Lahja, jota en koskaan unohda

Kuva

Tyttöjä laskemassa lumessa mäkeä pahvinpalalla

Kuvitus Anastasia Suvorova

Yhtenä jouluna perheeni päätti antaa rahat, jotka olisimme käyttäneet omiin lahjoihimme, perheelle, joka tarvitsi apua. Rukoilimme tietääksemme, ketä auttaa. Säilytin rahat kirjekuoressa käsilaukussani, jotta olisin valmiina, kun innoitus tulisi.

Muutama päivä ennen joulua lapseni lähtivät kelkkailemaan. Kun saavuin mäelle hakemaan heitä, katselin, kun he laskivat mäkeä alas vielä viimeisen kerran.

Pian huomasin kaksi pientä tyttöä, jotka eivät olleet pukeutuneet sään mukaisesti. Heillä oli kumisaappaat, polvista reikäiset housut, kevyet takit ja kummallakin yksi lapanen samaa paria. Heillä oli hauskaa, kun he laskivat alas mäkeä pahvinpalalla.

Kun näin heidän juoksevan mäkeä ylös äitinsä luo, tunsin selvästi, että tämä oli se perhe, jota meidän piti auttaa. Kävelin puhumaan äidille. Kun hän kääntyi ympäri, tajusin hämmästyneenä, että tunsin hänet.

Kymmenen vuotta aiemmin olin ollut tämän sisaren kotikäyntiopettaja. Niihin aikoihin olin yhtenä päivänä leipomassa leipää ja tunsin, että minun pitäisi antaa yksi leipä hänelle. Mutta kun ajoin hänen talonsa luo, huomasin hänen pihatiellään tuntemattoman auton. Ajattelin, että hänellä oli varmaan vieraita, enkä halunnut häiritä. Niinpä käännyin ja menin kotiin.

Puoli tuntia myöhemmin Apuyhdistyksen johtaja soitti ja kysyi, voisinko mennä tämän sisaren luo vahtimaan hänen lapsiaan. Hän oli sairaalassa, ja hänen äitinsä oli tullut lasten luo, mutta halusi mennä käymään tyttärensä luona. Kiiruhdin kiireesti paikalle, mutta minua hävetti se, etten ollut noudattanut aiemmin saamaani kehotusta. Tuon päivän jälkeen olin yrittänyt parhaani mukaan noudattaa Hengen kehotuksia, mutta tämä kokemus vainosi minua edelleen.

Olen kiitollinen siitä, että tapasin jälleen tämän rakkaan sisaren. Sinä päivänä taivaallinen Isä paitsi vastasi rukouksiin, joita perheeni oli lausunut löytääkseen perheen, jota palvella, myös siunasi minua mahdollisuudella antaa itselleni anteeksi aiempi virhe. En ollut odottanut tätä lahjaa, mutta en koskaan unohda sitä.