2015
Ko e Fononga ʻa ʻAná
Siulai 2015


Ko e Fononga ʻa ʻAná

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻAlesona, USA.

Naʻe hoko ʻa e talanoa ko ʻení ʻi Mē ʻo e 1889.

Naʻe fakamalumalu ʻa ʻAna Matila ʻEnitasoni mo ʻene faʻeé mo hono taʻokete ko ʻAitá, ʻi ha fakamalu lanu ʻuliʻuli. Naʻá ne fakatokangaʻi atu naʻe fakaofi mai ʻa e lēlué. Naʻá ne tetetete. ʻE ʻave ia ʻe he lēlue ko ʻení mei Suēteni pea kamata ʻene fononga ki ʻAmeliká.

Naʻe fanafana faka-Suēteni ange ʻa e faʻē ʻa ʻAná, “Angalelei pea fakafanongo kia ʻEletā Kalasoni.” Naʻá ne puke mai e ongo tamaiki fefiné. Ko ha faifekau ʻa ʻEletā Kalasoni, naʻe ngāue ʻi Suēteni ʻi ha taʻu ʻe tolu, talu ʻa e taʻu valu ʻa ʻAná. Kuo taimi ʻeni ke ne foki ki hono fāmilí ʻi ʻAitahō, ʻi he ʻIunaiteti Siteití.

ʻI he fakakaukau ʻa e Fineʻeikí ke ʻave ʻa ʻAna mo ʻAita ki ʻAmelika ke hao mei he fakatanga ʻi Suētení, naʻe angaʻofa ʻa ʻEletā Kalasoni ke tokangaʻi kinaua. Naʻá ne tuʻu he taimí ni ʻi he tafaʻaki ʻo e lēlué. Naʻá ne kamo ki he ongo tamaiki fefiné ke na omi. Naʻe fāʻofua ʻa ʻAita ki heʻene faʻeé pea lue atu ki muʻa, ka naʻe nofo pē ʻa ʻAna ia.

Naʻe pehē ʻe ʻAna “ʻOku ou ʻofa atu. Te u manatu mai kiate koe.”

“Te u manatu atu kiate koe foki. Fakafanongo lelei mai. Kapau te ke aʻu atu ki ha feituʻu he ʻikai lava ke mahino kiate koe ʻa e lea ʻa e kakaí, ʻoua naʻa ngalo ke ke lotu ki hoʻo Tamai Hēvaní koeʻuhí ʻe lava ʻo mahino kiate Ia.”

ʻI heʻene kei fakakaukau ki he ngaahi lea ʻa ʻene faʻeé, ne heka ʻa ʻAna ki he lēlué pea tangutu ʻo ofi kia ʻAita mo ʻEletā Kalasoni. Kuó ne fiefia fekauʻaki mo ʻene fuofua heka ʻi ha lēlué, ka ʻi he taimí ni naʻá ne fie maʻu pē ke toe mamata fakaʻosi ki heʻene faʻeé. Naʻe fuʻu māʻolunga ʻa e lēlué ke ne vakai ki he fofonga ʻo e kakaí, ka naʻá ne malimali ʻi heʻene mamata ki he fakamalu ʻuliʻuli ʻo ʻene faʻeé naʻe puke hake ki ʻolunga ʻi he haʻohaʻonga ʻo e kakaí. Naʻe fakamanatu ange kiate ia naʻe sio ange ʻa e Fineʻeikí.

Naʻe kohu lahi he kamata ke lele ʻa e lēlué. Naʻe kamata ke ngaue māmālie ʻaupito ʻa e lēlué pea lele pē ʻa e Fineʻeikí ʻi he tafaʻaki ʻo e lēlué. Naʻe taʻataʻalo ʻa e fakamalu ʻuliʻulí kia ʻAna. Ka naʻe ʻikai fuoloa kuo pulia ʻa e fakamalu lanu ʻuliʻulí. Naʻe falala ʻa ʻAna ki he matapā sioʻatá mo fifili pe ko e hā ʻe hoko ʻi he kahaʻú.

ʻI ha ngaahi uike lahi mei ai, naʻe falala ʻa ʻAna ki he matapā sioʻata ʻo ha lēlue kehe. Naʻe ʻave ia ʻe he lēlue ko ʻení ki Sōleki Siti, ʻIutā. Naʻá ne talaange kia ʻAita, “ʻOku ngali kehe ʻa ʻAmelika ia mei Suēteni, ko ia?”

Ne fanafana faka-Suēteni ange ʻa ʻAita, “ʻIo. Ka ko ʻAmelika hota ʻapí he taimí ni, pea kapau te ta ngāue mālohi feʻunga, te ta lava ʻo ʻomi foki ʻa e Fineʻeikí ki heni.”

Kuo ʻikai ha paʻanga feʻunga ki he Fineʻeikí ke fakatau haʻane tikite. Naʻe totongi ʻe ha fāmili ʻi ʻOkiteni, ʻIutā, ʻa e folau ʻa ʻAita ki ʻAmeliká. ʻE nofo ʻa ʻAita mo kinautolu ʻi heʻenau fāmá ʻo ngāue ke totongi fakafoki kiate kinautolu. Ka ʻe nofo ʻa ʻAna mo e tokoua ʻo ʻene faʻeé ʻi Sōleki Siti. Naʻe haʻu ʻa e tokoua e faʻē ʻa ʻAná ki ʻIutā ʻi ha ngaahi taʻu lahi kimuʻa, pea kuo tohi ki ai ʻa e Fineʻeikí ke talaange naʻe ʻalu ange ʻa ʻAná.

Hili e lēlué, kuo nau heka vaka ʻi he Tahi Tokelaú ki Tenimaʻake. Pea nau folau leva ki ʻIngilani mo ʻAilani kimuʻa he kolosi ʻi he ʻŌseni ʻAtalanitikí pea tūʻuta ʻi Niu ʻIoke Sití. Naʻe loloa ʻa ʻAna ʻi he konga lahi ʻo e folau tahi ʻaho ʻe 15. Naʻá ne ongoʻi fiemālie ke heka ʻi ha lēlue ʻi Niu ʻIoke ke fononga ki ʻIutā.

Naʻe ui mai ʻa e tangata pesá, “ʻOkiteni, ʻIutā!” Naʻe teʻeki ke ʻiloʻi ʻe ʻAna ʻa e lea faka-Pilitāniá, ka naʻá ne ʻilo ʻa e hingoa ʻo e koló. Naʻá ne ongoʻi lotomamahi. Naʻe mamahi ange ia ʻi he tuʻu ʻa ʻEletā Kalasoni ʻo toʻo ʻene kató mo e kato ʻa ʻAitá.

Naʻá ne fehuʻi ki hono taʻoketé, “ʻOku pau ia ke ke ʻalu?”

Naʻe lea angamalū ange ʻa ʻAita, “ʻIo. ʻOua te ke hohaʻa, ʻe ʻi ai ʻa ʻAnitī ʻi hoʻo aʻu ki Sōleki Sití.”

Naʻe mamata ʻa ʻAna ʻi he feʻiloaki ʻa ʻEletā Kalasoni mo hono fāmilí ʻi he tauʻanga lēlué. Te nau ʻave ʻa ʻAita ʻi ha saliote fakafale ki hono ʻapi foʻou ʻi he fāmá pea fononga leva ki ʻAitahō. Naʻe ongoʻi tuēnoa moʻoni heni ʻa ʻAna.

Naʻe lele ʻa e lēlué ʻi he fakapoʻulí kae ʻoua kuo taʻofi ʻi ha tauʻanga lēlue ʻi Sōleki Siti. Naʻe meimei tuʻuapō. Naʻe toʻo ʻe ʻAna ʻene kató pea hifo ki lalo. Naʻe vakai holo hono fofonga ongosiá ki he tokoua ʻo ʻene faʻeé.

Ka naʻe ʻikai ha taha ʻe tatali kiate ia.

Naʻe manavahē ʻa ʻAna. Naʻá ne toe sio takai, ʻo fakaʻamu naʻe ʻikai ke ne fakatokangaʻi ha meʻa. Naʻá ne sio fakalelei ki he fakapoʻulí. Naʻá ne feinga ke ʻiloʻi ʻa e fōtunga ʻo e kakaí ʻi he malama ʻa e ngaahi māmá. Ka naʻe ʻikai ke ʻi ai ʻa e tokoua ʻo ʻene faʻeé.

Naʻe lue atu ha kau muli kiate ia mo fai ange ha ngaahi fehuʻi. Naʻe fakakaukau ʻa ʻAna ne nau fie maʻu ke tokoni, ka naʻe ʻikai mahino kiate ia ʻenau leá.

Kuo teʻeki ai ke ne ongoʻi manavahē ʻaupito pehē ʻi heʻene moʻuí. Naʻe ʻikai pē manavahē he taimi ne manukiʻi ai ʻe hono kaungā kalasi ʻi Suētení ʻa ʻene tui fakalotu foʻoú. Naʻe ʻikai pē ko e taimi naʻá ne puke ai ʻi he vaka ki Niu ʻIoké. Pea naʻe ʻikai ko e taimi naʻá ne lea māvae ai ki he Fineʻeikí.

Ne kuikui ʻa ʻAna mo fakakaukau ki he ngaahi lea ʻa ʻene faʻeé: “ʻOua naʻa ngalo ke ke lotu ki hoʻo Tamai Hēvaní koeʻuhí ʻe mahino kiate Ia.”

Naʻe tūʻulutui hifo ʻa ʻAna ofi ki heʻene kato letá pea lotu mālohi ange ʻi ha toe taimi ʻi heʻene moʻuí. Naʻá ne lotu ke ʻomi ʻe he Tamai Hēvaní ha taha ʻoku lea faka-Suēteni pea lava ke na femahinoʻaki.

ʻI he ʻosi ʻene lotú, naʻá ne sio hake. Naʻe ʻikai pē ha taha naʻe tatali kiate ia. Ka naʻá ne sio ki ha fāmili Siamane naʻá ne fakatokangaʻi mei he heka lēlué. Naʻe kamo ange ʻa e faʻeé ke ne muimui ʻiate kinautolu. Naʻe toʻo ʻe ʻAna ʻene kató mo ʻene kei tangí, pea fakatoʻotoʻo atu kiate kinautolu.

Naʻá ne muimui ʻiate kinautolu ki he ʻā ʻi he tafaʻaki fakatonga o e Temipale Sikueá. Naʻá ne sio ki he feituʻu kuo langa ai ʻa e temipale foʻou fakaʻofoʻofá. Pea fakafokifā naʻe fanongo ʻa ʻAna ki ha taha naʻe laka fakatovave ofi ange. Naʻe fakatovave atu ha fefine kiate kinautolu, ʻo sio fakalelei ki he kotoa ʻo e kau hikifonua ne tūʻuta angé. Naʻe fakalaka atu e sio ʻa e fefiné ʻi he fāmili Siamané. Pea kiʻi tuʻu ʻia ʻAna. ʻI he hanga hake ʻa ʻAná, naʻe tuʻu ʻa e fefiné pea sio fakamamaʻu. Naʻe sio fakamamaʻu atu ʻa ʻAna, mo ʻamanaki lelei pē.

Naʻe ʻilo ia ʻe ʻAna! Ko ʻene faiako ia ʻi he Lautohi Faka-Sāpaté ʻa ia kuó ne hiki ki ʻIutā ʻi ha taʻu pē ʻe taha kimuʻa! Naʻá ne ʻiloʻi ia!

Naʻe puke atu ʻe he faiakó ʻa ʻAna ʻo fāʻofua ki ai. Naʻá ne holoholoʻi e loʻimata ʻo ʻAná mo fanafana faka-Suēteni ange, “Ne toutou fakaʻaaki au. Naʻe fakafonu hoku ʻatamaí ʻi he ngaahi ʻīmisi ʻo e kau hikifonua maí. Ne ʻikai ke u toe lava ʻo mohe. Naʻe ueʻi au ke u haʻu ki he temipalé ke sio pe naʻe ʻi ai ha taha naʻá ku ʻilo heni.” Naʻá ne puke atu ʻa e nima ʻo ʻAná pea taki atu ia ʻi he halá. “Haʻu mo au.”

Naʻe ʻilo ʻe ʻAna kimui mei ai kuo hiki ʻa e tokoua ʻo ʻene faʻeé mo ʻene faʻētangatá mei he Teleʻa Sōlekí pea naʻe ʻikai ke ne maʻu ʻa e tohi ʻa ʻene faʻeé. Naʻe pōpoaki atu ʻene faiakó kiate kinaua, peá na ō mai ke ʻave ʻa ʻAna ʻi ha ʻaho ʻe fā mei ai. Ne faifai pea lava foki ʻe ʻAita mo ʻAna ʻo ʻomi ʻa e Fineʻeikí ki ʻAmelika.

Ka ʻi he taimí ni, ʻoku ʻikai toe mahuʻinga ia. ʻI he lue ʻa ʻAna ki he ʻapi ʻo ʻene faiakó, naʻá ne fakakaukau, “Naʻe tali mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻeku lotú ʻo lahi ange ʻi he meʻa ne u lotuá. Naʻá ku kole pē ha taha te ma femahinoʻakí, peá Ne fekauʻi mai ha taha naʻá ku ʻiloʻi.

Tā fakatātaaʻi ʻe Shawna J. C. Tenney