2014
Ututaʻu ʻa e ʻOtuá
ʻAokosi 2014


Pōpoaki ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí

Ututaʻu ʻa e ʻOtuá

ʻĪmisi
Palesiteni Dieter F. Uchtdorf
ʻĪmisi
Zucchini squash.

Tā fakatātaaʻi ʻe Andrew Banneker

Naʻe ngāue ha fefine ko Kalēsita ʻi ha kiʻi kautaha fakatau tengaʻi ʻakau. Naʻá ne saiʻia ʻaupito heʻene ngāué. Ko ha meʻa fakaofo ia e lava ke liliu ʻa e tengaʻi ʻakau kotoa pē naʻá ne fakatau atu ki ha meʻa mātuʻaki fakaofo ko ha foʻi kāloti, kāpisi, pe ko ha fuʻu ʻoke.

Naʻe manako ʻa Kalēsita he ngāue heʻene komipiutá ʻo fakahū e ngaahi ʻotá mo tali e ngaahi fehuʻí. Ka naʻe ʻi ai ha ʻaho ʻe taha naʻá ne maʻu ai ha lāunga pea naʻe puputuʻu ai.

Naʻe pehē ʻe he kasitomaá, “ʻOku ʻikai tupu e tengaʻi ʻakaú ia. Ne u fakatau mai ia he māhina ʻe ua kuohilí ka ʻoku hala ʻatā pē.”

Naʻe fehuʻi ange ʻe Kalēsita, “Ne ke tō nai ia ʻi ha kelekele lelei pea fuʻifuʻi ʻaki ha vai feʻunga mo ha laʻalaʻā?”

Naʻe tali ange leva ʻe he kasitomaá, “ʻIkai, ka ne u fai pē ʻeku tafaʻakí. Naʻá ku fakatau mai e tengaʻi ʻakaú. Ko hono moʻoní ne ʻosi fakapapauʻi mai ʻe tupu.”

“Ka naʻe ʻikai koā te ke tō ia ʻe koe?”

“ʻOiauē ʻikai. ʻE ʻuli ai hoku nimá ia ʻoʻoku.”

Naʻe fakakaukau ʻa Kalēsita ki he meʻá ni peá ne fakapapauʻi kuo pau ke faʻu ha tohi fakahinohino ki he tō ʻakaú. Naʻá ne fakapapauʻi ko e fakahinohino ʻuluakí ʻe pehē: “Kuo pau ke ke muimui ki he fakahinohino tō ʻakaú kae tupu. He ʻikai ke ke hili pē ia he funga laupapá peá ke ʻamanaki ʻe tupu.”

Naʻe ʻikai fuoloa mei ai kuo toe ʻi ai ha lāunga ʻe taha naʻá ne puputuʻu ai.

Naʻe pehē ʻe he kasitomā ko iá, “ʻOku ʻikai tupu e tengaʻi ʻakaú ia.”

Naʻe fehuʻi ange ʻe Kalēsita, “Naʻá ke tō nai ia ʻi ha kelekele lelei? Naʻe ʻoange nai ha vai mo ha laʻalaʻā feʻunga ki ai?”

Naʻe vivili mai pē kasitomaá, “ʻIo, naʻá ku fai kotoa ia―ʻo hangē tofu pē ko ʻene ʻasi he kofukofú. Ka ʻoku ʻikai pē ke tupu ia.”

“Naʻe hoko nai ha faʻahinga meʻa? Ne tā huli hake nai?”

Naʻe tali ange ʻe he kasitomaá, “Hala ke hoko ha meʻa. Naʻá ku tō ia ʻo fakatatau mo e fakahinohinó. Naʻá ku ʻamanaki te u kai temata he houa kai efiafí. Ka ko ʻeni ʻoku ou fuʻu lotomamahi ʻaupito.”

Naʻe pehē atu leva ʻe Kalēsita, “ʻOleva angé. Ko hoʻo ʻuhingá ne ke toki tō pē tengaʻi ʻakaú he ʻahó ni?”

Ne tali mai ʻe he kasitomaá, “Tuku angé mo e ngalivale. Naʻá ku tō ia he uike ʻe taha kuohilí. Naʻe ʻikai ke u ʻamanaki te u sio ki ha foʻi temata he ʻuluaki ʻahó ka naʻá ku tatali pē. Te u tala atu pē talu mei ai mo e lahi ʻaupito hono fuʻifuʻí mo ʻeku tatalí ʻo aʻu ki he taimí ni.”

Naʻe ʻiloʻi ʻe Kalēsita kuo pau ke ne toe tānaki atu ha fakahinohino ʻe taha: “ʻOku tupu ʻa e tengaʻi ʻakaú ni ʻo fakatatau mo e lao ʻo e paiolosiá. Kapau te ke tō ʻa e tengaʻi ʻakaú ʻi he pongipongí pea ʻamanaki ke kai temata pē he ngataʻanga ʻo e uike ko iá, te ke lotomamahi. Kuo pau ke ke faʻa kātaki ʻo tatali ki he ngāue mai ʻa natulá.”

Naʻe lele lelei kotoa tukukehe ha foʻi lāunga ʻe taha ne maʻu ʻe Kalēsita.

“ʻOku ou loto mamahi ʻaupito ʻi hoʻo tengaʻi ʻakaú,” ko e fakamatala ia ʻa e kasitomaá. “Naʻá ku tō ia ʻo fakatatau ki hono fakahinohinó. Naʻá ku fuʻifuʻi maʻu pē, fakapapauʻi ʻoku maʻu ha laʻā feʻunga, pea tatali ai kae ʻoua kuo fua mai.”

Naʻe pehē ange ʻa Kalēsita, “Ngali naʻe tonu katoa e ngāue naʻá ke faí.”

Naʻe tali ange ʻe he kasitomaá, “ʻOku sai pē ia, ka naʻe tupu hake ia ko e sukini!”

Pehē ange leva ʻe Kalēsita, “Ka ʻoku ʻasi heʻeku lekōtí ko e tengaʻi ʻakau ia naʻá ke ʻotá.”

“Ka ʻoku ʻikai ke u fie maʻu sukini; ʻoku ou fie maʻu hina au!”

“ʻOku ʻikai ke mahino hoʻo fakamatalá.”

“Naʻá ku tō ʻa e tengaʻi ʻakaú ʻi heʻeku ngoue hiná—ʻa e kelekele tatau pe naʻe fua ai e hiná he taʻu kuoʻosí. Naʻá ku vikia e ngoué he ʻaho kotoa pē, ʻo pehē ange ko e ngaahi foʻi hina fakaʻofoʻofa te ne fua mai ʻakí. Ka naʻe ʻikai fua mai ko e ngaahi foʻi hina lanu moli, fuopotopoto mo fuo lalahi, ka naʻe fua mai ia ko e ngaahi foʻi sūkini lōloa lanu mata. ʻO fua lahi ʻaupito!”

Naʻe ʻilo ʻe Kalēsita he taimi ko iá naʻe ʻikai ke feʻunga ʻa e tohi fakahinohinó pea naʻe fie maʻu ke fakakau atu ha tefitoʻi moʻoni: “Ko e tengaʻi ʻakau te ke toó mo e taimi te ke tō aí ʻe makatuʻunga mei ai e ututaʻú.”

Ko e Fono ʻo e Ututaʻú

Naʻe akoʻi ʻe he ʻAposetolo ko Paulá ʻa e ututaʻu ʻa e ʻOtuá:

ʻOua naʻa kākaaʻi ʻa kimoutolu; ʻoku ʻikai faʻa kākaaʻi ʻa e ʻOtuá: he ko ia ʻoku tūtuuʻi ʻe he tangatá, ko ia te ne utú foki.

He ko ia ʻoku tūtuuʻi ki hono kakanó, te ne utu ʻi he kakanó ʻa e ʻauha; ka ko ia ʻoku tūtuuʻi ʻi he Laumalié, te ne utu ʻi he Laumālié ʻa e moʻui taʻengatá.

Pea ke ʻoua naʻa tau fiu ʻi he fai leleí: he te tau utu ʻi hono faʻahitaʻu totonú, ʻo kapau ʻe ʻikai te tau vaivai.” (Kalētia 6:7–9.)

Kimuí ni mai, kuo ʻomi ʻe he ʻEikí ha poto mo ha ʻilo ʻoku toe lahi angé ki he ngaahi fono taʻe-faʻaliua ko ʻení:

“ʻOku ʻi ai ha fono naʻe tuʻutuʻuni pau ʻi he langí kimuʻa ʻi he teʻeki ai ke ʻai ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e māmaní, ʻa ia ʻoku makatuʻunga ki ai ʻa e ngaahi tāpuaki kotoa pē—

“Pea ʻo ka tau ka maʻu ha tāpuaki mei he ʻOtuá, ʻoku tupunga ia ʻi he talangofua ki he fono ʻa ia ʻoku makatuʻunga ia ki aí” (T&F 130:20–21).

Ko e meʻa te tau toó, te tau utu ia.

‘Oku nāunauʻia taʻe mafakakaukaua ‘a e ututaʻu ‘a e ‘Otuá. Kiate kinautolu ʻoku nau ʻaʻapa kiate Iá, ʻoku hoko mai ʻEne ngaahi tapuaki mahutafea ʻo e fua lahí, kuo faʻo lolo hifo, ʻo lulu fakataha, pea fonu mahuohua…he koe fuofua ko ia te mou fua ʻakí, ʻe toe fua ʻaki ia kiate kimoutolu” (Luke 6:38).

Hangē pe ko hono fie maʻu ʻe he ngaahi tengaʻi ʻakau ʻo e māmaní ʻa e ngāué mo e faʻa kātakí, ʻoku pehē foki mo e ngaahi tāpuaki lahi ʻo e langí. He ʻikai lava ke tau tuku ʻetau tui fakalotú ʻi ha funga laupapa pea ʻamanaki atu ki ha ututaʻu ʻo ha ngaahi tāpuaki fakalaumālie. Ka kapau te tau tō mo tauhi e ngaahi tuʻunga moʻui ʻo e ongoongoleleí ʻi he moʻui fakaʻaho hotau fāmilí, ʻoku ʻi ai ha faingamālie māʻolunga ʻe tupu hake ʻetau fānaú ke maʻu ha fua fakalaumālie ʻoku mahuʻinga fau kiate kinautolu pea mo e ngaahi toʻu tangata ʻi he kahaʻú.

Ko e ngaahi tali lotu ʻa e ʻOtuá ʻoku ʻikai hoko vave maʻu pē—taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻikai pē hā mai ʻe hoko—ka ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e meʻa ʻoku lelei tahá maʻa ʻEne fānaú. Ko e moʻoni, ʻe ʻi ai ha ʻaho ʻe toki mahino lelei ange kiate kitautolu; pea ʻi he ʻaho ko iá te tau ʻiloʻi e lelei mo e angaʻofa ʻa e langí.

Ka ʻi he taimi ní, ko ʻetau taumuʻá mo e fiefia lahí ke ʻaʻeva ʻi he hala ʻo hotau ʻEiki mo e Fakamoʻuí pea moʻui ʻaki ʻa e moʻui lelei mo maʻa koeʻuhí ke lava ke ʻatautolu ʻa e ututaʻu maʻongoʻonga ʻo e ngaahi tāpuaki mahuʻinga ʻa e ʻOtuá kuo talaʻofa maí.

Ko ia te tau tūtūʻí, te tau utu ia.

Ko e fono ia ʻo e langí.

Ko e fono ia ʻo e ututaʻu ʻa e ʻOtuá.