Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 46: Ko Hono ʻAloʻi ʻo Sīsū Kalaisí (Kilisimasí)


Lēsoni 46

Ko Hono ʻAloʻi ʻo Sīsū Kalaisí (Kilisimasí)

Taumuʻá

Ke tokoniʻi ʻa e fānau takitaha ke nau ongoʻi houngaʻia ʻi hono ʻaloʻi ʻo Sīsū Kalaisi.

Teuteú

  1. Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Mātiu 2:1–12 mo e Luke 1:26–35; 2:1–20.

  2. Kumi ha fanga kiʻi fakamatala mahinongofua ʻo fekauʻaki mo e fanauʻi ʻo e fānau ʻi hoʻo kalasí, hangē ko e feituʻu naʻe fanauʻi ai kinautolú, mo e lanu honau ʻulú, pea mo e feituʻu naʻa nau nofo ai ʻi he ʻuluaki uike ʻo ʻenau moʻuí. Fakatokangaʻi ange ʻa e ngaahi ongo ʻo e fānau ko ia naʻe pusiakiʻí.

  3. Kosi ha ngaahi konga laʻi pepa ke lausiʻi mo loloa (meimei ki he ʻinisi ʻe 8 lōloá pea ʻinisi ʻe 11/2 maaukupú) ki he ngaahi seini Kilisimasi. Kosi ha kongokonga laʻi pepa lausiʻi mo loloa fakafeʻunga ki he fānau takitaha ke ne faʻu ha seini ʻo kiʻi lōloa hake.

  4. Tohi ha kiʻi tohi ʻo fakamatalaʻi ʻa e seini Kilisimasí (vakai ki he lēsoní) ki he mātuʻa ʻo e fānau takitaha, ke nau lava ʻo fakalotolahiʻi ʻa ʻenau fānaú ke nau fai ha ngaahi ngāue lelei.

  5. Ngaahi nāunau ʻoku fiemaʻú:

    1. Tohi Tapu.

    2. Ko ha meʻa kuo ʻosi teuteu ke ne fakatātaaʻi ʻa e ʻaiʻangakai ʻo e manú. Te ke lava ʻo fakaʻaongaʻi ha kiʻi pēpē tamapua ʻoku kofukofu ʻaki ha kafú, pea fakatokoto ʻi ha kiʻi puha. Kosi ha foʻi fetuʻu mei he pepá ke tuʻu ʻi ʻolunga ʻi he feituʻu ʻo e ʻaiʻangakai ʻo e manú. Kapau ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha feituʻu ʻo e ʻaiʻangakai ʻo e manú, fakaʻaongaʻi ʻa e fakatātā 1–75, Ko e aloʻi ʻo Sīsū (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 200; 62116).

    3. Ngaahi kala mo e kuluú.

    4. Fakatātā 1–75, Ko e ʻAloʻi ʻo Sīsū (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí200; 62116); fakatātā 1–76, ʻIkai ha loki ʻi he Talitaliʻanga Kakai (62115); fakatātā 1–77, Ko e Hono Tala ʻo e ʻAloʻi ʻo Sīsū ki he Kau Tauhi-sipi (61227); fakatātā 1–78, Ko e Kau Tangata Poto (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 203; 62120).

  6. Fai mo e ngaahi teuteu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fie fakaʻaongaʻi.

Ngaahi ʻekitivitʻí ke Ako Mei aʻí

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

ʻEkitivitī ke taki ʻaki e tokangá

ʻAi ha taha ʻo e fānaú ke ne tuʻu ʻi hoʻo tafaʻaki lolotonga ia hoʻo fai ʻa e fakamatala ʻo fekauʻaki mo e fānauʻi ʻo e tamasiʻi pe taʻahiné. Toutou fai mo e fānau kotoa pē ʻi hoʻo kalasi.

ʻOku tau fakamanatua ʻa e ʻaloʻi ʻo Sīsū Kalaisi ʻi he taimi Kilisimasí

Fakamatalaʻi ange koeʻuhi ko e taimi Kilisimasí ʻeni, ʻoku tau fakafiefiaʻi ʻa e ʻaloʻi ʻo ha tokotaha ʻoku tau ʻofa ai.

  • Ko e ʻaloʻi ʻo hai ʻoku tau fakamanatuá?

Talanoá

Fai ʻa e talanoa ʻo e ʻaʻahi ʻa e ʻāngelo kia Melé ʻo hangē ko ʻene hā ʻi he Luke 1:26–35. Fakamatalaʻi ange naʻe fakahā ange ʻe he ʻāngelo kia Mele ʻe hoko ia ko e faʻē ʻa e ʻalo ʻo e ʻOtua, Sīsuú.

Talanoá

  • Ko e hai ʻa e faʻē ʻa Sīsuú? (Vakai ki he Luke 1:27.)

  • Ko hai ʻa e tamai ʻa Sīsuú? (Tamai Hēvaní. Vakai ki he Luke 1:35.)

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻikai ko e tamai ʻa Sīsū ʻa Siosefá. Ko ha tangata lelei ia naʻe fili ke ne tokangaʻi ʻa Sīsuú. Naʻe hā ha ʻāngelo kia Siosefa ʻi ha misi ʻo ne fakahā ange kiate ia ʻo fekauʻaki mo e pēpē mahuʻinga ʻoku fua ʻe Melé. Naʻe fakahā ange ʻe he ʻāngelo kia Siosefa ʻoku totonu ke ne maʻu ʻa Mele ko hono uaifi.

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–76, Ko e ʻikai ha Loki ʻi he Talitaliʻanga Kakaí, pea fai ʻa e talanoa ʻo fekauʻaki mo e fononga ʻa Siosefa mo Mele mei Nāsaleti ki Pētelihema ʻo hangē ko ʻene hā ʻi he Luke 2:1–7. Lau leʻo lahi ʻa e Luke 2:7 fakamatalaʻi ʻi ha ngaahi lea ʻe ʻikai ke mahino ki he fānaú.

ʻEkitivitií

ʻAi ʻa e fānaú ke nau tangutu pē tuʻusike ʻi muʻa ʻi he meʻa kuo ʻosi teuteuʻi ke fakatātaaʻi ʻa e ʻaloʻi ʻo Sīsū ʻi he veʻe ʻaiʻangakai ʻo e manú. Teke lava ʻo ʻomai ha fala ke nau nofo ai. Paasi takai holo ʻa e fakatātā 1–75, Ko e ʻAloʻi ʻo Sīsū, pea ʻai ʻa e fānau takitaha ke nau talamai ha meʻa ʻokú ne sio ki ai ʻi he fakatātā.

ʻEkitivitií

  • Ko e hā hono ʻuhinga naʻe ʻikai ke mālōlō ai ʻa Mele mo Siosefa ʻi he fale talitaliʻanga fonongá? (Vakai ki he Luke 2:7.)

  • Naʻe ʻaloʻi ʻa Sīsū ʻi fē? (ʻI he ʻaiʻangakai ʻo e manú.)

  • Ko e faʻahinga mohenga fēfē naʻe faʻu ʻe Mele maʻá e kiʻi pēpē ko Sīsuú? (Vakai ki he Luke 2:7.)

Hivá

Tokoniʻi ʻa e fānaú ke hivaʻi pē lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “ʻI he ʻAiʻangakai ʻo e Manú” (Children’s Songbook, p. 42). Fakaʻaongaʻi ho ongo nimá ke fakatātaaʻi ʻa e fakalea.

Naʻe ʻaloʻi mai ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he ʻaiʻangakai ʻo e manu,

Naʻe ʻikai siʻano mohenga, ka ko e mohuku pē naʻe ʻaloʻi ai.

Mohe a, mohe a, mohe a, mohe a, mohe a hotau Fakamoʻui,

Mohe a, mohe a, mohe a, mohe a, mohe a hotau Fakamoʻui.

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–77, Ko Hono Tala ki he Kau Tauhi-sipi ʻa e ʻAloʻi ʻo Kalaisi, pea fakamatala ki he ʻaʻahi ʻa e kau tauhi-sipi ʻo hangē ko ʻene hā ʻi he Luke 2:8–20.

Talanoá

  • Ko e hā hono ʻuhinga naʻe manavahē ai ʻa e kau tauhi-sipí? (Vakai ki he Luke 9.)

  • Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fakahā ʻe he ʻāngelo ki he kau tauhi-sipí? (Vakai ki he Luke 2:10–12.)

  • Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ʻe he kau tauhi-sipí ʻi he hili ʻa ʻenau ʻaʻahi ki he pēpē ko Sīsuú? (Vakai ki he Luke 2:17, 20.)

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–78, Ko e Kau Tangata Potó, pea fakamatala ki he ʻaʻahi ʻa e kau tangata poto, ʻo hangē ko ʻene hā ʻi he Mātiu 2:1–12.

ʻEkitivitií

ʻAi ʻa e fānaú ke nau tuʻu pea fakangalingali pē ʻoku nau heka ʻi ha kāmeli ʻo ʻalu takatakai ʻi he lokí, pea muimui ʻi he fetuʻú ʻa ia te ne taki ʻa kinautolu ki he pēpē ko Sīsuú.

ʻI ha ʻosi ha ngaahi fononga takai ʻi he lokí, ʻai ʻa e fānaú ke nau hifo mei he kāmelí pea haʻu ʻo foki mai ki he meʻa kuo ʻosi teuteuʻi ke ne fakatātaaʻi ai ʻa e ʻaloʻi ʻo Sīsū ʻi he ʻaiʻangakai ʻo e manú. Fakamatalaʻi ange ko e taimi ko ia naʻe aʻu mai ʻa e kau tangata potó ki he kiʻi pēpē ko Sīsū, naʻe ʻosi maʻu ʻe Siosefa ha feituʻu ʻoku to e lelei ange ke nofo ai ʻa hono fāmilí ka e ʻikai ko e ʻaiʻangakai ʻo e manú. Fakamanatu ki he fānaú naʻe ʻomai ʻe he kau tangata potó ha ngaahi meʻaʻofa ko e koula, laipeno mo e mula. ʻAi ʻa e fānau takitaha ke nau talamai ʻa ʻenau ngaahi meʻaʻofa ʻo kapau ko e koula, laipeno mo e mula pea ʻoange ia ki he kiʻi pēpē ko Sīsuú.

Ko ʻetau meʻa ʻofa kia Sīsuú ʻa ʻetau feinga ko ia ke hangē pē ko Iá

Fakamatalaʻi ange te tau lava ʻo ʻoange ha ngaahi meʻaʻofa kia Sīsū ʻi heʻetau fakafiefiaʻi ʻa hono ʻaloʻi ʻi he Kilisimasi. He ʻikai te tau lava ʻo ʻoange ʻa e ngaahi meʻaʻofa ko e koula, laipeno mo e mula ʻo hangē ko e kau tangata potó, ka te tau lava ʻo ʻoange ha faʻahinga meʻa ʻofa ʻe taha. ʻI he taimi ʻoku tau feinga ke tau hangē ko Sīsū, ʻoku tau ʻoange ha meʻaʻofa kiate Ia. ʻI he taimi ʻoku tau angalelei ai ki hotau fāmilí mo hotau kaungā-meʻa ʻoku tau hangē ko Sīsū.

ʻEkitivitií

Tokoniʻi ʻa e fānaú taki taha ke nau faʻu ha seini Kilisimasi. ʻAi ʻa e fānaú ke nau valivali ʻa e kupuʻi sēiní pea fakapipiki leva kinautolu (vakai ki he fakatātā ʻi he ngataʻanga ʻa e lēsoní). Tala ki he fānaú ke nau tuku ʻa ʻenau sēiní ʻi ha feituʻu ʻi honau ʻapi ʻe lava ai ʻo fakamanatu kiate kinautolu ke ʻenau angalelei ko ia ki he niʻihi kehé ko ha meʻaʻofa ia kia Sīsū. Fakatukupaaʻi ʻa e fānaú ke nau fai ʻa e meʻa lelei ʻi he ʻaho kotoa pē kae ʻoua leva ke hoko ʻa e Kilisimasí.

Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi meʻa lelei te nau lava ʻo fai. Fakamanatu ki he fānaú ko e taimi ko ia ʻoku nau fai ha meʻa ʻoku leleí, ʻoku nau ʻoange ai ha meʻaʻofa fakaofo kia Sīsuú. ʻOange ha kiʻi tohi ki he fānau takitaha ke ʻoange ki heʻenau mātuʻa ʻo fakamatalaʻi ange ki he mātuʻa ʻa e sēiní.

Fakamoʻoní

Fakamatalaʻi ange ko e aloʻi ʻo Sīsū Kalaisi ko e taha ia ʻa e meʻa mahuʻinga kuo hoko ʻi he mamaní. Fakahā ʻa hoʻo ʻofa kia Sīsuú pea mo hoʻo holi keke hangē ko ia, kae ʻikai ngata pē he taimi Kilisimasí ka ʻi he taʻu kotoa.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili ha ngaahi ʻekitivitī mei heni ke fakaʻaongaʻi lolotonga ʻa e lēsoní.

  1. To e fai ʻa e talanoa ʻo e aloʻi ʻo Sīsū lolotonga ia ʻoku hanga ʻe he fānaú ʻo fakatātaaʻi ʻa e konga ʻo Siosefa, Mele, ko e tangata tauhi fale talitaliʻanga kakai, ko e kau tauhi-sipí, pea mo e kau tangata potó. Ngāueʻaki ʻa e tokoni ʻo ha kiʻi pēpē tamapua, ko ha kiʻi falá, ko ha pulupulú, kapau ʻoku faingamālie. Tuku ki he fānau takitaha ha faingamālie ke kau ki ai. Teke lava ʻo to e fai ʻa e ʻekitivitī, ʻo fakangofua ʻa e fānaú ke nau fai ʻa e ngaahi kongokonga kehekehe.

  2. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau kosi pē tā hā ngaahi fetuʻu teuteu faingofua. Tuku ki he fānaú ke nau valivali ʻa e ngaahi teuteú, pea fakapipiki ha filo ki he fetuʻu kotoa pē ke lava ʻe he fānaú ʻo tautau ʻi ha feituʻu pē ʻi honau ʻapí.

  3. Aleaʻi ha ngaahi teuteu fakapisinisi ki he Kilisimasí ʻoku fakatokangaʻi ʻe he fānaú. Tokoniʻi kinautolu ke nau mahinoʻi ko e ngaahi meʻa ko ia hangē ko e meʻaʻofá mo e ngaahi pātí ʻoku fakafiefia ia, ka ko e Kilisimasi iá ʻoku ʻuhinga pē ia ki he ʻaloʻi ʻo Sīsū Kalaisi pea mo e mahuʻinga ʻo e tāfataha ki heʻene moʻuí.

  4. Aleaʻi ʻa e anga fakafonua ʻo e fakamanatu ʻo e Kilisimasi ʻoku ke saiʻia pe ʻilo ki ai. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau talanoa ki ha ngaahi tukufakaholo ʻo ʻenau ngaahi fāmili ʻi hono fakamanatu ʻo Kalaisi ʻi he taimi Kilisimasí.

Ngaahi ʻEkitivitī kehe Maʻá e Fānau iiki angé

  1. ʻAi ʻa e fānaú ke nau fakangalingali ko e kau tauhi sipi ʻa kinautolú ʻoku nau mālōlō ʻi he loto ʻataʻataá. Tokoniʻi kinautolu ke nau fakatātaaʻi ʻa e ilifia naʻe ongoʻi ʻe he kau tauhi sipí ʻi he taimi naʻa nau mamata ai ki he ʻāngeló, pea mo e fiefia naʻa nau ongoʻi ʻi he mahino ʻa e ongoongó. Tokoniʻi kinautolu ke nau fakakaukau-loto ʻoku nau fanongo ki he kau ʻāngelo ʻoku nau hiva pea mo nau mamata ki he fetuʻu ʻi he langi ʻi ha poʻuli fakaʻofoʻofa. Luelue fakataha mo kinautolu ʻi he lokí ʻo kumi ki he pēpeé. Tūʻulutui ʻi he kiʻi pēpē ko Sīsū ʻi he ʻaiʻangakai ʻo e manú, pea hivaʻi ha hiva ʻo e fakafetaʻi.

  2. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fai ʻa e fakatātā ki he veesi ko ʻeni ʻi he lolotonga ko ia hoʻo lau ʻa e ngaahi leá:

    Ko ha pēpē ʻi ha ʻaiʻangakai ʻo e manú (luelue ho ongo nimá ʻo hangē ʻoku ke fua ha pēpē),

    Ko ha faʻē ʻofa ʻoku ofi mai (kakapa atu ho ongo nimá),

    Ko ha fetuʻu ʻoku ulo ʻi he langí (tuhu ki he langí ʻo hangē ʻoku ke ofo),

    Ko e foha ʻo e ʻOtua ʻoku ʻi heni (pasi ho nimá ʻi he fiefia)!

  3. Hivaʻi pē lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “Sīsū Kuo ne Pehē Mai Feʻofaʻaki” (Children’s Songbook, p. 39). Fakamanatu ki he fānaú ʻoku tau fakafiefiaʻi ʻa e ʻaloʻi ʻo Sīsū ʻi he taimi Kilisimasí.

  4. Kosi ha fanga kiʻi laʻi pepa ʻo e kiʻi pēpē ko Sīsū ʻoku takatakai ʻaki ʻa e kofu. Tānaki ha musie mōmoa, hei, pē kauʻi uite pea ʻomai ia ki he fānaú ke nau fakapipiki ki he “ʻaiʻangakai ʻo e manú” (laʻi pepa tapafā). ʻAi ʻa e fānaú ke nau fakapipiki ʻa e fakatātā ʻo e kiʻi pēpē ko Sīsuú ʻi ʻolunga ʻi he mohenga musie pē kauʻi uité.

ʻĪmisi
paper chain