Ystävällinen kuiskaus

”Carson on täällä tänään”, Jamesin äiti sanoi osoittaen poikaa käytävällä Alkeisyhdistyksen luokan vieressä.

James voihkaisi. Carsonilla oli farkut ja jokin vanha paita. James tiesi, etteivät hänen äitinsä ja isänsä päästäisi häntä ikinä sellaisissa vaatteissa kirkkoon, mutta eipä silti – eivät he ikinä antaisi hänen tehdä monia muitakaan asioita, joita Carson teki.

Viime viikolla koulussa Carson oli poistettu luokasta, koska hän oli väittänyt vastaan opettajalle. Carson pilkkasi Jamesia aina siitä, miten hän pukeutui, ja kiusasi häntä siksi, että hän oli lyhin poika koulussa.

”Mitä jos Carson huutaa sisar Winille tai aloittaa tappelun?” James kysyi.

”Olen varma, ettei mitään sellaista tapahdu”, äiti sanoi. ”Carson ei ole koskaan ollut kirkossa, ja luultavasti häntä vähän pelottaa.”

Kun oppitunti alkoi, sisar Win kysyi, kuka oli tuonut luokkaan pyhät kirjoituksensa. James kohotti kätensä muiden oppilaiden kanssa, mutta Carson pudisti päätään. Hän näytti nololta, mikä yllätti Jamesin. Carson heitti yleensä jonkin vitsin, kun ei ollut tehnyt läksyjään. Mutta mitä enemmän James asiaa ajatteli, sitä enemmän hän pohti, millaista olisi mennä ensimmäistä kertaa uuteen kirkkoon.

Sisar Win antoi Carsonin käyttöön omat pyhät kirjoituksensa. Kun tuli Carsonin vuoro lukea pyhien kirjoitusten kohta, James alkoi olla huolissaan. Mitä jos Carson heittäisi pyhät kirjoitukset lattialle tai kieltäytyisi lukemasta?

Mutta Carson ei tehnyt mitään sellaista. Hän tuijotti sivulla olevia sanoja otsa rypyssä. Hetken päästä James tajusi, ettei Carson osannut lukea kovin hyvin. James ei ollut koskaan aiemmin huomannut sitä koulussa.

James kumartui Carsonin puoleen ja kuiskasi: ”Totisesti.”

Carson näytti yllättyneeltä mutta sanoi sanan ja jatkoi jakeen lukemista. Kun hänellä oli vaikeuksia jonkin sanan kanssa, James auttoi häntä. Vuoronsa lopussa Carson katsoi Jamesia ja nyökkäsi hieman.

James ei tiennyt, olisivatko asiat toisin koulussa sen jälkeen. Hassua oli, ettei hän välittänyt siitä. Hänestä tuntui hyvältä tietää, että hän oli auttanut poikaa, joka aina kiusasi häntä, eikä kukaan voisi viedä häneltä pois sitä tunnetta.