Ystävällisyyden täyttämä elämä

Mukailtu julkaisusta Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith (Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen oppikurssi), 2007, s. 542–543.

Eräänä päivänä kauniissa Nauvoossa, juuri kun oli satanut, Margarette McIntire ja hänen isoveljensä Wallace olivat matkalla kouluun.

Pidä kiirettä, Wallace, tai me myöhästytään.

Minä tulen.

Saappaani juuttuivat liejuun, Margarette!

Niin minunkin. Liejua on liian paljon.

Lapset huomasivat, etteivät he pääsisi irti. He alkoivat itkeä, koska luulivat, että heidän täytyisi jäädä siihen.

Mikäs nyt on?

Veli Joseph!

Me on juututtu liejuun.

Joseph veti lapset irti liejusta.

Hän puhdisti liejun heidän saappaistaan.

Näytät oikein sievältä tänään, Margarette. Älä ole huolissasi kurasta – se lähtee kyllä pois.

Hän kuivasi heidän kyyneleensä.

Pää pystyyn, nuori mies. Sinä olet oikein hyvä isoveli. Pidä edelleenkin hyvää huolta sisarestasi.

Margarette muisteli myöhemmin kokemusta: ”Onko mikään ihme, että rakastin tuota suurta, hyvää ja jaloa Jumalan miestä?”

Kiiruhtakaa nyt kouluun.

Kiitos, veli Joseph.

Hei hei!

Kuvitus Sal Velluto ja Eugenio Mattozzi