Yhdessä ikuisesti

Ennen kuin Olivian kodin lähellä oleva temppeli vihittiin, hän kutsui isoäidin mukaansa temppelin avoimien ovien tilaisuuteen.

Olen iloinen, että tulit kanssamme avoimien ovien tilaisuuteen, isoäiti.

Kiitos, että kutsuit minut. Olen ollut isoisän kuoleman jälkeen hieman yksinäinen.

Minäkin kaipaan häntä.

Kun täytät 12 vuotta, pääset tänne kasteille kuolleiden puolesta.

Odotan sitä innolla.

Äiti on kertonut minulle, että kun hän ja isä tulevat temppeliin, he pukeutuvat valkoisiin vaatteisiin.

Aivan oikein.

Tässä huoneessa suoritetaan sinetöimisiä. Seisokaa tämän peilin edessä ja katsokaa huoneen toisella puolella olevaa peiliä. Mitä näette?

On aivan kuin jatkuisimme ikuisuuksiin.

Aivan kuten meidän perheemme, eikö niin? Me näemme isoisänkin taas jonakin päivänä.

Olet oikeassa. Jos pidämme käskyt, voimme olla isoisän ja koko sukumme kanssa, koska meidät on sinetöity temppelissä.

Olivia ja isoäiti seurasivat opasta temppelin selestiseen huoneeseen.

Minusta täällä on ihana olla. Olen onnellinen.

Niin minäkin.

Rakastan temppeliä, isoäiti. Jonakin päivänä, kun olen vanhempi, tulen takaisin ja minut vihitään täällä. Olen onnellinen, että koko meidän sukumme voi olla yhdessä ikuisesti – myös isoisä.

Aivan oikein. Olen hyvin kiitollinen temppelistä, avoimien ovien tilaisuudesta ja sinusta.