2021
Sakalamēniti lolotonga e Kolonitiní: Ko ha Kiʻi Vakai Siʻi ki he ʻOfa ‘a e ʻOtuá
Māʻasi 2021


Fakaʻilekitulōnika Pē

Sakalamēniti lolotonga e Kolonitiní: Ko ha Kiʻi Vakai Siʻi ki he ʻOfa ‘a e ʻOtuá

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Uaiōmingi, USA.

Naʻe fakaʻaaki au ki he ʻuhinga totonu ʻo e sākalamēnití ʻi hono fakahoko ia ʻi ʻapí.

ʻĪmisi
maá mo e vaí

ʻOku ʻi ai e taimi ʻoku mole ai e ʻuhinga totonu ʻo e ngaahi mōmeniti toputapú ʻi hono toutou fai e meʻa tatau mo angamahení. Naʻá ku tuku ke mole e ʻuhinga naʻe fakataumuʻa ki ai e sākalamēnití. ʻOku ou fanongo he uike takitaha ki he lotu toputapu ʻo e sākalamēnití ʻi heʻeku tangutu ʻi he sea tatau he falelotu tatau, mo ha kāingalotu ʻoku mau maheni lelei.

Ka naʻe liliu ʻe he mahaki fakaʻauha KŌVITI-19 ʻa e founga angamaheni ko ʻení mo toe fakafoʻou ʻeku fakakaukaú.

ʻI he ʻikai ke u lava ʻo kau fakataha mo e niʻihi kehé ʻi he falelotú, ne u maʻu e sākalamēnití ʻi ha tūkunga foʻou—ko e fakatahataha mai mo hoku fāmilí ʻi ha kiʻi tēpile kai siʻisiʻi. Naʻe maʻu ha fakakaukau foʻou mei hono fai ha meʻa angamaheni mo tuʻupau ʻi he feituʻu foʻou ko ʻení, pea ʻi he fakakaukau foʻou ko iá, naʻe maʻu ai mo ha ʻuhinga foʻou.

Neongo ne tuʻo lahi ʻaupito ʻeku kau ki he ouau sākalamēnití talu ʻeku tupu, ka naʻe hoko hono fai ʻi he feituʻu angamaheni ki he maʻu meʻatokoni mo e pōtalanoa ʻa e fāmilí ʻo fakamahuʻingaʻi e tūkunga ʻo e sākalamēnití ʻi ha ngaahi founga ne teʻeki ai ke u fakahoungaʻi kimuʻa.

ʻI heʻeku tūʻulutui ʻi ha Sāpate ʻe taha ʻo heʻaki e ngaahi foʻi lea, “ʻOku mau kole ki hoʻo ‘afió ʻi he huafa ‘o ho ʻAlo ko, Sīsū Kalaisí” (Molonai 4:3), naʻe taki ʻeku tokangá ki hoku foha ʻofeina taʻu fā naʻe tangutu ofi mai kiate aú. Naʻá ne tangutu ʻo kūnima, fakafanongo ki he lotú, mo fakafōtunga atu e loto-maʻá mo e angaleleí.

‘I heʻeku vakai atu ki he meʻa fakaʻofoʻofá ni, ne hoko atu ʻeku lotú. ʻI heʻeku lea ʻaki e ngaahi leá, “ko e sino ʻo ho ʻAló,” ne haʻu ki hoku ʻatamaí ha fehuʻi. Te u ongoʻi fēfē haʻaku loto fiemālie ke feilaulauʻi hoku foha taʻehalaia ko ʻení pea tuku atu ia ki he mamahi mo e faingataʻaʻia taʻe-hano-tatau?

ʻOku ʻikai ha lea ia ke ne lava ʻo, fakamatalaʻi.

ʻI heʻeku fakalaulauloto ki he fehu‘i taʻemalava ko ‘ení, naʻe hoko atu ʻeku lotú. Naʻe ʻomi ʻe he kupuʻi lea ko e “to‘o kiate kinautolu ʻa e huafa ‘o ho ʻAló” ha toe fehuʻi ʻe taha ki hoku ʻatamaí. Ko ha Tamai foki ʻa e ‘Otuá. Te Ne lava fēfē ʻo feilaulauʻi hono ‘Aló? ʻI heʻeku vakai atu ki he kau mēmipa kehe hoku fāmilí, ʻa ia, ʻoku nau hangē pē ko aú, naʻá nau fie maʻu moʻoni ʻa e sākalamēnití, naʻʻa ku maʻu e tali faingofua kae fuʻu mahuʻingá: ko e ʻofa fakalangi (vakai, Sione 3:16).

Naʻe hangē ne kiʻi ava taimi nounou hake e matapā ʻo e langí ʻo ʻomai ha konga ʻo e ʻofa haohaoa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní—ko ha ʻofa hulu fau ʻo Ne feilaulauʻi ai Hono ʻAlo taʻehalaia mo haohaoa moʻoní maʻatautolu, mo e toenga ‘o ʻEne fānaú.

ʻI heʻetau fakakaukau ki he feilaulau ko ʻení, tatau ai pē pe ko e hā e ngaahi faingataʻa mo e ngaahi meʻa taʻefakafiemālie ʻo e moʻuí—kau ai ha mahaki fakaʻauha, uesia e tuʻunga fakaʻekonōmiká, taʻemanonga he puleʻangá, ko ha māmani taʻetui, mo taʻepau e tūkungá—te tau toe veiveiua fēfē ki Heʻene ʻofa ʻiate kitautolú?

Telia naʻa ngalo ʻiate kitautolu, ʻoku hoko ʻa e sākalamēnití ko ha fakamanatu fakauike ʻo e ʻofa ʻaufuatō mo tuʻuloa ko ʻení. ʻI heʻetau fakakaukau atu ki he meʻaʻofa taʻe-hano-tatau ʻo Hono ʻAló, te tau lava ʻo maʻu ai ha fiemālie mo ikunaʻi ʻa e ʻahiʻahi ke tau fakaveiveiua ki he ʻofa pe ko e tokanga mai ʻa e Tamaí kiate kitautolu lolotonga e ngaahi taimi faingataʻá.

Hangē ʻe ongo taʻe kakato e sākalamēnití kiate au he taimi ní, kapau he ʻikai ke u fakakaukauʻi fakalelei ʻa e tuʻunga fakaetamai taʻengata ʻa e ʻOtuá mo Hono fatongia ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku hoko ia ko ha fakamanatu maʻu pē kiate au ʻo e feilaulau ʻa Sīsū Kalaisí mo hono fakahaaʻi ʻo e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní kiate aú.

Koeʻuhi ko e lēsoni ko ʻeni ʻi he ʻofá te u mataʻikoloaʻaki maʻu pē ʻetau sākalamēniti ʻoku fakahoko ʻi ʻapí.