2019
Taiā ’ore i te fa’a’ite i te parau mau
’Ātopa 2019


Taiā ’ore i te fa’a’ite i te parau mau

Ma tōna ’itera’a pāpū nō te ’evanelia ’e tō te reira mau ha’amaita’ira’a, ’aita ’o Fabian i hi’o i tōna matahiti ’āpī ’ei fifi nō te tāpe’a iāna ’ia riro ’ei melo misiōnare pūai mau ’e te mata’u ’ore.

Hōho’a
Fabian with missionaries

Tē topa ra te mahana i ni’a ia Las Tomas, e tuha’a ’oire tei patuhia i ni’a i te mau tua’āivi one i ni’a mai ia Antofagasta. I raro a’e, tē ha’amata ra te mau mōrī i te ’ama ’a topa ai te mahana i ni’a i teie ’oire uāhu nō Tīreni ’apato’erau.

E pō mahana mā’a teie, e nehenehe ’o Fabian H., 13 matahiti, ’e tōna mau hoa e orihaere. ’Aita rā, ’ua mā’iti teie melo ’āpī nō te ’Ēkālesia e haere nā muri i te mau misiōnare rave tāmau i teie pō. ’Ua tae te taime « nō te ha’aputuputu ia ’Īserā’ela ».1

I roto i te mau melo misiōnare itoito ato’a tā Kellen VanNatter ’e Jordan Shelton i ’ohipa nā muri i roto i tā rāua misiōni rave tāmau, ’o Fabian ïa te nūmera hō’ē roa.

« Mai te mea e vata ’oia, e haere ’oia ia mātou nei nō te rave i te ’ohipa misiōnare », tē nā ’ō ra Kellen. « ’Ia hope te tau fa’afa’aeara’a i te tau ve’ave’a, e mea ’oto nōna nō te mea e ho’i ’oia i te ha’api’ira’a ’e nō te mea ato’a ’aita fa’ahou tōna taime vata rahi nō te haere mai nā muri ia mātou. »

Nō Jordan, tei riro ’ei hoa misiōnare nō Kellen : « E nehenehe paha e parau ē, e maha ’aore rā e pae taime i roto i te hepetoma—te mau hepetoma ato’a—’oia e haere mai nā muri ia māua i Antofagasta. ’O ’oia te melo misiōnare nūmera hō’ē roa tei nā muri ia māua nō te rave i te ’ohipa. »

E aha pa’i tē fa’atupu i roto i te hō’ē taure’are’a te hina’aro ’ia rave i te ’ohipa misiōnare noa atu ā te vahavaha a tōna mau hoa ha’api’ira’a iāna ’e te hi’ora’a iāna ’ei ta’ata ’ē ? Nō Fabian, tei roto te pāhonora’a i te mau ha’amaita’ira’a tāna ’e tā tōna ’utuāfare i fāri’i mai i te fāri’ira’a i te ’evanelia—e mau ha’amaita’ira’a tāna i hina’aro e ’ōpere i te tahi atu mau ta’ata.

Hōho’a
Fabian teaching with missionaries

« E ’oa’oa e’ita e nehenehe e tātara atu »

’Ua ha’amata ’o Fabian i te mau ha’api’ira’a misiōnare i muri noa mai i tō te mau misiōnare rave tāmau pātōtōra’a i ni’a i tō rātou ’ūputa. Tē ha’amana’o noa ra ’oia i tāna purera’a ’ōro’a mātāmua.

« ’Aita vau i mātau i te hō’ē noa a’e ta’ata i te tomora’a vau i roto i te fare purera’a, ’ua taiā ri’i au », tāna ïa parau. « E ’ohipa māere rā tā’u i putapū. ’Ua tae mai te mana’o ē mai te huru ra ē, tei roto vau i te ’Ēkālesia e rave rahi ’āva’e ’e e rave rahi matahiti. »

I tōna bāpetizora’a ma’a hepetoma i muri mai : « ’Ua tae mai te hō’ē ’oa’oa e’ita e nehenehe e tātara atu i te utuhira’ahia vau i roto i te pape ’e te haerera’a mai i rāpae. Mai te huru ē, e ta’ata ’āpī au, i te ’itera’a ē, tē pe’e ra vau ia Iesu Mesia ’e e fa’aitoito roa vau i te ha’apa’o i tāna mau fa’auera’a. »

I tō Fabian nā metua tei ’ore i fa’aipoipo ’āmuira’a mai iāna i roto i te mau ha’api’ira’a misiōnare, ’ua ha’api’i mai rātou nō ni’a i te fa’aipoipora’a hiero ’e te mau ’utuāfare mure ’ore. « Hō’ē hepetoma i muri mai, ’ua fa’ata’a tō’u metua tāne i te tai’o mahana fa’aipoipora’a », te reo ïa o Fabian. « ʼUa ’oa’oa roa tō’u metua vahine. »

E maha ’āva’e i muri mai i te tomora’a Fabian i roto i te ’Ēkālesia, ’ua pe’e Angela iāna i roto i te pape nō te bāpetizora’a. « E ha’amaita’ira’a rahi te reira », tē nā ’ō ra ’oia.

’Ua ’āpe’e ato’a mai te tahi atu mau ha’amaita’ira’a. ’Ua ho’i mai ’o Leonardo i roto i te ’Ēkālesia, ’oia tei bāpetizohia i tōna ’āpīra’a. ’Ua riro mai te tuatāpapara’a ’evanelia ’ei niu i roto i tō rātou ’utuāfare. ’Ua rahi atu ā te tā’amura’a i roto i te mau melo o te ’utuāfare. ’Ua noa’a mai tā Leonardo ’ohipa pāpū. ’E ’ua fāri’i ’o Fabian i te Autahu’ara’a a Aarona.

« E mea au nā’u ’ia mau i te autahu’ara’a inaha ’ua ti’a iā’u ’ia ’ōpere i te ’ōro’a i te mau melo o te pāroita ’e ’ia tauturu ia rātou ’ia fa’a’āpī i tā rātou mau fafaura’a », tē nā ’ō ra Fabian. « E ’oa’oa ta’a ’ē tō’u ’ia ’ōpere au i te reira i tō’u ’utuāfare ’e i te mau misiōnare tei ha’api’i mai iā’u. ’Ia ’ite au i te pōpou i roto i te mata o tō’u metua tāne ’ia hi’o mai ’oia iā’u e ’ōpere i te ’ōro’a, e mea ’oa’oa nō’u. »

Hōho’a
Fabian with missionaries talking to a young man

« E ’ohipa fa’ahiahia roa ïa »

’Ua ha’amata ’o Fabian i te rave i te ’ohipa misiōnare nā mua a’e i te bāpetizora’a.

« E toru o tō’u mau hoa ta’u i parau atu, e bāpetizo vau iā’u. E piti tei tae mai », tē nā ’ō ra ’oia. « E mea au nā’u ’ia fa’a’ite i te ’evanelia ’ia māramarama tō’u mau hoa e aha tā’u e ti’aturi nei ’e e aha te mea tā mātou e rave nei i te purera’a, ’ia ti’a ia rātou ’ia ha’api’i i te ’evanelia, ’ia bāpetizohia ’e ’ia pe’e i te orara’a ’oa’oa a’e. E ’oa’oa roa ïa vau ’āhani e bāpetizo mai hō’ē o rātou, ’ia riro mai ’oia ’ei melo nō tō’u pupu autahu’ara’a. E ’ohipa fa’ahiahia roa ïa. »

E tāpe’a noa Fabian i te hō’ē Buka a Moromona iāna ra i te fare ha’api’ira’a, ’e e ’āfa’i ato’a mai ’oia i te mau parau ’ōpere a te mau misiōnare nō te hōro’a i tōna mau hoa. E mea au nāna ’ia pāhono i te mau uira’a nō ni’a i te ’Ēkālesia ’e ’ia tītau manihini ’oia i te mau hoa i te mau purera’a i te sābati ’e i te pō fa’a’oa’oara’a a te feiā ’āpī. ’E ’aita ’oia e taiā ’ia paraparau i te ta’ata i ni’a i te purūmu ’e, mai tā te mau misiōnare i ha’api’i iāna, ’ia tītau manihini ia rātou ’ia ha’api’i nō ni’a i te ’Ēkālesia ’e ’ia fa’aineine nō te bāpetizora’a.

« ’Aita ’o Fabian e tāu’a nei i te ta’ata ’ia mana’o ē, e mea ’ē roa ’oia nō te fa’a’itera’a i tōna ’itera’a pāpū », te parau ïa a Kellen.« ’Ua ’ite ’oia ē, tē rave ra ’oia i te ’ohipa tano. ’Ua ’ite ’oia ē, e mea faufa’a a’e te mau ’ohipa pae vārua i te tahi atu mau mea. »

’Ia fa’a’ite ’o Fabian i tōna ’itera’a pāpū, tē nā ’ō ra Jordan ē, e ’ume mai ’oia i te pūai nō roto mai i tōna fa’afāriura’a, tōna here i te ’evanelia ’e tāna mau ha’amaita’ira’a.

« ’Ia ’ite ’oia i te mau ha’amaita’ira’a tei tae mai i roto i tōna ’utuāfare, ’o tē fa’auru nei iāna ’ia taiā ’ore ’e ’ia fa’aitoito nō te fa’a’ite i te ’evanelia i tōna mau hoa », te reo ïa o Jordan. « I te hō’ē taime, tē fa’a’ite ra ’oia i te hō’ē hoa o te ’Ēkālesia i te ha’amaita’ira’a rahi nō te fa’aipoipora’a tōna nā metua, e mea pa’ari rā ’ia tīa’i e maha ’āva’e i muri i tōna bāpetizora’a ’ia bāpetizohia tōna metua vahine. ’Ua putapū roa ’oia ’e ’ua tahe tōna roimata. ’Ei reira tōna fa’a’itera’a ē, mai te mea e ha’apa’o tātou i te mau fa’auera’a, e ha’apa’o mai te Atua ia tātou. »

’Ua fa’ariro te ’itera’a pāpū o Fabian iāna ’ei melo misiōnare pūai mau, ’ua parau fa’ahou ā Kellen.

« E ’ere ’oia i te huru ta’ata e parau ē : ‘’Ua nā ’ō mai terā ta’ata i te purera’a.’ ’Aita, e fa’a’ite noa ’oia i te ’ohipa i tupu nōna iho—mai tāna i putapū i te taime mātāmua ’ua haere ’oia i te purera’a ’e ’ia tai’o ’oia i te Buka a Moromona. ’Aita e ha’avarera’a ’e e mea pāpū te reira. »

« E tupu noa mai tō’u mana’o au »

Nō Fabian, e tae mai te tahi atu ā ha’amaita’ira’a nā roto i te fa’a’itera’a i te ’evanelia.

« I te tahi taime, e tupu te tahi ’ohipa au ’ore i te fare ha’api’ira’a, terā rā e haere mai te mau misiōnare e pātōtō i tō’u ’ūputa ma te ani ē ’ua hina’aro ānei au e tauturu ia rāua ’ia ha’api’i », tāna ïa parau.« ’Ia haere au nā muri ia rāua, e au ē ’aita fa’ahou tō’u e fifi. E tupu noa mai tō’u mana’o au ’ia haere au nā muri ia rāua, ’ia tai’o vau i te mau pāpa’ira’a mo’a ’e rāua ’e ’ia tauturu atu vau ’ia fa’a’ite i te ’evanelia. ’Ia fa’a’ite au i te ’evanelia nā reira ato’a te ’ā’amu nō tō’u fa’afāriura’a, e ha’apūai te reira i tō’u ’itera’a pāpū. ’E maoti te ha’api’ira’a i te ’evanelia e noa’a ai tā’u rāve’a nō te riro ’ei hi’ora’a maita’i nō te ta’ata, mai tō’u tuahine. »

E’ita iho ā ïa tātou e māere ē, hō’ē fā rahi nā Fabian ’o te rirora’a ïa ’ei misiōnare rave tāmau i muri mai i tāna ha’api’ira’a tuarua.

« ’Ua hina’aro vau e fa’a’ite i te parau mau i te ta’ata ’aita i ’ite i te reira », tē nā ’ō ra ’oia. « ’Ua hina’aro vau e ani ia rātou ’ia tāmā i tā rātou mau hara. ’Ua hina’aro vau e ha’api’i ia rātou nāhea i te riro ’ei ’utuāfare mure ’ore. ’Ua hina’aro vau e ani ia rātou ’ia ’oa’oa i teienei ’e ’ia ora i te orara’a ’oa’oa noa i muri mai i teie orara’a. »

Fa’ata’ara’a

  1. Hi’o Russell M. Nelson, « Tiʼaturiraʼa nō ’Īserā’ela » (pureraʼa nā te feiā ʼāpī ’ati ti’a te ao nei, 3 nō Tīunu 2018), HopeofIsrael.ChurchofJesusChrist.org.