hänelle Mormonin kirjan ja kaikki mukanamme olleet lehtiset. Tuohon aikaan lähetyskentällämme ei ollut lähetyssaarnaajia Obregónissa.

Muutama kuukausi myöhemmin sain joulukortin joltakulta Obregónista. Katsoin korttia ja mietin, kuka sen oli voinut lähettää. Sitten tajusin, että sen oli lähettänyt mies, jonka kanssa olimme puhuneet 10 minuuttia. Ripustin kortin asuntomme seinälle muiden joulukorttien joukkoon, joita toiset vanhimmat ja minä olimme saaneet.

Joulun jälkeen olin heittämässä korttia pois, kun tunsin kehotuksen säilyttää sen. Kehotus ei ollut kuultava ääni vaan tunne sydämessäni. Sen sijaan että olisin heittänyt kortin pois panin sen matkalaukkuuni.

Joitakin kuukausia myöhemmin, kun olin lukemassa lähetyskodista saamaani kuukausittaista kirjettä, panin merkille ilmoituksen, että Obregón avattaisiin lähetystyölle. Jälleen kerran ajattelin: ”Miten tuo kaupunki taas liittyykään minuun?” Sitten muistin sieltä kotoisin olevan miehen, jonka olimme tavanneet. Kaivelin matkalaukkuani ja löysin joulukortin. Kirjoitin korttiin: ”Nämä vanhimmat ovat ystäviäni, ja lähetän heidät opettamaan sinulle lisää evankeliumia.” Sitten lähetin kortin vanhimmille, jotka olivat saaneet tehtävän palvella Obregónissa, ja pyysin heitä ottamaan kortin mukaansa ja käymään tämän miehen luona.

Pian sain kirjeen vanhimmilta Obregónista. Siinä luki: ”Rakas vanhin Ramos, työ täällä on ollut niin vaikeaa, että lähetysjohtaja aikoi ottaa meidät pois täältä, kunnes saimme korttisi. Menimme tapaamaan tätä veljeä, ja hän oli niin innoissaan sanomastamme, että hän vei meidät tapaamaan kaikkia sukulaisiaan ja ystäviään. Tämän veljen ansiosta olemme panneet alulle seurakunnan.”

Vuosia on kulunut, ja nyt Obregóniin on perustettu kolme vaarnaa. Tunnen itseni nöyräksi tietäessäni, että koska olin kuunnellut Hengen kehotuksia, minua siunattiin niin, että sain pieneltä osaltani auttaa veljiäni ja sisariani Obregónissa saamaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin.