2011
Perheiltaideoita
Joulukuu 2011


Perheiltaideoita

Tässä numerossa on artikkeleita ja toimintoja, joita voidaan käyttää perheillassa. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä.

”Palvelin naimattomana jäsenenä”, s. 12: Luettuanne sisar Burdettin kertomuksen keskustelkaa siunauksista, joita palveleminen kirkossa tuo. Voisit pyytää perheenjäseniä kertomaan jostakin merkityksellisestä kokemuksesta, joka heillä on ollut heidän palvellessaan jossakin kirkon tehtävässä.

”Rauhaa ja iloa siitä tiedosta, että Vapahtaja elää”, s. 18: Kysy perheenjäseniltä, mitä he voivat tehdä Vapahtajan puolesta ensi vuonna. Lukekaa artikkelin viimeiset kappaleet kohdasta ”Meidän lahjamme Hänelle”. Mikä vanhin Nelsonin mukaan on suurin lahja, minkä me voisimme antaa Herralle?

”Oi Häntä kumarramme”, s. 42: Valitse ennen oppiaiheen pitämistä rukoillen artikkelista se osuus tai ne osuudet, jotka parhaiten sopivat perheellesi. Jos valitset paimenia koskevan osuuden, voit halutessasi kertoa presidentti Monsonin neuvosta, jonka mukaan emme saa ”koskaan viivytellä kehotuksen noudattamista”, ja keskustella perheesi kanssa tämän ajatuksen merkityksestä. Havainnollista tätä ajatusta nuoremmille lapsille kuiskaamalla heidän korvaansa jokin ohje ja kannustamalla heitä noudattamaan sitä.

”Tutustu veli Josephiin”, s. 58: Ota esiin kuva Joseph Smithistä, kun luet artikkelissa olevan luettelon häntä koskevista tiedoista. Voisitte oppiaiheen jälkeen pelata peliä, jotta näette, kuinka monta asiaa perheenne muistaa.

Nuo sanat”, s. 60: Kun olette lukeneet kertomuksen yhdessä, keskustelkaa siitä, mitä perheenjäsenet voivat sanoa, jos joku käyttää rumia sanoja heidän seurassaan. Voit myös halutessasi selittää pienille lapsille, miksi kohdassa 2. Moos. 20:7 meitä kielletään käyttämästä väärin Herran nimeä (ks. myös OL 63:60–64).

Keskusteluja ja Hengen tuntemista yhdessä

Kun kuuluin nuorten aikuisten seurakuntaan, vietin perheiltaa seurakuntaperheeni kanssa. Yksi parhaiten mieleen jääneistä perheilloista, mihin olen koskaan osallistunut, oli ilta, josta vastuussa olivat kokoaikaiset lähetyssaarnaajat.

Lähetyssaarnaajavanhimmat pyysivät muutamia seurakuntamme käännynnäisistä kertomaan kääntymyksestään. Käännynnäisten puhuessa Henki oli kiistatta läsnä.

Käännynnäisten kerrottua kääntymyksestään ajatukseni palasivat omiin lähetystyökokemuksiini – sekä kokoaikaisena että elinikäisenä lähetyssaarnaajana. Arvioin uudelleen sitä, miten vein evankeliumia eteenpäin jokapäiväisissä toimissani, ja pohdin sitä edelleen seuraavina viikkoina.

Kun minut myöhemmin kutsuttiin vastaamaan perheilloista seurakunnassa, huolehdin siitä, että ”kääntymyskertomusten ilta” -toimintaa jatkettiin ja aika ajoin eri käännynnäisiä seurakunnassamme pyydettiin osallistumaan.

Janna McFerson, Kalifornia, USA