2021
Ko e Ako ke Ongoʻi e ʻOfa ʻa e ʻOtuá Kiate Aú
Tīsema 2021


Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko e Ako ke Ongoʻi e ʻOfa ʻa e ʻOtuá Kiate Aú

Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi Heʻene fānaú kotoa, ka naʻe hangē, ne ʻikai ke u ongoʻi pehē.

ʻĪmisi
photo of young adult woman

Laʻitā mei he Getty Images, fakatātaaʻi ʻe ha kau mōtolo.

ʻI hoku ʻuluaki taʻu ʻi he ʻunivēsití, naʻá ku tangutu ʻi he Fineʻofá ʻi he taimi naʻe vahevahe mai ai ʻe ha taha ha aʻusia naʻá ne ongoʻi, ke ne hiki ʻa ʻene fakakaukau ki he ongo naʻe maʻu ʻe he ʻOtuá fekauʻaki mo iá.

Naʻe fakaʻohovale ʻeni kiate au.

ʻI heʻeku aʻu ki ʻapí, naʻe ueʻi au ke u fai e meʻa tatau. Ka ʻi he ʻosi ha miniti ʻe 10 ʻo ʻeku tangutu ai mo e ʻikai pē ha meʻa ke tohí, naʻá ku tangi. Ne u ongoʻi hangē kuó u paeá. Naʻe fakatefito ha konga lahi ʻo ʻeku fakamoʻoní ʻi he ʻOtuá mo ʻEne ʻofa haohaoa ʻiate kitautolú. Ka naʻe ʻikai ke u lava ʻo hiki ha meʻa.

Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi Heʻene fānaú kotoa, ka naʻe hangē, ne ʻikai ke u ongoʻi pehē.

ʻOku anga fēfē ia?

Fehangahangai mo ʻEku Ongoʻi Tailiilí

ʻI he kamata ke u ʻalu ki he faifaleʻí ʻi he taʻu hono hokó, naʻe lava leva ke u kamata ngāueʻi ʻeku ngaahi fakakaukaú. Naʻe fakamahinoʻi mai ʻe heʻeku faifaleʻí ʻoku ou faʻa fakahehema ki he ʻikai ke tui ki ha faʻahinga meʻa. Naʻá ku tui kapau pē ʻoku ʻikai ke u haohaoa ʻi hono tauhi e ngaahi fekaú, ta ʻoku ʻikai ke u mālohi feʻunga. Pea naʻá ku fakatokangaʻi kuó u peheé koeʻuhí ʻoku ʻikai ke u ongoʻi ʻa e ʻOtuá ʻi heʻeku moʻuí, ʻoku ʻikai ke Ne moʻui. Ka ʻi heʻeku vakai atu ki heʻeku moʻuí, naʻá ku ʻiloʻi ʻoku ʻikai ke moʻoni ia. Ko ia ne u fakatokangaʻi ko au ʻoku palopalemá ka ʻoku ʻikai ko ʻOtuá.

Talu ʻeku kei siʻi, mo ʻeku maʻu ʻa e faʻahinga fakakaukau ko ʻení kapau ʻoku ʻikai ke u haohaoa, pea ʻoku ʻikai pē ke u siaʻa au. Ko hono moʻoní, koeʻuhí ʻoku ʻikai ha taha ʻe haohaoa, naʻá ku nofo ai pē mo e ongoʻi taʻe feʻungá. Naʻe ʻikai ke u ongoʻi fiemālie ʻi he fakakaukau ko ia ʻoku ʻi ai haku mahuʻingá. Koeʻuhí ko e meʻá ni ne u ongoʻi maʻu pē ʻoku ʻikai ke u feʻunga pea ʻikai taau mo e ʻofa ʻa ha taha—ʻo kau ai e ʻOtuá.

Naʻá ku feinga ʻi ha kiʻi vahaʻa taimi ke fakafepakiʻi ʻeku ongoʻi tuenoá mo e ongoʻi taʻefeʻungá ʻaki ʻeku feinga ke fakahoko ʻa e meʻa kotoa pē. Ne u fakafemoʻuekinaʻi au ʻaki e ʻekitivitī kotoa pē naʻe lava ke u maʻú ke toʻo ʻeku fakakaukaú mei he ngaahi palopalema lalahi ʻo ʻeku moʻuí. Pea naʻá ku fakaʻaongaʻi ha taimi lahi ʻi hono fakakaukauʻi e ngaahi fie maʻu ʻa e niʻihi kehé ko ha founga ke u fakaʻehiʻehi ai mei hono tokangaʻi haʻakú. Naʻá ku hoko ko ha tiuta, vaʻinga tenisi, taʻo meʻa maʻa hoku ngaahi kaungāmeʻá mo e kaungāʻapí kotoa, peá u hoko ko ha tokoni faiako. Naʻá ku ngāue taimi-nounou foki, toʻo ha ngaahi kalasi lahi, pea naʻá ku hoko ko e palesiteni ʻo ha ngaahi kalapu mo ha ngaahi kulupu kehekehe ʻi ʻapiako.

Mei he vakai mai ʻa e kakaí, ne hangē au ia ko e taʻahine ʻoku fakatoukatea he meʻa kotoa. Ko e meʻa naʻe ʻikai ke nau lava ʻo sio ki aí, naʻá ku fekumi fakamātoato ki ha meʻa ke u ongoʻi mahuʻingaʻia ai. Ka naʻe hanga ʻe he feinga maʻu pē ke fai ha meʻa lahi angé ʻo toe fakapuputuʻuʻi ʻeku moʻuí pe ko hai au pea mo e tuʻunga naʻá ku fie aʻusiá.

ʻI he fakaʻosinga ʻo hoku ʻuluaki taʻú, ne u fakatokangaʻi ʻa e lahi ʻo ʻeku ongoʻi ʻoku ʻikai pē ke ʻi ai haku mahuʻingá. Kuó u fakaʻatā au ke u ongoʻi tailiili ʻaupito ʻo u fakasītuʻaʻi ʻa e ngaahi meʻa fakaofo kotoa pē ʻoku foaki ʻe he moʻuí pea kamata ke u ongoʻi tuenoa.

Naʻá ku kiʻi taimi hifo ʻo fifili pe ko e hā hono ʻuhingá, neongo ʻeku fakahoko ha ngaahi meʻa lahi, ka naʻe ʻikai pē ke u ongoʻi ha meʻa. Ne u iku ai ki ha loto mafasia moʻoni. Ko e hā ʻokú ke fai ʻi he taimi ʻokú ke ongoʻi ai kuo liʻaki moʻoni koe ʻe he ʻOtuá?

ʻI heʻeku vēkeveke ke laka atu ki muʻa kae ʻikai ke u ongoʻi ha meʻa ʻi heʻeku fifili pe ko e hā e ongo ʻoku maʻu ʻe he ʻOtuá fekauʻaki mo aú, ne u ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻi hoku lotó ʻoku fie maʻu ke liliu. Naʻe kamata fokotuʻu au ʻe he ʻilo ko ʻení ʻi ha hala ki hono ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá maʻakú.

ʻĪmisi
young adult man studying

Ko e Fekumi ke Ongoʻi e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

ʻI he kamataʻangá, naʻe ʻikai ke u ʻilo pe te u kamata fēfē; naʻe ʻosi ongo faingataʻa pē kiate au ia e foʻi ngāué ʻataʻatā pē. Ka ʻi he taʻu hono hokó, naʻá ku fakafalala ki he ʻEikí mo ʻEne angalelei taʻefakangatangatá ke tokoniʻi au ʻi he ʻaho kotoa pē. Ne u maʻu ha ivi mo ha ʻatamai nonga ʻi hono lau e ngaahi pōpoaki ʻa e kau palōfitá, fakalaulauloto ki he ngaahi fuakava ʻo e temipalé kuó u fakahokó, ʻo fokotuʻu ha miniti ʻe 10 pē ʻi he pō takitaha ke lau e folofolá, pea fetuʻutaki mo e Tamai Hēvaní ʻi he lotu he ʻahó kotoa.

ʻI heʻeku fakahoko e ngaahi meʻá ni, naʻe kamata ke u vakai ki Hono toʻukupú ʻi heʻeku moʻuí. Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ko hai au pe ko e hā ʻa e hala ʻi he moʻuí ke u filí. Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ko e hā ʻa e hala te ne ʻai au ke u ongoʻi lelei feʻungá. Ka naʻe vave ʻeku fakatokangaʻi ko e meʻa naʻá ku fuʻu fie maʻú ke u ʻiloʻi pe ko hai au ki he ʻOtuá.

ʻOku ou lolotonga ʻi hoku semesitā fakaʻosí ʻi he ʻunivēsití. ʻI he kotoa ʻo e ngaahi mafasia ʻo e hoko ko ha tokotaha ako, tokotaha ngāue, ʻofefine, tuofefine, mo ha kaungāmeʻá, kuó u fakatokangaʻi ʻoku mahuʻinga ki heʻeku lavameʻa ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku ou faí ʻa hono ʻiloʻi hoku mahuʻingá mo e mahino ʻa e ongo ʻoku maʻu ʻe he ʻOtuá kiate aú.

ʻOku kei lahi pē ha ngaahi meʻa taʻeʻiloa fekauʻaki mo hoku kahaʻú, pea ʻoku sai pē ia.

Kiate aú, ʻi heʻeku ʻiloʻi ʻoku ʻikai fie maʻu ke u haohaoa he taimi ní, ʻoku tokoni ia ke u lavaʻi ʻa e ʻaho takitaha. ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku ʻafioʻi au ʻe he ʻOtuá. ʻOku ou ʻiloʻi foki naʻa mo e taimi ʻoku ʻikai ke u lava ai ʻo ongoʻi ʻEne ʻofá, ʻokú Ne kei ngāue pē mo au ʻi he faʻa kātaki.

ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuohili ʻo e fefaʻuhi ko ʻení, kuo tokoniʻi au ʻe he ʻOtuá ke u ʻiloʻi ʻa e ngaahi ʻulungaanga mo e ngaahi talēniti naʻe ʻikai ke u mei fakatokangaʻi kimuʻa. Kae mahuʻinga tahá, kuo aʻu ki ha taimi, ʻi he fakahā fakataautahá mo e ngaahi feinga fakaʻaho ke mahino e finangalo ʻo e ʻOtuá kiate aú, kuó u ʻilo ʻa e ongo ʻokú Ne maʻu kiate aú. Kuó u lava ʻo maʻu lahi ʻa e mālohi ʻo e Fakamoʻuí mo e ngaahi tāpuaki ʻo ʻEne Fakaleleí ʻi heʻeku moʻuí. Kuo tokoniʻi au ʻe he meʻá ni ke u ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá mo ʻiloʻi ko Hono ʻofefine ʻofeina au.

ʻI heʻeku lau e ngaahi pōpoaki ʻa e kau palōfitá, naʻe ongo moʻoni kiate au ʻa e taimi naʻá ku lau ai e ngaahi lea ko ʻeni meia Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní: “ʻOku hoko e ngaahi ongo ʻo e mahuʻinga [fakataautahá] ʻi he taimi ʻoku muimui ai ha fefine ʻi he sīpinga ʻa e ʻEikí. ʻOkú ne maʻu e ongo ʻo e mahuʻinga taʻefakangatangatá mei heʻene fakaʻamu faka-Kalaisi ke alanima atu ʻi he ʻofa ʻo hangē ko Iá.”

Naʻá ne toe pehē foki, “ʻOku maʻu e ongo mahuʻinga fakataautaha ʻa ha fefine ʻi he angatonu fakafoʻituituí pea mo ha vā fetuʻutaki vāofi mo e ʻOtuá.”1 Mei he meʻá ni, kuo mahino kiate au ko hai aú ʻoku mahulu hake ia ʻi hono fakatahaʻi ʻo e ngaahi meʻa ʻoku ou fai pe lea ʻakí. Ko ha tokotaha taʻengata au mo ha uiuiʻi makehe ke u taki ʻi he ʻofa mo e manavaʻofa, ʻo hangē ko ia naʻe fakahoko ʻe he Fakamoʻuí. Pea ʻoku ope atu ʻa e mahino ko iá ʻi he mafasia fakaʻatamai ʻoku ou maʻú.

Laka Atu Ki Muʻa

Naʻa mo e taimí ni, ʻoku kei faʻa ngalo pē ʻiate au he taimi ʻe niʻihi ʻa e ongo ʻofa ʻoku maʻu ʻe he ʻOtuá pea mo e fiefia tuʻuloa ʻoku ʻi he fanga kiʻi momeniti iiki mo angamaheni taha ʻo e moʻuí. Ka ko e mana ʻo e Fakalelei ʻa Kalaisí ʻoku ʻikai ngata pē ʻi he fakatomalá; ʻoku hanga foki ʻe Heʻene ʻaloʻofá ʻo ʻai ke tau lavaʻi ʻa e ʻaho takitaha pea ʻofa ʻiate kitautolu. ʻOku faʻa ngalo ʻiate au ʻa e foʻi moʻoni ko iá, ka ʻoku kei moʻoni pē ia.

ʻOku ʻikai ke tau hao mei he fakahehema ki he natula ʻo e tangatá pea he ʻikai ke tau ongoʻi maʻu pē ʻoku moʻoni e ngaahi mōmeniti ko ʻeni ʻo e mahinó mo e ueʻi ʻa e laumālié. Ke tokoniʻi kitautolú, te tau lava ʻo hiki mo toe vakai ki he ngaahi taimi ne tau ongoʻi ai e ʻofa ʻa e ʻOtuá. Te tau lava ʻo feinga maʻu pē ke kumi ha ngaahi founga ke ongoʻi ai e ʻofa ko iá. He ʻikai ngata pē ʻi hono fakamālohia hotau vā fetuʻutaki mo ʻetau Tamai Hēvaní ʻi heʻetau moihū fakaʻahó mo e toutou feinga ke fakaloloto ange ʻetau māʻoniʻoni fakatāutahá, ka ʻe toe fakalahi ai ʻetau fiefia fakataautahá mo e ongoʻi mahuʻingaʻia ʻiate kitá. ʻE lava ke fakatupulaki ʻe Kalaisi ʻa e ngaahi feinga ko ʻení ke tokoniʻi kitautolu ke tau aʻusia ʻa e tuʻunga ʻoku finangalo ʻetau Tamai Hēvaní ke tau aʻusiá.

ʻOku ou fakapapauʻi te u kei feinga pē koeʻuhí he ʻoku ou maʻu ʻa e ʻamanaki lelei ʻia Kalaisi. ʻOku ou ʻiloʻi ʻe hokohoko atu ke toe lelei ange ʻa e moʻuí pea te u tupulaki ʻi heʻeku falala kiate Iá. ʻI he taimi pē naʻá ku ʻiloʻi ai ʻa e taʻefakangatangata ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate aú, naʻá ku lava leva ʻo maʻu ha mālohi lahi ange ʻi he ʻaho takitaha ke tekeʻi ʻa e ngaahi loto-mamahí mo ikunaʻi ʻeku ngaahi ongoʻi taʻefeʻungá mo ʻeku fie maʻu ke haohaoá.

ʻI he taimi ʻoku ou ongoʻi tailiili aí, ʻoku ou manatuʻi ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá ʻoku ou fakaoli, angaʻofa, faʻa foaki, mo fakaʻofoʻofa. Kae mahuʻinga tahá, ʻoku ou manatuʻi ʻokú Ne ʻafioʻi ʻeku feingá.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoní (1927–2018): “ʻOku ʻi ai e ʻofa ʻa e ʻOtuá maʻau ʻo tatau ai pē pe ʻokú ke taau ke maʻu i[a] pe ʻikai. ʻOku ʻi ai maʻu ai pē ia.”2 ʻOku ou houngaʻia ʻaupito ʻi he foʻi moʻoni ko ʻení. ʻI hotau ngaahi faingataʻaʻia lahi tahá, te tau lava ʻo mamata ki he nāunau ʻo e ʻOtuá ʻi hono tokoniʻi kitautolu ke tau laka ki muʻá. ʻOkú Ne poupouʻi maʻu pē kitautolu.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Russell M. Nelson, “Woman—Of Infinite Worth,” Ensign, Nōvema 1989, 22.

  2. Thomas S. Monson, “ʻOku ʻIkai ʻAupito ke Tau Tuenoa,” Liahona, Nōvema 2013, 124.