2023
Te U Tui Fēfē ki he Meʻa Kuo Teʻeki Ke U Mamata ki Aí?
ʻEpeleli 2023


“Te U Tui Fēfē ki he Meʻa Kuo Teʻeki Ke U Mamata ki Aí?,” Liahona, ʻEpeleli 2023.

Kakai Lalahi Kei Talavoú

Te U Tui Fēfē ki he Meʻa Kuo Teʻeki Ke U Mamata ki Aí?

Naʻa mo e taimi ʻoku hangē ʻoku ʻikai lava ke tau sio ai ki he ongoongoleleí, te tau kei lava pē ʻo fili ke maʻu ʻa e tuí.

ʻĪmisi
fefine ʻoku sio ki tuʻa ʻi ha matapā sioʻata

“ʻOku ʻikai pē mahino kiate au ʻa e malava ke te tui ki he meʻa kuo teʻeki ke te mamata ki aí. ʻOku ʻikai ke u ʻilo pe te u maʻu fēfē ʻa e faʻahinga tui peheé.”

Naʻá ku ofo ʻi he fakamatala hoku tuongaʻané. ʻOkú ma vāofi, pea naʻá ne vahevahe mai ha ngaahi faingataʻa naʻá ne fehangahangai mo ia. Kuo taʻu lahi ʻa ʻene māmālohi ʻi he Siasí, ko ia ne u vahevahe ange ʻeku fakaʻamu ke ne tui ki ha meʻa—ha faʻahinga meʻa pē—ʻo kau ki ha Tamai Hēvani ʻofa pea mo ha taumuʻa māʻolunga ange ki he moʻui fakamatelié.

Ka naʻe fakatupu fakakaukau ʻene leá: Ko e hā ʻoku ou tui ai kia Kalaisi mo e meʻa kotoa pē fekauʻaki mo e ongoongoleleí neongo ʻoku lahi fau e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke tau sio ki aí?

Ko e Tuí ʻa e Mālohi Maʻongoʻonga Tahá

ʻOku hoko atu e kole mai ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ke fakaloloto ʻetau tuí, koeʻuhí ke tau lava ʻo matuʻuaki e ngaahi ʻohofi ʻa e filí ʻi he ngaahi ʻaho ka hoko maí. ʻOku mahuʻinga kiate au ʻene fili ke akoʻi kiate kitautolu ha faʻahinga meʻa pē fekauʻaki mo e ongoongoleleí, ka ʻokú ne akonaki maʻu pē kau ki he meʻa tefito ʻo e ongoongoleleí—ʻa e tuí—ʻaki hono poupouʻi kitautolu ke fakamālohia hotau ngaahi fakavaʻe fakalaumālié,1 tauhi e ivi fakalaumālié,2 pea fakamālohia ʻa e tui te ne lava ʻo hiki e ngaahi moʻungá.3

Ko e tuí ʻa e tali mālohi taha ki he ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e ongoongoleleí. Fakatatau kia ʻAlamā, ko e “holi ke tuí” (ʻAlamā 32:27) ko e kamataʻanga faingofua ia ki he ongoongolelei kakato ʻo Sīsū Kalaisí, ka ʻi he taimi tatau ʻe lava ke hoko e tuí ko e “mālohi maʻongoʻonga taha ʻoku malava ke tau maʻu ʻi he moʻuí ni”4 ki hono maʻu e ngaahi talí mo kei maʻu ʻa e ʻamanaki leleí.

ʻĪmisi
Ko hono fakamavaeuaʻi ʻe Mōsese ʻa e Tahi Kulokulá

Tā fakatātaaʻi ʻe ʻEmily Jones

Mamata pe ʻIkai Mamata Ki Ai, ko e Tuí ko ha Fili

ʻI heʻeku ako ʻa e Fuakava Motuʻá ʻi he taʻu kuo ʻosí, naʻá ku maʻu ha ngaahi ʻilo fekauʻaki mo hono pukepuke ʻo e tuí. Naʻá ku lau fekauʻaki mo e kakai ʻIsileli ne fakatauʻatāinaʻi ʻe he ʻOtuá mei he nofo pōpula ʻi ʻIsipité, pea naʻá ku fifili pe naʻe mei fēfē ʻa e ongo ke mātā tonu ki he ngaahi mana mataʻāʻā mo taʻeʻamanekina ne mamata ki ai ʻi he lolotonga ʻenau moʻuí.

Ka naʻe fakaʻau ke u loto-ʻita ʻi heʻeku mamata ki he fetōʻaki ʻenau tuí—te nau mamata ki ha ngaahi mana pea fakafetaʻi ki he ʻOtuá, hili iá ʻe mole leva ʻenau tuí pea nau lāunga kiate Ia ʻi he taimi ne nau fehangahangai ai mo e ngaahi ʻahiʻahí pe taʻefiemālié. Naʻe fakatauʻatāinaʻi kinautolu ʻe he ʻEikí mei ʻIsipite, fakamavaeua e Tahi Kulokulá ke nau kolosi he fonua mōmoá, pea fakatupunga ke ʻuha hifo ha “mā mei he langí” (ʻEkesōtosi 16:4) (ʻoku ou saiʻia ʻaupito he maá, ʻoku ʻikai ke u faʻa mafakakaukaua e meʻa naʻe hokó!), pea ʻi he hili kotoa iá, naʻe kei taʻetui pē ʻa e fānau ʻIsilelí ʻo nau pehē, “Ko e hā kuó mo ʻomi ai ʻa kimautolu mei ʻIsipite ke mau mate he toafá ni?” (Nōmipa 21:5).

ʻI he kamataʻangá, naʻá ku fuʻu ʻohovale ʻi heʻenau ngaahi fakafōtungá. ʻOku anga fēfē ʻenau veiveiua ki he ʻOtuá pea fuʻu taʻehoungaʻia hili e meʻa kotoa kuó Ne fakahoko mataʻāʻā maʻanautolú?

“Kapau naʻá ku siotonu ʻi he faʻahinga mana ko iá, he ʻikai ʻaupito ke u toe veiveiua ʻi heʻeku tuí pe toe fehuʻia ʻa e Tamai Hēvaní!” Ko ʻeku fakakaukaú ia. Ka ʻi heʻeku fakalaulauloto lahi angé, naʻá ku fakatokangaʻi kuó u halaia foki mo au ʻi he tui mamaha ko ʻení.

ʻI he taimi ʻoku ou fehangahangai ai mo e ngaahi faingataʻá, ʻoku ou faʻa fehuʻia he taimi ʻe niʻihi pe ʻoku ʻiate au koā ʻa e Tamai Hēvaní, neongo kuo tā tuʻo lahi ʻEne fakahaaʻi mai Ia kimuʻá. ʻOku ou manatu ki ha ngaahi taimi ne ʻi ai haʻaku ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e ongoongoleleí pe taimi ne u ongoʻi ai kuo fakangaloki au koeʻuhí naʻe ʻikai taʻofi ʻe heʻeku talangofuá ʻa e taʻetotonú pe ʻomi vave ha ngaahi mana ʻo hangē ko ia ne u fiemaʻú.

Ka kuó u ʻiloʻi ko e kī ki hono tauhi ʻeku tuí ʻi he ngaahi taimi ko ʻeni ʻo e fakafehuʻiá, ʻoku ʻikai ko e tatali ke tō ha mā mei he langí ka ʻi hono fai pē ha filí:

Ko ha fili ke tuí.

Ko Hono Fai ʻo e Fili ke Tuí

ʻE poupouʻi kitautolu ʻe he māmaní ke tau fekumi ki ha fakapapau pe ko ha fakatonuhia ʻo ʻetau veiveiuá pe ngaahi fehuʻí mei ha fekumi vave ʻi he ʻinitanetí pe mei hotau ngaahi mahení. Ka ko e founga pē ʻe taha ke maʻu ai ha ngaahi moʻoni haohaoa mo tuʻuloá, ko hono fakaʻaongaʻi e tuí mo hono fakaafeʻi e Laumālié ke tataki kitautolú.

ʻI heʻeku fehangahangai mo e fili ke tui pe ʻikai tuí, ʻoku ou fekumi ki he Laumālié neongo ʻene faingataʻá; ʻoku ou manatu ki he ngaahi taimi naʻá ku ongoʻi ai e fanafana mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻa e moʻoní ki hoku lotó; ʻoku ou fakalaulauloto ki he meʻa ʻoku ʻiloʻi ʻe hoku laumālié ʻoku moʻoní; ʻoku ou fakakaukau ki he taimi ne u ongoʻi ai e ʻofa haohaoa ʻa e Tamai Hēvaní; pea ʻoku ou tokanga taha ki he ngaahi ʻaloʻofa mo e mana fakaʻaho kuó u mātā ʻi heʻeku moʻuí, hangē ko e malava ke u ongoʻi e nongá ʻi he uhouhonga ʻo e faingataʻá pe ko e fiefia ʻo e fakatomala ʻia Kalaisí.

ʻOku ou ʻilo ʻoku moʻoni e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí he ʻoku fakahā mai maʻu pē ʻe he Laumālié ʻa e moʻoni ko iá kiate au ʻi he taimi ʻoku ou fai ai ʻa e fili ko ia ke fekumi kiate Ia kae ʻikai ko e fekumi ki he ngaahi talí ʻi ha toe feituʻu kehé—ʻi he taimi ʻoku ou holi mo fili ai ke tuí.

ʻIo, ʻe faingofua ke tui ki he Tamai Hēvaní hili ha mātā tonu ʻi ha ngaahi mana, ka ʻoku ʻikai fakatupu ʻe he ngaahi maná ʻa e tuí—ko hono fakamālohia ko ia ʻo e tuí ʻokú ne fakaafeʻi e ngaahi maná (vakai, Mātiu 17:20). ʻOku ʻikai ko e tuí ʻa e sio pea tuí—ka ko ha fili ke tui kimuʻa pea mahino kakato kiate koé, fekumi ki he ngaahi moʻoní ʻaki ʻa e lotó, pea mo hono tanumaki ʻa e tuí ʻaki ʻa e māʻoniʻoní (vakai, ʻAlamā 32:40–43).

ʻĪmisi
Ko e vakai ʻa Tōmasi ki he ngaahi fakaʻilonga ʻo e faʻó ʻi he toʻukupu ʻo Sīsuú

ʻOku Tāpaukiʻi Kitautolu ʻi Heʻetau Tuí

ʻI heʻeku foki ki heʻeku fepotalanoaʻaki mo hoku tuongaʻané, naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ʻe ʻi ai ha meʻa te u lea ʻaki te ne fakalotoʻi ia ki he ngaahi moʻoni ʻoku ou mahuʻingaʻia ai ʻi hoku lotó. Ka naʻe fakafokifā hono fakamanatu mai kiate au ʻa e talanoa ʻo e ʻAposetolo ko Tōmasí. Ko ia ne u vahevahe ia mo ia.

Naʻe faivelenga ʻa Tōmasi ki he Fakamoʻuí lolotonga ʻEne ngāue fakafaifekaú ka naʻe ʻikai ke ne tui kuo toe tuʻu hono ʻEikí kae ʻoua kuó Ne mamata tonu kiate Ia. ʻI heʻene ongoʻi e mata ʻo e faʻó ʻi Hono toʻukupú, naʻe faifai peá ne tui, pea folofola ange ʻa e Fakamoʻuí kiate ia, “Tōmasi, ko e meʻa ʻi hoʻo mamata kiate aú, ko ia kuó ke tui ai: ʻoku monūʻia ʻa kinautolu ʻoku ʻikai mamata, kae tuí” (Sione 20:29; tānaki atu hono fakamamafaʻi).

Pea ne u fai leva ʻeku fakamoʻoní: “Kuó u lavaʻi ha ngaahi faingataʻa lahi ʻi heʻeku moʻuí ke u taʻetui ai ki ha Tamai Hēvani ʻoku ʻofa ʻiate au mo ha Fakamoʻui kuó Ne tokoniʻi au ke u maʻu ʻa e fiefiá mo e nongá ʻi he meʻa kotoa pē. Mahalo he ʻikai ke u lava ʻo sio fakataautaha kiate Kinaua, ka ʻoku ou mamata kiate Kinaua ʻi he ngaahi tuʻunga kehekehe ʻo e leleí ʻi he māmaní. ʻOku faingataʻa ʻa e moʻuí, ka ʻoku fakamanatu mai ʻe he tui kiate Kinauá ko hai au pea mo ʻeku taumuʻá, pea ʻoku ou manatuʻi ʻa e ngaahi tāpuaki kuó Na talaʻofa maʻakú. Ko e taimi kotoa pē ʻoku ou fili ai ke maʻu ʻa e tuí, ʻoku ou ongoʻi ʻi hoku lotó ʻokú Na ʻi ai, pea ʻoku moʻoni ʻa e ongoongoleleí.”

Ne fakaʻosi lelei ʻema fepōtalanoaʻakí. ʻOku ʻikai ke u ʻilo pe ʻe vave haʻane fili ke foki mai ki he ongoongoleleí, ka naʻá ku fakaafeʻi ia ke kamata ʻaki pē ha holi ke tui.

ʻOku ʻikai ke ʻai ʻe he māmaní ke faingofua maʻu pē ʻa e maʻu ʻa e tuí. Ko hono moʻoní, mahalo te tau ongoʻi he taimi ʻe niʻihi hangē ʻoku taʻeʻaongá ʻa ʻetau ngaahi fāifeinga ke faivelengá ʻi heʻetau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻá pe ongoʻi hangē kuo tāpuni mai ʻa e langí kiate kitautolú. Ka ko hono fakatupulaki mo tauhi maʻu ʻetau tuí ko ha founga fakalelei ia ʻoku fiemaʻu ki ai ʻa e ʻamanaki lelei ki he Fakamoʻuí, falala ki he Tamai Hēvaní, pea ngāueʻi hotau tafaʻakí. Pea ʻi he hokohoko atu hoʻo fili ʻa e tuí, ʻe lava ke maʻu ai e ola naʻe fakamatalaʻi ʻe ʻEletā L. Uitinī Keleitoni, ʻi heʻene kei hoko ko e mēmipa ʻo e Kau Palesitenisī ʻo e Kau Fitungofulú: “He ‘ikai fuoloa kuó ke ʻiloʻi ne ke fai ʻa e fili lelei tahá. ‘E hanga ʻe hoʻo fili lototoʻa ke tui kiate Iá ʻo faitāpuekina taʻefaʻalaua mo lauikuonga koe.”5

ʻI he taimi ʻoku ou fili ai ke tuí, tautautefito ki he taimi ʻoku mahino ai kiate au te u lava ʻo fili ke ʻoua naʻá ku tuí, ʻoku ou maʻu ha ngaahi tāpuaki, aʻusia ha ngaahi mana, pea ongoʻi ha fiefia lahi ʻo hangē ko ia kuo talaʻofa mai ʻe he Fakamoʻuí mo e palōfitá. Pea ko e taimi ʻe niʻihi, neongo e ngaahi faingataʻa ʻoku ou fehangahangai mo iá mo e ngaahi fehuʻi ʻoku ou maʻu ʻoku teʻeki ke talí, ko e mana maʻongoʻonga taha ʻi heʻeku moʻuí ko e taimi ko ia ʻoku ou fili ai ke tui kia Sīsū Kalaisí, ʻoku ou mamata kiate Ia. ʻOku ou ʻiloʻi Hono toʻukupú, Hono mālohí, mo ʻEne māmá ʻi heʻeku moʻuí.

ʻOku ou ʻilo te ke lava ʻo fai e meʻa tatau.