Kirjeitä isoäiti Whittleltä

Kun vanhin Richard G. Scott oli pieni, hänen isänsä ei ollut kirkon jäsen. Hänen äitinsä oli jäsen mutta ei käynyt kirkossa kovin usein. Kun Richard täytti kahdeksan, häntä ei kastettu. Sitten isoäiti Whittle tuli käymään.

Isoäiti Whittle oli erittäin hyvä esimerkki. Hän auttoi Richardia ja tämän veljiä oppimaan, kuinka tärkeää on mennä kasteelle ja käydä kirkossa. Pian Richard ja hänen vanhempi veljensä kastettiin.

Aina kun Richardilla oli kirkossa pidettävänä puhe, hän soitti isoäiti Whittlelle ja pyysi ideoita. Pian hän sai postissa kirjeen, jonka mukana oli hänen isoäitinsä hänelle kirjoittama puhe. Kun hän tuli vähän vanhemmaksi, isoäiti lähetti hänelle vain puheen rungon ja ideoita auttaakseen häntä kirjoittamaan puheensa itse. Richard tiesi aina, että isoäiti Whittle rakasti häntä ja rakasti evankeliumia.

Yliopistossa Richard tapasi toisen hyvän esimerkin. Hänen nimensä oli Jeanene. Yhtenä iltana Jeanene sanoi Richardille: ”Kun minä menen naimisiin, menen naimisiin temppelissä uskollisen kotiin palanneen lähetyssaarnaajan kanssa.” Richard päätti rukoilla, pitäisikö hänen lähteä lähetystyöhön. Pian hän ja Jeanene lähtivät kumpikin lähetystyöhön. Kotiin palattuaan Richard ja Jeanene solmivat avioliiton Mantin temppelissä Utahissa Yhdysvalloissa.