Kapkaupungin ennätyspartiolainen
Hän on Etelä-Afrikan historiassa vasta kolmas partiolainen, josta on tullut kolmesti hyppyantilooppipartiolainen, mutta hän on ensimmäinen, joka on myös ansainnut Uskollisuus Jumalalle -kunniamerkin.
Asuipa missä maassa tahansa, niin korkeimman partiomerkin ansaitseminen vaatii paljon työtä. Kuvitelkaapa sitten, millainen työmäärä vaaditaan saman merkin saamiseksi kolme kertaa. Rocco du Plessis on ensimmäinen hyppyantilooppipartiolainen (Springbok Scout) 1. Edgemeadin lippukunnan 26-vuotisen historian aikana Etelä-Afrikassa. Niinpä hyppyantilooppipartiolaiseksi yltäminen kolme kertaa on huikea saavutus.
On kuitenkin toinenkin palkinto, jonka Rocco ansaitsi viime vuonna ja joka on hänelle aivan yhtä tärkeä. ”Uskollisuus Jumalalle -kunniamerkin ansaitseminen on auttanut minua saavuttamaan henkilökohtaisessa ja hengellisessä kasvussani vieläkin enemmän”, hän kertoo. ”Siinä on kysymys henkilökohtaisesta suhteesta taivaalliseen Isään.”
”Partio-ohjelma on täällä hyvin vaativa”, kertoo Rocco, joka kuuluu Panoraman seurakuntaan Kapkaupungin vaarnassa Etelä-Afrikassa. Hyppyantilooppimerkin ansaitseminen on vaikeaa. Totta kai partiojohtajat ovat valmiita auttamaan, mutta siltikin se on vaikeaa. ”Ellei työskentele oikein ahkerasti, ellei huolehdi tehtävistään, sitä ei saa”, Rocco lisää. Jokainen suoritus, jonka saavuttaa edetessään partio-ohjelmassa, joka Etelä-Afrikassa ei ole kirkon tukemaa, edellyttää paljon aikaa, suunnittelua ja työtä.
Uskollisuus Jumalalle -kunniamerkin osalta Rocco kertoo, että hänen vanhempiensa ja hänen Nuorten Miesten johtajiensa tuella on ollut suuri vaikutus. ”He haluavat sinun ansaitsevan Uskollisuus Jumalalle -kunniamerkkisi”, hän kertoo, ”ja siksi hyvin monet vaatimuksista ovat asioita, joita jo teet päivittäin.” Sitten ei tarvitse muuta kuin yhteistyössä vanhempiensa ja johtajiensa kanssa kirjata edistymisensä niillä alueilla. ”Suurin osa elämän tavallisista mormoniasioista täyttää Uskollisuus Jumalalle -vaatimukset – jos niitä tekee.” Toisin sanoen, jos nuori mies osallistuu kirkon kokouksiin, rukoilee säännöllisesti, tutkii pyhiä kirjoituksia ja täyttää pappeusvelvollisuutensa, hän on oikealla tiellä.
Hyppyantilooppipartiolaiseksi tuleminen
Vain noin 1–2 prosenttia kaikista maan partiolaisista saa Etelä-Afrikan partiolaisten korkeimman merkin. Ja edelleen vain noin 1–2 prosenttia näistä hyppyantilooppipartiolaisista suorittaa useamman kuin yhden kolmesta mahdollisesta Explorer-aluevaatimuksesta (Vaeltaja). Rocco suoritti vaatimukset kaikilla kolmella alueella, ja hänestä tuli siten vasta kolmas partiolainen Etelä-Afrikan historiassa, joka on yltänyt samaan suoritukseen.
Etelä-Afrikassa partiolainen edistyy partio-ohjelmassa tienraivaajasta (Pathfinder) seikkailijaksi (Adventurer), sitten ensimmäiseen luokkaan (First Class) ja sitten vaeltajaksi (Explorer). Vaeltajamerkki on jaettu kolmeen eri alueeseen: maapartiolaiset, ilmapartiolaiset ja meripartiolaiset. Yleensä partiolainen valitsee yhden näistä alueista, johon hän keskittyy työskennellessään kohti viimeistä suoritusta – hyppyantilooppimerkkiä. Rocco keskittyi kaikkiin kolmeen.
Muiden merkkien ja vaatimusten lisäksi kuhunkin vaeltaja-alueeseen kuuluu tiettyjä pakollisia merkkejä: Maavaeltaja suorittaa uudisraivaaja- ja kartan-piirustusmerkin. Ilmavaeltaja suorittaa lentosuunnistajan- ja lennonjohtajanmerkin. Ja merivaeltaja suorittaa ruorimies- ja soutajanmerkin purjehduksessa ja soudussa.
Rocco selittää, että tavallisesti jokaisen suorituksen saamiseen menee merkkikurssilla parisen viikonloppua. On valkoisia merkkejä – teoriaa ennen taitoa. Ja sitten on vihreitä merkkejä – taidon soveltamista käytännössä. Esimerkiksi, jotta saa uudisraivaajamerkin, täytyy opetella sellaisia asioita kuten selviytymistä luonnossa, suunnistamista tähtien avulla ja tulentekoa ilman tulitikkuja. Sitten on vuorossa soveltaminen käytäntöön. Vaeltaja jätetään metsään kahdeksi vuorokaudeksi, ja hänen täytyy selviytyä omin neuvoin.
Jo muutaman vuoden ajan partiotoiminta on siis pitänyt Roccon varsin kiireisenä. Esimerkiksi viime vuonna helmikuusta joulukuuhun hän oli menossa monena viikonloppuna. ”Tuntui siltä, että olin vakituisesti merkkikursseilla”, hän kertoo. Sen lisäksi Rocco on ollut viiden viimeisen vuoden ajan lippukunnan johtaja. Se tarkoittaa sitä, että hän on ollut vastuussa kaikkien lippukunnan leirien järjestämisestä. Hän on joutunut suunnittelemaan aterioita, ostamaan tarvikkeita, koordinoimaan lippukunnan kokouksia, kirjoittamaan puhtaaksi suostumuskaavakkeita muiden partiolaisten ja heidän vanhempiensa täytettäviksi sekä valvomaan kaikkia retkiä.
Yksi arvokas ominaisuus, jonka Rocco on samalla oppinut, on sinnikkyys. ”Ainakin puolet merkeistäni on sellaisia, joita en saanut suoritetuksi ollessani kurssilla ensimmäistä kertaa”, hän kertoo. ”Puolen vuoden kuluessa voi mennä yrittämään uudelleen tai pyytää jotakuta aikuista, joka on suorittanut kyseisen merkin, testaamaan taitosi siinä.” Esimerkiksi yksi ensiapumerkin vaatimuksista on haavan sitominen. ”En saanut haavan sitomisesta suoritusta, koska yhdessä siteessä osa solmusta jäi näkyviin”, Rocco kertoo. ”Niinpä minun täytyi tehdä haavojen sitomisosuus uudestaan saadakseni ensiavun kakkosvaiheen suoritetuksi.”
Merkkien suorittamisen lisäksi partiolaisen täytyy suorittaa muitakin projekteja päästäkseen hyppyantilooppipartiolaiseksi. Yksi niistä on rakennusprojekti. Rocco valitsi sillan rakentamisen. Ensin hänen täytyi suunnitella ja rakentaa sillasta pienoismalli. Sitten kuuden muun partiolaisen kanssa Roccon täytyi rakentaa silta oikeassa koossa – noin 6 metriä korkeana ja 9 metriä pitkänä. Sillan rakentaminen ja sitten sen purkaminen kesti lähes yhdeksän tuntia.
Sitten on yhteiskuntapalvelua, joka muodostaa ison osan sekä hyppyantilooppimerkin että Uskollisuus Jumalalle -kunniamerkin saamisesta. Hyppyantilooppimerkin palveluvaatimustaan suorittaessaan Rocco kävi yli 40 vanhuksen kotona auttamassa heitä eri askareissa ja korjaustöissä. ”Ainoa iso asia, jossa suoritukset menivät päällekkäin, oli 40 tunnin palveluprojekti, jonka pystyin hyödyntämään sekä partiosuorituksena että Uskollisuus Jumalalle -suorituksena”, Rocco kertoo.
Kaikista niistä vaatimuksista, joita Rocco on suorittanut ansaitakseen eri merkkejä, hän mainitsee yhden, joka on ollut mitä arvokkain hänen henkilökohtaiselle kasvulleen: ”Mormonin kirjan lukeminen”, Rocco vastaa epäröimättä. ”Se oli suurin ja antoisin haaste.”
Lähetyssaarnaajaksi tuleminen
”Olin jo kerran – noin vuosi sitten – lukenut Mormonin kirjan, mutta luin sen vain saadakseni sen tehtyä”, Rocco selittää. ”Kun aloin lukea sitä uudelleen, halusin todella oppia ja saada siitä todistuksen.” Toisella lukemiskerrallaan hän suhtautui Mormonin kirjan lukemiseen täysin eri tavalla. ”Nykyään joka kerta kun luen, rukoilen ensin ja pyydän taivaallisen Isän Henkeä olemaan kanssani lukemisen aikana.”
Rocco on jo aloittanut seuraavan ison projektinsa – kertoa aktiivisemmin todistuksestaan muille samalla kun hän valmistautuu palvelemaan kokoaikaisessa lähetystyössä. Hänen kokemuksensa partiossa ja Uskollisuus Jumalalle -kunniamerkin ansaitseminen ovat auttaneet häntä hänen henkilökohtaisessa kehityksessään ja auttaneet häntä tulemaan lähetyssaarnaajaksi. ”Jotta voin viedä evankeliumia eteenpäin, minun tulee tietää, mitä Mormonin kirja sisältää, ja minun tulee tietää, että se on totta”, Rocco sanoo. ”Luettuani Mormonin kirjan toisen kerran sain siitä todistuksen.”
Vaikka ei olisikaan mitään Uskollisuus Jumalalle -merkkiä suoritettavana, niin Rocco sanoo, että hän olisi täyttänyt useimmat vaatimukset yksinkertaisesti sen vuoksi, että hän halusi valmistautua lähetystyöpalvelua varten. Kirkossa käyminen, pyhien kirjoitusten lukeminen, rukoileminen päivittäin ja palveleminen ovat vain osa sitä, mitä Rocco on – mitä myöhempien aikojen pyhän odotetaan olevan.
Nyt kun vanhin du Plessis on saanut oman kutsunsa palvella kokoaikaisessa lähetystyössä, se todistus, jota hän on vahvistanut, osoittautuu paljon hyödyllisemmäksi kuin se silta, jonka hän rakensi köysistä ja tukeista hyppyantilooppipartiolaisen rakennusprojektina. Joistakin uudisraivaajan taidoista, joita hän on oppinut partiossa, saattaa kuitenkin olla hyötyä, kun hän palvelee Zimbabwessa, Zambiassa ja Malawissa.