2015
ʻOku Lelei ʻa e Meʻa Kotoa
Siulai 2015


Pōpoaki ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí

ʻOku Lelei ʻa e Meʻa Kotoa

ʻĪmisi
One oil painting. Depiction of the pioneer trek in a positive happy manner. "The prairies covered with lush grass and (many varieties of wildflowers) offered vistas of dramatic beauty." A woman dressed in pink dress with white waist apron holing a basket of multicolored flowers. She stands in a lush landscape, in the background a covered wagon is pulled by two oxen. A figure dressed in blue rides in the wagon.

Ko e Paioniá tā ʻe Robert T. Barrett, ʻi he angalelei ʻa e Musiume Hisitōlia ʻo e Siasí

Ko e taha ʻo e ngaahi meʻa ongo taha ʻoku ou fakakaukau ki ai ʻi hotau tukufakaholo fakapaioniá, ko e himi “Haʻu Kāinga ʻOua Manavahē” (Ngaahi Himi, fika 18). Naʻe faʻa hivaʻi ʻe kinautolu naʻa nau fakahoko ʻa e fononga lōloa ki he Teleʻa Sōlekí, ʻa e himi ko ʻení he lolotonga ʻenau fonongá.

ʻOku mahino kiate au naʻe ʻikai ke lelei ʻa e meʻa kotoa pē ʻi he Kāingalotu ko ʻení. Naʻa nau tofanga ʻi he mahamahakí, ʻafú, ongosiá, mokosiá, ilifiá, fiekaiá, felāngākí, veiveiuá, pea naʻa mo e maté.

Ka neongo ʻenau maʻu e ʻuhinga kotoa ko ʻení ke nau kalanga ai, “ʻOku ʻikai lelei ʻa e meʻa kotoá,” naʻa nau tanumaki ha tōʻonga fakakaukau ke tau tanganeʻia ai he ʻahó ni. Naʻa nau sio fakalaka atu ʻi honau ngaahi faingataʻaʻiá ki he ngaahi tāpuaki taʻengatá. Naʻa nau fakafetaʻi pē ʻi honau tūkungá. Neongo ʻene mahino e faingataʻá, ka naʻa nau hiva ʻaki e kotoa honau lotó, “[ʻOku lelei ʻa e meʻa kotoa!]”

ʻOku muna pē ʻetau fakahīkihikiʻi e kau paioniá kapau ʻoku ʻikai ke hāsino ia ʻi hotau lotó. Te u lave ki hanau ʻulungaanga ʻe niʻihi ʻoku nau ueʻi au ke u fakakaukau ki heʻenau feilaulaú mo ʻenau lotoʻakí.

Manavaʻofa

Naʻe fetokoniʻaki ʻa e kau paioniá neongo pe ko e hā honau tuʻunga fakasōsiale, fakaʻekonōmika, pe fakapolitikale mei he kuo hilí. Naʻa nau fetokoniʻaki neongo naʻá ne fakatuaiʻi ʻenau fonongá, fakatupu ha meʻa taʻe-fakafiemālie, pe fie maʻu ai ha feilaulau fakatāutaha mo ha ngāue lahi.

ʻE lava ʻa e ngaahi kaveinga ngāue fakafoʻituitui pe fakafaʻafaʻahi ʻi hotau māmani tulifua fakafaʻafaʻahí, ke muʻomuʻa ia ʻi he fetokoniʻakí pe fefakamālohiaʻaki ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻE lava hano aʻusia ha ngaahi taumuʻa mahuʻinga ʻi he sosaieti ʻo e ʻaho ní ke hangē ha meʻafua ʻo hotau mahuʻingá.

ʻE lava pē hono fokotuʻu mo aʻusia ʻo e ngaahi taumuʻá ke hoko ko ha meʻa lelei. Ka ko e taimi ʻoku aʻusia lelei ai e ngaahi taumuʻá ʻi hano taʻe tokaʻi, siʻaki, pe fakamamahiʻi ʻa e niʻihi kehé, ʻe ala fuʻu tōtuʻa e mahuʻinga ia ʻo e lavameʻa ko iá.

Naʻe tokangaʻi ʻe he kau paioniá ʻa honau kau fonongá, ka naʻa nau toe fakakaukauʻi foki mo e niʻihi naʻe muimui mai ʻiate kinautolú, ʻo tō ha ngoue maʻá e kaungā fononga saliote naʻe muiaki maí.

Naʻa nau ʻilo ʻa e mālohinga ʻo e fāmilí mo e ngaahi kaungāmeʻá. Pea koeʻuhí naʻa nau fefalalaʻaki, naʻa nau hoko ʻo mālohi. Naʻe hoko ʻa e ngaahi kaungāmeʻá ko e fāmili.

ʻOku hoko ʻa e kau paioniá ko ha fakamanatu lelei ʻo e ʻuhinga kuo pau ai ke tau hola mei he ʻahiʻahí ke tau mavahe mo, fetokoniʻaki, manavaʻofa pea mo feʻofoʻofani mo feʻofaʻakí.

Ngāue

“Haʻu Kāinga, ʻoua e manavahē.”

Naʻe hoko ʻa e kupuʻi leá ni ko ha hiva ki he kau fononga ongosiá. ʻOku faingataʻa ke mafakakaukaua ʻa e lahi ʻo e ngāue ʻa e ngaahi laumālie maʻongoʻongá ni. Ko e taha ʻo e ngaahi meʻa faingofua taha naʻa nau faí ko e luelué. Naʻe pau ke nau ngāue fakataha ke maʻu ha meʻakai, fakaleleiʻi ʻa e ʻū salioté, tokangaʻi ʻa e monumanú, tokoniʻi ʻa e mahamahakí mo e vaivaí, kumi mo tānaki ʻa e vaí, pea mo maluʻi kinautolu mei he ngaahi fakatuʻutāmaki vivili ʻo natulá pea mo e ngaahi fakatuʻutāmaki kehekehe ʻo e maomaonganoá.

Naʻa nau ʻā ʻi he pongipongi kotoa mo ha ngaahi kaveinga mo e ngaahi taumuʻa pau naʻe mahino ki he tokotaha kotoa: ke tauhi ki he ʻOtuá pea mo honau kāingá pea tūʻuta he Teleʻa Sōlekí. Naʻe mahino kiate kinautolu ʻi he ʻaho kotoa pē ʻa e ngaahi kaveinga mo e ngaahi taumuʻa ko iá; naʻa nau ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻe fie maʻu ke nau faí pea naʻe mahuʻinga ʻa e fakalakalaka ʻo e ʻaho takitaha.

ʻI hotau kuongá ni—ʻi he taimi ʻoku ala maʻungofua ai ha konga lahi ʻo e ngaahi meʻa ʻoku tau holi ki aí—ʻoku ʻahiʻahiʻi kita ke te afe pe foʻi ʻi he taimi ʻoku hangē ai ʻoku kiʻi tokakovi pe tahakehake lahi ʻa e hala ʻoku toé. Mahalo ʻe tokoniʻi kitautolu ʻi he ngaahi momeniti ko iá ka tau ka fakakaukau ki he kau tangata, kau fafine, mo e fānau naʻe ʻikai ke nau tuku ʻa e mahamahakí, faingataʻá, felāngākí, pea naʻa mo e maté ke ne taʻofi kinautolu mei he hala kuo nau filí.

Naʻe ʻilo ʻe he kau paioniá naʻe fakamālohia honau sinó, ʻatamaí, mo e laumālié; fakatupulaki ʻenau mahino ki honau natula fakalangí; pea mo fakalahi ʻenau manavaʻofa ki he niʻihi kehé, ʻi heʻenau fai e ngaahi ngāue faingataʻá. Naʻe fakamālohia ʻe he ʻulungāngá ni honau laumālié pea hoko ko ha tāpuaki kiate kinautolu hili ʻenau fononga lōloa he ngaahi feituʻu tokaleleí mo e ʻotu-moʻungá.

Fakatuʻamelie

Ko e taimi naʻe hiva ai ʻa e kau paioniá, naʻa nau fakaongo mai ha lēsoni hono tolu: “[Ka ke fononga fiefia ʻi ho halá].”

Ko e taha ia ʻo e ngaahi meʻa fakamamahi lahi ʻo hotau kuongá ko hono tāpuekina ʻaki kitautolu ha ngaahi meʻa lahi fau ka tau kei lotomamahi pē. ʻOku lōmekina kitautolu ʻe he ngaahi fakaofo ʻo e tuʻumālié mo e tekinolosiá pea nau ʻomi kiate kitautolu ʻa e malú, fakafiefiá, fakahōhōlotó, mo e faingamālié. Ka ʻoku lahi fau e loto mamahi ʻoku tau mamata ki ai ʻi hotau ʻātakaí.

Ne fai ʻe he kau paioniá ha feilaulau lahi fau, naʻa nau masiva mo vivili moʻoni ki he fanga kiʻi fie maʻu tefitó ke nau siʻi moʻui ai. Naʻe mahino kiate kinautolu ʻoku ʻikai maʻu ʻa e fiefiá ko e ola ʻo ha monūʻia pe maʻu noa pē. Ko e moʻoni ʻoku ʻikai maʻu ia mei ha hoko kotoa ʻo ʻetau ngaahi fakaʻamú. ʻOku ʻikai maʻu ʻa e fiefiá ia mei ha ngaahi tūkunga mei tuʻa. ʻOku maʻu ia mei loto—tatau ai pē pe ko e hā ʻoku hoko ʻi hotau ʻātakaí.

Naʻe ʻiloʻi ia ʻe he kau paioniá, pea naʻa nau maʻu ʻi he laumālie ko iá ʻa e fiefiá ʻi he tūkunga kotoa pē pea ʻi he faingataʻa kotoa pē—naʻa mo e ngaahi faingataʻa ko ia naʻe fuʻu tōtuʻa ʻo ne uesia honau ngaahi laumālié.

Ngaahi Faingataʻá

ʻOku tau faʻa vakai atu he taimi ʻe niʻihi ki he meʻa naʻe kātekina ʻe he kau paioniá pea tau pehē “Fakafetaʻi naʻe ʻikai ke u moʻui ʻi he kuonga ko iá.” Ka ʻoku ou fifili pe naʻe mei fai nai ʻe he kau paionia lototoʻa ko iá, ha lea tatau kapau naʻa nau lava ʻo sio kiate kitautolu he ʻaho ní.

Neongo kuo liliu ʻa e taimí mo e ngaahi tūkungá, ka ʻoku teʻeki ai liliu ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e fehangahangai mo e ngaahi faingataʻá mo e nofo vālelei fakataha ko ha kaungā kolo tokanga mo tupulekina ʻi he malumalu ʻo e ʻOtuá.

Te tau lava ʻo ako mei he kau paioniá ke maʻu ha tui mo falala ki he ʻOtuá. Te tau lava ʻo ako ke manavaʻofa ki he niʻihi kehé. Te tau lava ʻo ako ko e ngāué mo e faʻa ngāué ʻoku ʻikai ngata pē heʻena tāpuakiʻi fakatuʻasino kitautolú kae toe fakalaumālie foki. Te tau lava ʻo ako ʻoku ʻatā ʻa e fiefiá kiate kitautolu ʻo tatau ai pē pe ko e hā hotau tūkungá.

Ko e founga lelei taha ke tau fakahīkihikiʻi ai mo fakahaaʻi ʻetau houngaʻia ʻi he kau paioniá ko haʻatau fakakau ʻi heʻetau moʻuí ʻa e tuitala ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, manavaʻofa mo ʻofa ki hotau kāingá, pea faʻa ngāue, fakatuʻamelie, pea mo e fiefia naʻe fakahaaʻi mahino ʻe he kau paioniá ʻi heʻenau moʻuí.

Te tau lava ʻi heʻetau fai iá ke ala atu ʻi he ngaahi taʻu ʻo taimí, puke ʻa e nima ʻo e kau paionia fakaʻeiʻeiki ko iá, pea tānaki atu hotau leʻó ki honau leʻó ʻi heʻetau hiva fakataha mo kinautolu: “[‘Oku lelei ʻa e meʻa kotoa! ʻOku lelei ʻa e meʻa kotoa]!”

Ko e Paioniá tā ʻe Robert T. Barrett, ʻi he angalelei ʻa e Musiume Hisitōlia ʻo e Siasí