Liahona
Ko e Ngaahi Tāpuaki ʻo e Talangofuá
Fēpueli 2024


Fakakomipiuta Pē: Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Taki ʻo e Siasí mei he Mītia Fakasōsialé

Ko e Ngaahi Tāpuaki ʻo e Talangofuá

Vakai ki he meʻa kuo akoʻi ʻe he kau palōfitá, kau ʻaposetoló, mo e kau taki kehe ʻo e Siasí ʻi he mītia fakasōsialé ʻo kau ki he mahuʻinga ʻo e talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá.

ʻĪmisi
ko e tokangaʻi ʻe Kalaisi ha sipi

Tauhisipi Angavaivaí, tā ʻa Yongsung Kim

ʻI he lea ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni fekauʻaki mo hono akoʻi ʻo e fānaú, naʻá ne lea ʻo kau ki he mālohi ʻo e talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e Tamai Hēvaní. Naʻá ne pehē:

“Akoʻi ange ʻa e tui ke tauhi kotoa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, ʻi he ʻilo pau ʻoku ʻomi kinautolú ke faitāpuekina ʻEne fānaú mo nau fiefia ai [vakai, 2 Nīfai 2:25]. Fakatokanga ange te nau fetaulaki mo ha kakai ʻoku nau filifili pē ʻa e fekau ke nau tauhí pea nau liʻaki leva e toenga ʻoku nau fili ke maumauʻí. ʻOku ou ui ʻeni ko e talangofua filifilí. He ʻikai ola lelei e faʻahinga filifili ia ko ʻení. ʻE iku ia ki he mamahí. ʻOku tau tauhi e ngaahi fekau kotoa ʻa e ʻOtuá heʻetau teuteu atu ke feʻiloaki mo Iá. ʻOku fiemaʻu e tuí ka te talangofua ki ai pea ʻe fakamālohia e tui ko iá ʻi hono tauhi ʻa ʻEne ngaahi fekaú.

“ʻOku hanga ʻe he talangofuá ʻo fakaʻatā ke tafe taʻe fakangatangata mai e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻOtuá. Te ne faitāpuekina ʻEne fānau talangofuá ʻaki ʻa e tauʻatāina mei he pōpulá mo e mamahí. Pea te Ne tāpuekina kinautolu ʻaki ha maama ʻoku lahi angé.”1

ʻI heʻetau fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he Tamai Hēvaní ʻaki ʻetau tauhi ʻEne ngaahi fekaú (vakai, Sione 14:15), te tau lava ʻo maʻu ha ngaahi tāpuaki mālohi. Ke tokoniʻi kitautolu ʻi heʻetau feinga ke muimui lelei ange ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, fakakaukau ki he ngaahi akonaki fakamuimui taha ko ʻeni mei he kau taki ʻo e Siasí kuo tuku hake ʻi he mītia fakasōsialé.

Ko e ʻUluaki Fekau Lahí—ʻOfa ki he ʻOtuá

ʻĪmisi
Palesiteni Dallin H. Oaks

“ʻI heʻeku hoko ko ha palesiteni kimuʻa ʻo e [ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongí], naʻá ku fiefia ke lea ki he kau akó mo e kau faiakó lolotonga ʻa e fakataha lotu ʻo e pongipongi ní. …

“Naʻá ku fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fakakaukau pe ʻoku nau loto-toʻa ke makehe pea kapau ʻoku nau fehangahangai mo e fakafepaki ʻa e māmaní. ʻOku mahulu hake ʻi he meʻa ʻoku fai ʻe ha tokotaha ako fakafoʻituituí ʻa e ngaahi fili ʻokú ne fakahoko ʻi heʻene moʻui fakatāutahá—ko e ngaahi meʻa ʻokú ne fakamuʻomuʻa ʻi he ʻiloʻilo pau pe ʻikai ʻilo paú.

“Kuo pau ke ʻoua naʻa ngalo ʻiate kitautolu ʻa e akonaki ʻa e Fakamoʻuí ko e ʻʻuluaki pea ko e lahi ʻo e fekaúʼ ʻi he fonó ke ʻʻofa ki he ʻEiki ko ho ʻOtuá ʻaki ho laumālié kotoa, mo hoʻo moʻuí kotoa, mo ho lotó kotoa,ʼ pea ko e fekau hono uá ʻʻoku tatau mo iá, Ke ke ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko koé.ʼ

“Ko e ʻofa ki he kaungāʻapí—neongo hono mahuʻingá—ʻoku ʻikai muʻomuʻa ia ʻi he ʻofa ki he ʻOtuá mo e talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú. Kapau ʻoku tau ʻofa moʻoni ki he ʻOtuá mo tauhi kiate Ia ʻo hangē ko ia kuó Ne akoʻi maí, te tau ʻofa ʻi hotau kaungāʻapí ʻo hangē ko e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate iá pea hangē ko ʻEne finangalo ke tau ʻofa mo tokoniʻi kinautolú.

“Naʻe ʻofa maʻu pē ʻa Sīsū, ka naʻe fakahangatonu maʻu pē ʻEne ngaahi fekaú mo e ngaahi meʻa naʻá Ne fiemaʻú. Naʻá Ne fakaʻehiʻehi mei hono fakahalaiaʻi ʻa e fefine naʻe moʻua ʻi he tono tangatá, ka naʻá Ne fakaʻosi ʻaki ʻEne fakahinohinoʻi ia ke ʻʻalu ʻi ho halá, pea ʻoua ʻe toe faiangahala.ʼ

“Pea naʻá Ne fakaʻosi ʻa e akonaki mālohi ʻo e Malanga ʻi he Moʻungá ʻaki ʻa e fakahinohino taʻe-hano-tatau ʻKo ia ke haohaoa ʻa kimoutolu he ʻoku haohaoa ʻa hoʻomou Tamai ʻoku ʻi he langí.ʼ ʻOku tau aʻusia ʻa e tuʻunga fakalangi ko iá ʻaki ʻa e ngaahi meʻa mahuʻinga ʻoku hoko mai ʻi he Fakamoʻuí ʻo ʻikai fetongi ʻe he ngaahi tuʻunga moʻui mo e ʻulungaanga ʻo e māmaní.

“ʻOku ʻikai hanga ʻe hono tauhi ʻo e ngaahi tuʻunga moʻui ʻo e ongoongoleleí ʻo ʻai ke ke maʻulalo ange pe fakahalaiaʻi ʻoku taʻemahino hoʻo sīpingá. ʻOku tau ʻiloʻi kotoa pē ha niʻihi ʻoku fakatupulaki ʻenau ngāué ʻi he tuʻunga lelei mo mahino ʻenau makehe mei he kakaí.

“ʻOku ou toe fakaongo atu ʻa e ngaahi lea kuo akonaki ʻaki ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní: ʻKātaki ʻo tui mai ʻi he taimi ʻoku ou pehē ai ko e taimi ʻoku fokotuʻu mālohi ai ho tuʻunga fakalaumālié ʻia Sīsū Kalaisí, ʻoku ʻikai fiemaʻu ke ke manavahē. ʻI hoʻo fai pau ko ia ki hoʻo ngaahi fuakava ne fakahoko ʻi he temipalé, ʻe fakamālohia koe ʻe Hono mālohí.ʼ”

Palesiteni Dallin H. Oaks, Facebook, Sept. 13, 2022, facebook.com/dallin.h.oaks.

Ko e Fekau ke Papitaisó

“ʻOku faingofua pē ʻa e ongoongoleleí. Koeʻuhí ko e feilaulau fakalelei ʻa e Fakamoʻuí, ʻe lava ke fakamaʻa mo liliu kitautolu. ʻOku kamata ʻeni ʻaki ʻa e tui kia Sīsū Kalaisí. ʻOku tau tui, falala, mo fakafalala kiate Ia. ʻOku taki kitautolu ʻe he tui ko iá ki he fakatomalá.

“ʻOku tau fie fakahā ʻetau ʻofa kiate Iá ʻaki hono tauhi ʻa e ngaahi fekaú. Naʻe akonaki ʻa Sīsū ʻi he sīpinga ʻo hangē pē ko hono papitaiso Iá. Ko e papitaisó ko e taha ia ʻo ʻEne ngaahi fekaú.

“Hili hono papitaiso kitautolú, ʻokú Ne palōmesi ke foaki mai ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻE tataki mo fakafiemālieʻi kitautolu, pea ʻe tokoniʻi kitautolu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ke tau ʻiloʻi ʻa e moʻoní. Te tau ongoʻi ʻoku ʻiate kitautolu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Te tau maʻu ʻa e ngaahi ongo ʻo e nonga, ʻofa, mo e fiefia, pea te tau maʻu ʻa e holi ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. Te tau feinga ʻi hono kotoa ʻo ʻetau moʻuí ke fakahōifua ki he ʻEikí.

“ʻI heʻetau tui, falala, mo fakafalala kiate Iá—pea toutou fai maʻu pē iá—te tau ongoʻi ai ʻa e fakafiemālie ʻo e takaua ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Te tau maʻu ʻa e mālohi ke kātekina ha faʻahinga faingataʻa pē ʻoku tau fehangahangai mo ia pea tauhi ʻa e ngaahi fekaú taʻe ʻi ai ha fakamālohi.”

Palesiteni Henry B. Eyring, Facebook, June. 24, 2023, facebook.com/henry.b.eyring.

Ko ha Kī ki Hono Maʻu ʻo e Fiefiá

ʻĪmisi
Palesiteni M. Russell Ballard

“ʻOku lōmekina au ʻe he angalelei ʻa e ʻEikí mo ʻEne falala mai kiate koe mo aú. Ko ha kāingalotu angamaheni pē kitautolu ʻo e Siasí. ʻOku hala haʻatau taha ʻe ongoongoa. Ko e fānau totonu kitautolu ʻa e ʻOtuá ʻoku tau feinga ke fai ʻa e meʻa totonú ʻi he ʻuhinga totonu. ʻOku tau feinga ke ʻohake hotau ngaahi fāmilí ʻi he founga totonú koeʻuhí ke nau ʻofa ʻi he ʻEikí mo fie feinga ke tauhi ʻEne ngaahi fekaú. ʻI heʻetau fai iá, ʻoku tau maʻu ai ha ngaahi monū mo ha ngaahi faingamālie fakaʻofoʻofa mo lelei.

“ʻI he hoko mai hotau fakamaau fakaʻosí, ʻoku ʻikai ko e lahi ʻo e ngaahi fakataha ʻoku tau kau ki aí, lahi ʻo e ngaahi fakataha ne tau tatakí, pe ko e ngaahi ʻaʻahi kotoa ne tau fakahokó. Ka ʻe houngaʻia moʻoni ʻa e ʻEikí ʻiate kinautolu ʻoku fekumi mo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ʻi he hala ʻo e fuakavá.

“Ko Sīsū Kalaisi hotau tokouá/tuongaʻané mo hotau kaungāmeʻa lelei tahá. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu pea kuó Ne fakahā mai ʻa e halá. Ko e ngaahi meʻa ʻoku fiemaʻu ke tau maʻu ai ʻa e fiefiá ʻoku maʻu ia ʻi he feinga ke tauhi ʻEne ngaahi fekaú mo feinga ke hangē ko Iá ʻi he lahi taha te tau lavá. Ko e ʻaho kotoa pē ko ha faingamālie ia ke ke tokoniʻi ai ha moʻui, ke tokoni ki ha taha ʻokú ne fiemaʻu koe pea fakahoko ha lea fakalotolahi.”

Palesiteni M. Russell Ballard (1928–2023), Facebook, Sept. 26, 2021, facebook.com/mrussell.ballard.

Tokoni mei he Fakamoʻuí

ʻĪmisi
ʻEletā Gary E. Stevenson

“Naʻá ku lāngilangiʻia mo Lesa ke feohi mo e kau faifekau fakaʻofoʻofa ko ʻeni ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní lolotonga ha ʻaʻahi kimuí ni mai ki he Senitā Akoʻanga Fakafaifekau ʻi Palāsilá. Naʻá ma lea ʻo fekauʻaki mo e ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu mei he talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. ʻOku moʻoni ʻeni ki he kau faifekaú—pea kiate kitautolu hono kotoa.

“Naʻá ku vahevahe mo e kau ʻeletā mo e kau sisitā fakaʻofoʻofá ni ko e fānau kotoa kitautolu ʻa ha Tamai Hēvani ʻofa. ʻOkú Ne finangalo ke tau iku ʻo lavameʻa mo fakalakalaka taʻengata ʻi he moʻuí ni mo e moʻui ka hokó.

“ʻE lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí ke tau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ko ʻení mei heʻetau Tamaí. ʻOku ou fakamoʻoni kiate Ia, pea mo Hono fatongia huhuʻi fakalangi ko hotau Fakamoʻuí.”

ʻEletā Gary E. Stevenson, June 1, 2023, facebook.com/stevenson.gary.e.

Ngaahi Founga ʻe 3 ke Maʻu ai ha Maluʻanga Fakalaumālié

ʻĪmisi
ʻEletā Ulisses Soares

“Te tau lava ʻo maluʻi kitautolu mei he ngaahi haʻahaʻa faingataʻa ʻo e moʻuí ʻi he ʻmaluʻanga fakalaumālie ʻo e Fakamoʻuí.ʼ Ko e ngaahi tafaʻaki ʻe tolu ʻe lava ʻo tokoni ke tau ʻi he malumalu ʻo e maluʻanga fakalaumālie ʻo e Fakamoʻuí ʻoku kau ai ʻa e:

“Kole ke maʻu ʻa e mālohi ʻo e Fakamoʻuí ʻi heʻetau moʻuí.

“Fakahoko mo tauhi pau ʻa e ngaahi fuakava toputapú.

“Fai pau ki he ngaahi fatongia fakataautaha mo fakafāmili ke tauhi ʻa e ngaahi fekaú mo akoʻi ʻa e ongoongoleleí ki hotau ngaahi fāmilí.

“Kapau te tau tauhi maʻu pē mo taʻeueʻia ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá ʻi he tui mo e faivelenga, ko e moʻoni ʻe fetongi ʻe he fakafiemālie ʻo e maluʻanga ʻo e Fakamoʻuí ʻa e mamahi ʻo ʻetau ngaahi aʻusiá, fetongi ʻe he nongá ʻa e faingataʻá, fetongi ʻe he ʻamanaki leleí ʻa e mamahí, pea ʻe liliu ʻa e ngaahi ʻahiʻahí ko ha ngaahi tāpuaki.”

ʻEletā Ulisses Soares, Facebook, Feb. 9, 2023, facebook.com/soares.u.

Moʻui Fakamātoato Ange

ʻĪmisi
Sisitā J. Anette Dennis

“Kuo hoko mai pea ʻosi atu ha faʻahitaʻu Kilisimasi fakaʻofoʻofa ʻe taha. ʻOku fakaʻamu haʻatau tokolahi ʻe lava ke maʻu ʻi he taʻú kakato ʻa e ngaahi ongo fakaʻofoʻofa ʻoku tau maʻu ʻi he Kilisimasí, ka ko e hā ʻoku ʻikai ke tau faʻa ongoʻi lahi ange ai kinautolú? Ko e Kilisimasí ko ha faʻahitaʻu ia ʻoku fakanatula ʻetau ongoʻi mālohi ange ke mamata mo tokoni mo ʻofa ki he niʻihi kehé, ʻa ia ʻoku hangē ko hono talamai ʻe he folofolá, ko ha founga ia ke ʻofa mo tokoni ai ki he ʻOtuá—ko ha ngaahi meʻaʻofa maʻá e Fakamoʻuí ʻi he faʻahitaʻu ko ʻení ʻi heʻetau fakamanatua ʻa Hono ʻaloʻí. Ko ha taimi ia ʻo e tokanga lahi ange ki he niʻihi kehé, ʻo moʻui fakamātoato ange ʻaki e ongo fekau lalahi ʻuluakí mo e uá.

“Ko e ngaahi fekau ko ia ke ʻofa mo tauhi ki he ʻOtuá mo kinautolu ʻoku tau feohí, ʻoku ʻaonga moʻoni ia kiate kitautolu pea te ne fai ha meʻa lahi ange ke ʻomi ʻa e ngaahi ongo fakaʻofoʻofa ko ia ʻo e nongá mo e fiefiá ki heʻetau moʻuí, ʻo laka ange ia ʻi ha toe faʻahinga meʻa te ne lava. ʻI heʻetau muimui fakaʻaho ki he sīpinga ʻo e ʻofa mo e tokanga ʻa hotau Fakamoʻuí ki he niʻihi kehé, naʻa mo e fanga kiʻi founga īkí, te tau manatu maʻu pē kiate Ia pea hoko māmālie ange ʻo hangē ko Iá. Pea ʻe lava leva ke ʻngali Kilisimasiʼ ʻa e ʻaho kotoa pē koeʻuhí he ʻe lava ke maʻu ʻa e ngaahi ongo fakaʻofoʻofa ko iá ʻi hono fakafonu ʻaki ʻa e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí. Tau vakai angé pe te tau lava ʻo ʻai ʻa e taʻu foʻoú ni ke ʻngali Kilisimasiʼ ange ʻi he taimi kotoa pē. ʻOfa ke mou takitaha maʻu ha [taʻu] fonu ʻia Kalaisi!”

Sisitā J. Anette Dennis, Facebook, Jan. 3, 2023, facebook.com/RS1stCounselor.

Ko ha Fakaafe mei he ʻOtuá ke Muimui Kiate Ia

ʻĪmisi
Sisitā Tracy Y. Browning

“Ko e taha ʻo e … ngaahi hiva Palaimeli ne u toki akó ko e ʻI Need My Heavenly Father (ʻOku ou Fiemaʻu ʻEku Tamai Hēvaní)ʼ [Children’s Songbook, 18]. ʻOku ou saiʻia ʻi hono vahevahe ʻe he foʻi hivá ni ʻoku finangalo ʻetau Tamai Hēvaní ke tau fiefia pea ʻe lava ke tau fiefia ʻi heʻetau fili ke muimui ʻiate Ia mo Hono ʻAlo, ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu takitaha. Te ke fili fēfē ke tauhi kiate Ia ʻi he ʻaho ní?” …

“ʻOku ou fie [vahevahe] pē ha veesi mei he foʻi hiva ko iá. ʻOku pehē ai, ʻʻOku ou fiemaʻu ʻeku Tamai Hēvaní ke ne tokoniʻi au ʻi he ʻaho kotoa pē. ʻOkú Ne finangalo ke u fiefia mo fili ʻa e hala māʻoniʻoní.ʼ ʻOku ou saiʻia aí he ko ha fakaafe ia ke tau manatuʻi ʻoku fakaʻaiʻai ʻa e ʻOtuá ʻe he ʻofa kiate kitautolú mo ʻetau fiefiá.

“Naʻá ku maʻu foki ha faingamālie ke lau … ʻa e taha ʻo e ngaahi fakamoʻoni fakafolofola ʻoku maʻu ʻi he hivá, pea ʻoku ʻi he ʻAlamā 30:8. ʻOku pehē ai, ʻHe ʻoku pehē ʻi he folofolá: Mou fili he ʻahó ni, ʻa ia te mou tauhí.ʼ

“Ngaahi kaungāmeʻa, ʻoku ou fakatauange te tau kau fakataha pea fili ke tauhi ki he Tamai Hēvaní ʻi he ʻahó ni pea ʻi he ʻaho kotoa pē koeʻuhí ʻoku fakaʻaiʻai Ia ʻe he ʻofá. ʻOku tau ʻofa ʻiate Ia, pea ʻoku tau fiemaʻu ʻa e fiefia ko iá ʻi heʻetau moʻuí.”

Sisitā Tracy Y. Browning, Facebook, Sept. 26, 2022, facebook.com/Primary2ndCounselor.