Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 39: ʻOku Fakafiefiaʻi Au ʻe he Hivá


Lēsoni 39

ʻOku Fakafiefiaʻi Au ʻe he Hivá

Taumuʻá

Tokoniʻi ʻa e fānau taki taha ke mahino ʻe lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he ngaahi hiva ʻoku lelei ke tau ongoʻi fiefia pea mo fakamanatu mai ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsuú.

Teuteú

  1. Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e 1 Samuela 16:19–23; ʻEta 6:2–12; mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá 25:12.

  2. Ngaahi nāunau ʻoku fiemaʻú:

    1. Tohi Tapu, Tohi ʻa Molomona, mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá.

    2. Fakatātā 1–61, Ko e Fononga mei Nāvuú (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 410; 62493); fakatātā 1–68, Ko e Tā Haʻape ʻa Tēvita maʻa e Tuʻi ko Saulá; fakatātā 1–69, Ko e Ngaahi Vaka ʻo e Kau Sēletí.

  3. Fai mo e ngaahi teuteu ki ha ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulaki te ke fie fakaʻaongaʻi.

Fakatokanga ki he faiakó: Mahalo te ke fie fakaafeʻi ʻa e Fai Hiva ʻa e Palaimelí ke ne tokoni kiate koe ʻi he lēsoni ko ʻení.

Ngaahi ʻEkitivitī ke ako mei Aí

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

ʻEkitivitī ke taki ʻaki e tokangá

ʻAi ke tuʻu takatakai ʻa e fānaú ʻi ha fuopotopoto ʻo toutou hivaʻi ʻa e “Kapau ʻOku Ke Ongoʻi Fiefia” (Children’s Songbook, p. 226), mo fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi kupuʻi lea hangē ko e “pasi ho nimá,” “Tātā ho ʻuluʻulu vaʻé,” mo e “kemo ho matá.” Fakatātaaʻi ʻo fakatatau mo hono fakaleá.

Kapau ʻokú ke ongoʻi fiefia pea pasipasi ho ongo nimá

He kuo pau ke ʻasi mai ho fofongá

ʻO kapau te ke ʻilo hoʻo fiefiá

Pea ʻe ʻasi mai ho fofongá

Kapau ʻokú ke ongoʻi fiefia pea pasipasi ho ongo nimá

ʻEkitivitī ke taki ʻaki e tokangá

  • Ko e hā ʻa e faʻahinga ongo ʻokú ke maʻu ʻi hoʻo hivaʻi ʻa e foʻi hivá ni?

ʻE lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he hiva ʻoku leleí ke tau ongoʻi fiefia

Fakamatalaʻi ange ʻe lava ʻe he hiva ʻoku fakafiefiá, fakaʻofoʻofá, pe fakanonga lotó ʻo tokoniʻi kitautolu ke tau loto lelei. ʻI he taimi ʻoku tau loto mamahi, ʻita, pe ilifia aí, ʻe lava ʻe he ngaahi hiva leleí ʻo tokoniʻi kitautolu ke tau toe ongoʻi fiefia.

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–68, Ko e Tā Haʻape ʻa Tēvita maʻa e Tuʻi ko Saulá. Fai ange ʻa e talanoa ʻo e tā ʻe Tēvita ʻene haʻapé ki he Tuʻi ko Saulá ʻi he taimi naʻe ʻikai ongoʻi fiemālie ai ʻa e tuʻí, ʻo hangē ko ʻene hā ʻi he 1 Samuela 16:19–23.

Talanoá

  • ʻOkú ke pehē ko e hā hono ʻuhinga naʻe fakanonga ai ʻe he ngaahi hiva ʻa Tēvitá ʻa e Tuʻi ko Saulá?

  • Ko e hā ʻa e faʻahinga meʻalea ʻokú ke manako ke ke fanongo ki aí?

Fakatātaaʻi fakanounou ʻa e ngaahi meʻaleá ʻi hono fakalau maí.

ʻEkitivitií

ʻAi ke fakatātaaʻi ʻe he fānaú taki taha hano tā ʻo ha meʻalea, ʻo hangē ko ha piano, vaiolini, kītā, fuluta, pe haʻape, ʻi he lolotonga haʻo ngūnguuʻi atu ha foʻi hiva Palaimeli pe foʻi himi.

Fakamatalaʻi ange ʻe lava ʻe he hivá ʻo tokoniʻi kitautolu ke tau ongoʻi fiefia.

  • Ko e hā ʻa e foʻi hiva Palaimeli ʻokú ne tokoniʻi koe ke ke ongoʻi fiefiá?

Hivá

Tuku ke fili ʻe he fānaú ʻa e foʻi hiva ʻoku nau manako taha aí, pea ke hivaʻi ia mo kinautolu.

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–61, Ko e Fononga mei Nāvuú, mo ke fai ange ʻa e talanoa ko ʻení ʻi hoʻo lea pē ʻaʻaú:

ʻI he taimi ne mavahe ai ʻa e kau paioniá mei honau ngaahi ʻapi ʻi Nāvuú ki he fakahihifó, naʻa nau faʻoaki ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ne nau lavá ki ha ngaahi saliote fakafalé pe ngaahi saliote teketeke nimá. Naʻe pau ke nau tuku ʻa e konga lahi ʻo ʻenau koloá koeʻuhí he naʻe ʻikai ke hao ia ki ha feituʻu. Naʻe faingataʻa ʻa e fonongá, pea naʻe meimei ke ongosia ʻaupito ʻa e kau paioniá ʻi he fakaʻosinga ʻo e ʻahó.

ʻI he maluʻaki mai ʻa e poó, naʻe fakatahaʻi ʻe he kau paioniá ʻa ʻenau fanga monumanú mo ʻenau ngaahi salioté ʻo tau takatakai pea tafu mo ha fuʻu afi ʻi he loto mālie ʻi he fuopotopotó. Naʻe meaʻi ʻe he palōfita ko Pilikihami ʻIongí, ʻe fiefia ange ʻa e kakaí ʻi heʻenau fonongá ʻo kapau ʻe ʻi ai ha ngaahi hiva. Naʻá ne fakalotolahiʻi kinautolu ke nau hiva mo hulohula. Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe he kau paionia ko ia naʻa nau ʻomai ʻenau ngaahi vālingí, talamupité, mo ʻenau ngaahi nafá ke tā ʻaki ha ngaahi fasi. Naʻe hiva mo hulohula takai ʻa e toko taha kotoa pē ʻi he afí. Ko e taha ʻa e foʻi hiva naʻa nau manako taha aí ko e “Haʻu Kāingá.” Naʻe ʻoange ʻe he ngaahi hivá ha mālohi mo ha loto toʻa ki he kau paioniá. ʻI heʻenau ʻalu ke mohe ʻi he pō ko iá, hili ʻenau hiva mo hulohulá, naʻa nau ongoʻi fiefia.

Hivá

ʻAi e fānaú ke nau tangutu takai ʻi ha fuopotopoto mo fakakaukau ko ha kau paionia kinautolu ʻoku nau haʻohaʻo takai ʻi ha veʻe afi. Hivaʻi mo e fānaú ʻa e “Fānau Paionia” (Children’s Songbook, p. 214) pe ko hanau hiva manako ʻi he Palaimelí.

ʻOku tokoniʻi ʻe he ngaahi hivá kitautolu ke tau manatuʻi ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū

Fakamatalaʻi ange ʻoku fakamanatu ʻe he ngaahi hiva ʻi he lotú kiate kitautolu ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū. Kole ange ki he fānaú ke kuikui honau matá mo fakakaukau loto ʻoku nau fanongo ki he ngaahi fasi ʻoku tā pe hivaʻi ʻi he fale lotú kimuʻa ʻi he sākalamēnití.

  • ʻE tokoni fēfē ʻa e hivá kiate koe ke ke anga ʻapasia ai ʻi he lotú?

Fakamatalaʻi ange ʻoku mokoi ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū ke ʻafio ki heʻetau hivá. Lau leʻo lahi ʻa e ongo ʻuluaki konga sētesi ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 225:12 (ʻo aʻu ki he konga ʻo e ko e lotu kiate au). Fakamatalaʻi ange ʻoku tatau ʻa hono hivaʻi ʻo e ngaahi hiva ʻa e Siasí mo ha lotu ki he Tamai Hēvaní. ʻOku tau fakamālōʻia ai ʻa e Tamai Hēvaní ʻi he ngaahi tāpuaki ʻokú ne foaki maí. ʻI heʻetau hivaʻi ʻa e ngaahi hiva fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní mo Sīsuú ʻokú ne fakamanatuʻi kiate kitautolu ʻokú na ʻofa mo fie tokoniʻi kitautolu. Fakamatalaʻi ange ko e ngaahi hiva ko ia ʻoku tau hiva ʻi he houalotu sākalamēnití ʻoku ui ia ko e ngaahi himi.

  • Ko e hā ʻoku tau hiva ʻaki ai ʻa e ngaahi hivá mo e ngaahi himí ʻi he lotú?

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–69, Ko e Ngaahi Vaka ʻo e Kau Sēletí, pea fai ange ʻa e talanoa ʻo e folau mai ʻa e kau Sēletí ki he fonua ʻo e talaʻofá, ʻo hangē ko ia ʻoku hā ʻi he ʻEta 6:2–12. Fakamatalaʻi ange naʻe hivaʻaki ʻe he kau Sēletí ha ngaahi hiva ʻo e fakalāngilangi ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū ʻi he lolotonga ʻo ʻenau ʻi honau loto lafalafá, pe vaká.

Talanoá

  • ʻOkú ke pehē ko e hā naʻe hiva ai ʻa e kau Sēletí ʻi he lolotonga ʻenau folaú?

  • ʻOkú ke pehē naʻe ongoʻi fēfē ʻa e kau Sēletí ʻi he taimi ne fasitanunu mai ai ʻa e ngaahi peaú mo e matangí ki honau ngaahi vaká?

  • ʻE tokoni fēfē ʻenau hivá kiate kinautolu ʻi he taimi ne nau ilifia aí?

  • Kuó ke hivaʻi nai ha hiva ʻi ha taimi ne ke ilifia ai? Naʻe tokoni fēfē ia kiate koe?

Fakamoʻoní

Fakamoʻoní Fakamatalaʻi ange ha taimi ne ngaohi ai koe ʻe he hivá ke ke ongoʻi fiefia. Fakamanatu ange ki he fānaú ʻoku mokoi ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū ke ʻafio ki heʻenau hivaʻi ʻa e ngaahi hiva leleí. ʻI he taimi ʻoku nau hiva aí, te nau ongoʻi fiefia mo manatuʻi ʻoku ʻofa mai kiate kinautolu ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ke ke fakaʻaongaʻi ʻi he lolotonga ʻo e lēsoní.

  1. Hivaʻi ʻa e “Fakakata ke Fai” (Children’s Songbook, p. 253), pe ko e “ʻOku Ou ʻIlo Ko e Māmani” (Children’s Songbook, p. 230).

  2. Kapau ʻoku tokosiʻi ʻa e kalasí, peá ke ʻai ʻa e fānaú ke nau taki taha filifili mai ʻenau foʻi hiva Palaimeli ʻoku nau manako taha aí, pea mou hivaʻi kātoa mo e kalasí ʻa e ngaahi hiva ko iá.

  3. Faʻu ha ngaahi ipu pepa ke fakaʻaongaʻi ʻe he fānaú ko ha meʻa ke tātā tauhi ʻaki e taimí. Lingi ha kiʻi falukunga ʻoneʻone pe laise ki he loto ipu pepá. Tepiʻi tāpuni hifo ha ipu ʻe taha ke fehāngaaki mo e ipu laise pe ʻoneʻoné koeʻuhí ke ʻoua naʻa mahua ʻa e laisé pe ʻoneʻoné ki tuʻa. Hivaʻi ha foʻi hiva Palaimeli ʻi he lolotonga ʻo e fakaʻaongaʻi ʻe he fānaú ʻenau meʻa lulú. ʻE lava pē foki ke ke ʻomai ha ngaahi meʻalea ʻoku tā ke tauhi ʻaki ʻa e taimí.

  4. Fai ange ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau ʻa e talanoa ʻo Siosefa Sāmitá pea mo e kau taki ʻo e Siasí ʻi heʻenau ʻi he Pilīsone Kātesí. Naʻe tuku pōpula kinautolu ʻe he kau tangata koví neongo pē naʻe ʻikai ke ʻi ai haʻanau kovi naʻe fai. Naʻe meaʻi ʻe he palōfitá ʻoku ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻa ʻene moʻuí, pea naʻá ne ongoʻi mamahi ai. Naʻá ne kole ange kia Sione Teila ke ne hiva ange ki ai. Naʻe loto mamahi foki mo Sione, peá ne fakahā ange ai kia Siosefa ʻoku ʻikai te ne ongoʻi fie hiva ia, ka naʻe fakalotolahiʻi ia ʻe Siosefa. ʻI hono hivaʻi ʻe Sione ʻa e hiva fekauʻaki mo Sīsuú, naʻe ongoʻi nonga ange ai ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi he pilīsoné. Naʻe fakamanatuʻi ange ʻe he hivá ʻa e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū kiate kinautolú. Naʻá ne ʻoange ha mālohi mo ha loto toʻa.

Ngaahi ʻEkitivitī Kehe Maʻá e Fānau Iiki Angé

  1. Hivaʻi mo e fānaú ʻa e ngaahi hiva ʻoku nau manako taha aí. ʻAi ʻa e fānaú ke nau pasi leʻo siʻi pē ʻi heʻenau hivá. Fetalanoaʻaki mo e fānaú ki he founga ʻoku fakafiefiaʻi ai kinautolu ʻe he hivá.

  2. Teuteuʻi ha ngaahi fasi kehekehe kuo hiki tepiʻi ke fanongo ki ai ʻa e fānaú. Fakapapauʻi ʻoku taau ʻa e ngaahi fasi ko iá mo e Sāpaté.

  3. Tala ange ki he fānaú kuo ʻosi foaki mai ʻe he Tamai Hēvaní ha ngaahi fasi kalasi kehekehe. ʻOku faʻu e ngaahi fasi ʻe niʻihi ʻe he kakaí, pea ko e ngaahi fasi ʻe niʻihi ʻoku faʻu ia ʻe he ngaahi meʻa ʻoku ne ʻā takaiʻi kitautolu ʻi he māmaní. Fakahā ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ʻi natula ʻoku nau fakatupu ha ngaahi ongo hangē ha fasí, ʻo hangē ko e matangí, ʻuhá, fanga manupuná, fanga honé, mo e maná. ʻAi e fānaú ke nau faʻifaʻitaki ʻa e ngaahi ongo ko iá taki taha.