Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
ʻEpeleli: Naʻe Toe Fakafoki Mai ʻe Sīsū Kalaisi ʻa Hono Siasí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.


ʻEpeleli

Naʻe Toe Fakafoki Mai ʻe Sīsū Kalaisi Hono Siasí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.

“Pea kuó u fekauʻi atu hono kakato ʻo ʻeku ongoongoleleí ʻi he nima ʻo ʻeku tamaioʻeiki ko Siosefá” (T&F 35:17).

Fakalahiʻaki e ngaahi fakakaukau ʻoku ʻoatú ʻa hoʻo ngaahi fakakaukau pē ʻaʻaú. Palani ʻi he uike takitaha ʻa e ngaahi founga ke (1) fakamahinoʻi ai ʻa e tokāteliné, (2) tokoni ke mahino ia ki he fānaú, pea (3) tokoni ke nau moʻui ʻaki ia. Fehuʻi pē kiate koe, “Ko e hā ʻa e meʻa ʻe fai ʻe he fānaú ke nau ako aí, pea ʻe anga fēfē ʻeku lava ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ongoʻi ʻa e Laumālié?”

Uike 1: ʻI he hili ʻa e pekia ʻa Sīsū Kalaisi mo ʻEne Kau ʻAposetoló, naʻe mole ʻa e moʻoni ʻo e ongoongoleleí.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (aleaʻí): ʻEke ange ki he fānaú ke nau talamai ha ngaahi meʻa naʻe akoʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻi Heʻene kei ʻi māmaní. Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Sīsū Kalaisi ʻokú Ne fakanofo ʻa e kau ʻAposetoló. Fakamatalaʻi ange ʻi he hili ʻa e pekia ʻa Kalaisí peá Ne toetuʻu, naʻe akoʻi ʻe Heʻene kau ʻAposetoló ʻa e ongoongoleleí, ka naʻe ʻikai fanongo ha kakai tokolahi kiate kinautolu; taimi siʻi mei ai, kuo mate ʻa e kau ʻAposetoló, pea ko e konga ʻo e ngaahi moʻoni mahuʻingá ne ʻikai ke toe akoʻi. Tohiʻi ʻi he palakipoé “Hili ʻa e pekia ʻa Sīsū Kalaisi mo ʻEne Kau Ākongá, ne mole ʻa e moʻoni ʻo e ongoongoleleí,” pea mou lau fakataha mo e fānaú.

ʻĪmisi
tā fakatātā ʻa e fānaú

ʻOku hanga ʻe he tā valivalí ʻo fakaʻatā ʻa e fānaú ke fakahaaʻi ʻa e mahino ʻoku nau maʻú kau ki he tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí. ʻE manako ange ʻa e fānaú ke nau sio ʻoku fakaʻaongaʻi ʻenau fakatātaá ko e ngaahi nāunau tokoni.

Poupouʻi ke mahino (tā ha fakatātā): Tohiʻi ʻi he palakipoé ha niʻihi ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí naʻe mole pē liliu lolotonga ʻo e Hē mei he Moʻoní. (Hangē ko ʻení, papitaisó, lakanga fakataulaʻeikí, temipalé, palōfita moʻuí, pea mo e sākalamēnití). Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu iiki. ʻOange ki he kulupu takitaha ha laʻipepa ʻoku ʻi ai ha taha ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí, pea kole ki he fānaú ke nau tā ha fakatātā ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e tefitoʻi moʻoni ko iá. Fakaafeʻi ha tamasiʻi mei he kulupu takitaha ke fakapipiki ʻenau fakatātaá ʻi he palakipoé. Fakamatalaʻi ko e taimi ko ē naʻe ʻi māmani ai ʻa Kalaisí, naʻá Ne akoʻi kotoa ʻa e ngaahi moʻoni mahuʻinga ʻo e ongoongoleleí. Kole ange ki he fānaú ke kuikui honau matá. Toʻo kotoa ʻa e ngaahi fakatātaá pea fufuuʻi kinautolu. Hili iá peá ke kole ange ke ʻāʻā honau matá. Fakamatalaʻi ange naʻe mole ʻa e moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻi he taimi naʻe pekia ai ʻa Sīsū Kalaisi mo ʻEne Kau ʻAposetoló. Talaange ki he fānaú naʻe toe fakafoki mai ʻa e ongoongoleleí ʻo fakafou ʻia Siosefa Sāmita. Toe fakapipiki hake ʻa e ngaahi fakatātaá, peá ke fakamoʻoni ʻoku kakato ʻa e ngaahi moʻoni ʻa ia naʻe mole kimuʻá ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. (Tauhi ʻa e ngaahi fakatātaá ke toe fakaʻaongaʻi ʻi he uike 4.)

Uike 2: Naʻe hā ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi kia Siosefa Sāmita.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (sio ki ha fakatātā): Fakapuliki ʻa e fakatātā ʻo e Fuofua Mata-meʻa-hā-maí ʻaki ha fanga kiʻi laʻipepa iiki. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau toʻo tahataha ia. Kole ange ki he fānaú ke nau hiki fakalongolongo honau nimá ki ʻolunga ʻi heʻenau ʻiloʻi ʻa e fakatātaá. Hili ko ia hono toʻo kotoa ʻa e ngaahi laʻipepá, fehuʻi ange ki he fānaú pe ko e hā ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi he fakatātaá.

Poupouʻi ke mahino (lau e ngaahi potufolofolá): Fakahinohino ki he fānaú ʻa e feituʻu ʻi he folofolá te tau lava ai ke lau ʻa e fakamatala ʻa Siosefa Sāmita ki he meʻa naʻá ne aʻusia ʻi he Vaoʻakau Toputapú (Siosefa Sāmita—Hisitōliá 1:14–19). Lau pe kole ange ki ha niʻihi ʻo e fānaú ke lau ha ngaahi veesi ʻoku nau fakamatalaʻi ʻa e meʻa naʻe hokó. Mahalo te ke fie maʻu ke kole ange ki he fānau iiki hifó ke nau fai ha kiʻi fakatātā faingofua, hangē ko e tuʻu ki ʻolunga mo fakamafao atu honau ongo nimá hangē ha ʻulu ʻakaú pe kūnima ʻo hangē ʻoku nau lotú. Fehuʻi ange ki he fānaú pe naʻe mei fēfē haʻanau ongoʻi kapau naʻa nau lava ke sio ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi Heʻena folofola kia Siosefa Sāmitá. Aleaʻi ʻa e mahuʻinga ʻo e meʻa ko ʻeni naʻe hokó.

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (vahevahe ʻo e fakamoʻoní): Kole ki he fānaú ke nau hiva ʻa e “Ko e Vaoʻakau Tapú” (Liahona 2001). Vahevahe leva ʻa hoʻo fakamoʻoní naʻe hā ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi kia Siosefa Sāmita. Fakaafeʻi ha fānau tokosiʻi pē ke vahevahe ʻenau fakamoʻoní fekauʻaki mo e Fuofua Mata-meʻa-hā-maí.

Uike 3: Naʻe toe fakafoki mai ʻa e mālohi ʻo e Lakanga Fakataulaʻeikí ʻi ha kau talafekau fakalangi.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (hivaʻi ha foʻi hiva): Fehuʻi ange ki he fānaú pe ʻe fēfē haʻanau fanongonongo ha meʻa mātuʻaki mahuʻinga. Fakamatalaʻi ange ʻi he taimi fuoloá ne ifi ʻa e talupité ʻi he taimi ʻoku fanongonongo ai ha meʻa mahuʻinga. Talaange ki he fānaú ke kuikui honau matá mo pehē ʻoku nau fanongo ki ha ngaahi talupite lolotonga ia ʻoku tā ʻe he tokotaha tā pianó ʻa e “Mafai Kuo Toe ʻOmí” (THF, 60–61). Kole ange ki he fānaú ke nau hivaʻi ʻa e hivá pea fakatokangaʻi ʻa e pōpoaki mahuʻinga ʻoku fakahā mai ʻe he hivá. Kole ange ki ha niʻihi tokosiʻi ʻo e fānaú ke nau fakamatalaʻi ʻa e ʻuhinga ʻo e foʻi hivá.

Poupouʻi ke mahino (fanongo ki ha taha ʻoku fakaafeʻi ke lea): Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha ngaahi fakatātā ʻo hono toe fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné pea mo hono toe fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí. Fakaafeʻi mai ha taha ʻoku maʻu Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒlone ke vahevahe nounou ʻa e talanoa ʻo e toe fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Ēloné (vakai, T&F 13; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:68–72). Pea fakaafeʻi mai ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí ke ne talanoa ki he fānaú fekauʻaki mo hono toe fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí (vakai, T&F 27:12–13; Siosefa Sāmita—Hisitōliá 1:72). Toe fakaʻaliʻali ʻa e ngaahi fakatātaá, kole ange ki he fānaú ke nau talamai ʻa e hingoa ʻo kinautolu ʻi he fakatātaá.

ʻĪmisi
Kau maʻu Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒlone mo e Faka-Melekisētekí

ʻE toe tānaki mai ʻe he kau leá ha ngaahi meʻa kehe ʻe fakamānako ki he Palaimelí.

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (vahevahe ʻo e ngaahi fakamoʻoní): Tuku ki he kalasi takitaha ke nau tohi ʻi ha laʻipepa ʻa e meʻa ʻe taha ʻoku tau maʻu ʻi he ʻahó ni koeʻuhí ko hono toe fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné (hangē ko e, papitaisó pea mo e sākalamēnití) pea mo ha meʻa ʻe taha ʻoku tau maʻu koeʻuhí ko hono toe fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí (hangē ko e, hilifakinimá mo e faingāue ki he kau mahakí). Kole ange ki ha niʻihi ʻi he fānaú ke nau vahevahe mai ʻa e meʻa naʻa nau hikí. Fakahā ʻa hoʻo houngaʻia ʻi he ngaahi tāpuaki ʻoku fou mai mei he Tamai Hēvaní koeʻuhí ko hono toe fakafoki mai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.

Uike 4: Naʻe liliu ʻe Siosefa Sāmita ʻa e Tohi ʻa Molomoná mo toe fakafoki mai ʻa e moʻoni ʻo e ongoongoleleí.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné mo poupouʻi ke mahino (fealeaʻakí): Kimuʻa ʻi he Palaimelí, tohiʻi ʻi ha laʻipepa ʻa e “Naʻe liliu ʻe Siosefa Sāmita ʻa e Tohi ʻa Molomoná mo toe fakafoki mai ʻa e moʻoni ʻo e ongoongoleleí” pea kosi ʻa e laʻipepá ki ha ngaahi kongokonga pāsolo. ʻI he tuʻa ʻo e laʻipepa takitaha, tohiʻi ʻa e hingoa ʻo e tokotaha pē ko ha meʻa ʻe felāveʻi mo hono liliu ʻo e Tohi ʻa Molomoná (hangē ko Siosefa Sāmita, ʻŪlimí mo e Tūmemí, ʻāngelo ko Molonaí, ngaahi peleti koulá, mālohi ʻo e ʻOtuá, mo ʻOliva Kautele). ʻOange ki he kalasi takitaha ha taha ʻo e ngaahi kongokonga pāsoló, pea talaange ke nau aleaʻi ko e hā ʻa e kaunga ʻo e meʻa ko iá pe ko e tokotaha ko ia ʻi he tuʻa ʻo e laʻipepá ki hono liliu ʻo e Tohi ʻa Molomoná. Fakaafeʻi ʻa e kalasi takitaha ke haʻu kimuʻa ʻi he lokí, ʻo vahevahe ʻa e meʻa naʻa nau aleaʻí, pea fakapipiki ʻa e konga pāsoló ʻi he palakipoé. ʻI he taimi ʻoku kakato ai ʻa e pāsoló, mou lau fakataha ʻa e sētesí.

ʻĪmisi
pāsoló

ʻOku maʻu atu ʻa e pāsoló ʻi he sharingtime.lds.org

Poupouʻi ke mahino (fanongo ki he lea ʻa e fakaafé): Fakaafeʻi mai ha maʻu lakanga fakataulaʻeiki ke ne fakamatalaʻi ʻa Siosefa Sāmita mo fai ʻa e talanoa ʻo hono liliu ko ia ʻo e Tohi ʻa Molomoná. ʻOange ki ai ʻa e ngaahi fakatātā ko ia naʻe tā ʻe he fānaú ʻi he uike 1 pea kole ange ke ne vahevahe mai ʻa e founga ne toe fakafoki mai ai ʻa e tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻo fakafou mai ʻia Siosefa Sāmitá. Te ne lava pē ke tui ha kiʻi teunga faingofua, hangē ko ha poutai līpine ʻuliʻuli. Fakaafeʻi ia ke ne toʻo ʻa e teungá kimuʻa peá ne toki fai ʻene fakamoʻoni kia Siosefa Sāmitá.

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (vahevahe ʻo e ngaahi fakakaukaú): Kole ange ki he fānaú ke nau tuʻu ki ʻolunga ʻo kapau te nau lava ʻo ʻomai ha moʻoni ʻo e ongoongoleleí ne mole pea kuo toe fakafoki mai ʻo fakafou ʻia Siosefa Sāmita. Fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e fānaú ke vahevahe mai ʻenau ngaahi fakakaukaú. Vahevahe hoʻo fakamoʻoni ki he ongoongolelei kuo toe fakafoki maí mo e Tohi ʻa Molomoná.